Mutta totta puhuen, itse kiteytit tilanteesi hyvin. Olet nimen omaan antanut sellaisen kuvan miehestäsi. Jokainen lukija sitten suodattaa ja suhteuttaa lukemansa. Itse en usko, että tiedostavana ja itsetuntoisena jaksaisit katsella alkkarivätystä hetkeäkään. Näin ollen vaikka välillä hieman ihmettelenkin miehesi edesottamuksia, luotan sinun arvostelukykyysi enemmän kuin itse saamaani vaillinaiseen kuvaan miehestäsi.
Ylermi Ylihankala kirjoitti:Olen lukemattomia kertoja maininnut ym. syyksi. Toki jatkan tilanteeni selvittämistä sillä, miksi en juuri silloin pääse.
Sehän on täysin eri asia, jos esimerkiksi sanoo että en pääse, koska naisen kanssa on sovittu jotain tai koska silloin ja silloin on erityinen päivä tai mun pitää olla lapsenvahtina tai hoitaa parisuhdetta. Se ei ole toisen tyrannian alla olemista vaan oma päätös.
Mutta tällä meidän tohvelisankarillamme on tosiaan sellainen asetelma, että saa lähteä vain, jos nainen ei keksi parempaa tekemistä. Ja usein se tuppaa keksimään siinä vaiheessa jos on pienikin riski, että kaiffarilla olisi jopa hauskaa ilman häntä.
NuoriD kirjoitti:Mun kaveripiirissä muijan veto-oikeus on aivan yleisesti tunnustettu tosiasia. Jos vaimo sanoo "ei", niin se on ei eikä sitä tarvi hävetä.
Jos miehellä on itsetuntoa, en näe mitään syytä hävetä.
Toimistorotta kirjoitti:Mutta tällä meidän tohvelisankarillamme on tosiaan sellainen asetelma, että saa lähteä vain, jos nainen ei keksi parempaa tekemistä.
Toimistorotta kirjoitti:
Mutta tällä meidän tohvelisankarillamme on tosiaan sellainen asetelma, että saa lähteä vain, jos nainen ei keksi parempaa tekemistä.
Tämä on mulle jotenkin niin käsittämätön homma. En minä voi aikuista ihmistä kieltää että "et saa mennä sinne ja tänne". Sehän saa tehä mitä huvittaa mutta on tosi kiva että häntä huvittaa ottaa minutkin huomioon suunnitelmissaan.
Mutta kuten sanoit, mikäs siinä jos tossun alla on kivaa.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Tähän sopii SODin kappale pussywhipped, mikä terminä kertoo enemmän kuin suomeksi tossun alla oleminen.
Walk the dog, do the dishes
Your lips are brown from kissing ass
Sorry guys I can't make it
Maybe next time, think I'll pass
Don't make her mad, don't make her sad
A fate for you that's worse than death
You're a slave and you don't know it
It always happens to the best
[CHORUS]
Pussywhipped, Pussywhipped
Don't you know you're pussywhipped
Pussywhipped, Pussywhipped
Don't you know you're pussywhipped
She wants to be involved with you
In every little thing you do
Always has to add her two cents
It's obvious who wears the pants
Your friends all hate you, you don't care
Cause you've been trapped in her lair
And hopefully one day you'll see
That pussy can be caught for free
Toimistorotta kirjoitti: Ruah. En kyllä tiedä mitään nolompaa kuin sanoa kavereille, että kyl mä mä muuten tulisin, mut ei toi päästä. Mut ihana kun sä tiedät paremmin
No häh, en väittänyt tietäväni juuri sinun kaverisi tilannetta. Sanoin vaan, että tällainenkin selitysmalli, jossa pirttihirmun niskoille on helppoa vierittää syy, joillakin toimii.
Ite oon toki sen verran pirttis, että vaadin että menoista sovitaan pariskunnan toisen osapuolen kanssa etukäteen ihan jo elukanhoidollisista syistä. Jos ei huvita sopia, voi toki vapaasti elää ilman parisuhdettakin.
Artificial Intelligence is no match for natural stupidity.
Lilo kirjoitti:Sanoin vaan, että tällainenkin selitysmalli, jossa pirttihirmun niskoille on helppoa vierittää syy, joillakin toimii.
Mä myönnän harrastavani tuota selitysmallia. Olen saanut kuulla siitä useasti, ettei se ole reilua eikä kivaa. Edeltävä tyyppitilanne on sellainen, että itse menisin jonnekin yksin tai lapsen kanssa, mutta muija ei tästä pidä. Tällöin hän esittää perustellun mielipiteensä ja vetoaa taitavasti usein lapsen etuun. Tästä seuraa päätös, joka on ennenkaikkea ja ilman muuta yhteinen eli en pääse lähtemään. Taipumukseni tietäen muija evästää minua usein saatteella: "Muista sitten kertoa, että kyseessä on yhteinen päätös, eikä vain hänen."
Viimeksi muokannut Ylermi Ylihankala, 26.05.2010 15:44. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Lilo kirjoitti:
Ite oon toki sen verran pirttis, että vaadin että menoista sovitaan pariskunnan toisen osapuolen kanssa etukäteen ihan jo elukanhoidollisista syistä. Jos ei huvita sopia, voi toki vapaasti elää ilman parisuhdettakin.
Mulla on koira ja se on tosiaankin mun koira kaikin puolin, eli minä olen vastuussa hoidosta täysin. Hellu on kyllä sanonut -onneksi- että kyllä hänkin sitä voi katsoa välillä (eikähän sitä koko ajan tarvi vahdata) kunhan sovitaan. Mutta jos molemmilla ois meno niin hän menee, minä hoidan koiraa. Tämä kyllä vituttaa vähän mutta tämäpä oli tiedossa jo ennen kuin koira hankittiin, joten ei tässä ongelmaa ole. Koiran emännöintiin nyt vaan kuuluu vituttavia asioita. Kuten punkit YÖÖÖKK!
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Lilo kirjoitti:Sanoin vaan, että tällainenkin selitysmalli, jossa pirttihirmun niskoille on helppoa vierittää syy, joillakin toimii.
Mä myönnän harrastavani tuota selitysmallia. Olen saanut kuulla siitä useasti, ettei se ole reilua eikä kivaa. Edeltävä tyyppitilanne on sellainen, että itse menisin jonnekin yksin tai lapsen kanssa, mutta muija ei tästä pidä. Tällöin hän esittää perustellun mielipiteensä ja vetoaa taitavasti usein lapsen etuun. Tästä seuraa päätös, joka on ennenkaikkea ja ilman muuta yhteinen eli en pääse lähtemään. Taipumukseni tietäen muija evästää minua usein saatteella: "Muista sitten kertoa, että kyseessä on yhteinen päätös, eikä vain hänen."
No on se kiva, että edes töissä voit pitää housuja.
^^^ sama täällä, menoista on sovittava etukäteen, eikä vain ilmoiteta, yhdessä kuitenkin kannetaan vastuuta pienestä koirasta. ei ole tullut edes mieleeni kertaakaan kieltää mitään menoa, en voisi kuvitella ikinä kieltäväni aikuilselta mitään, en koe olevani oikeutettu siihen.. samalla tavalla itse aina kysyn onko ok, jos haluan viettää iltaa tyttöjen kanssa jne.
milli kirjoitti:^^^ sama täällä, menoista on sovittava etukäteen, eikä vain ilmoiteta, yhdessä kuitenkin kannetaan vastuuta pienestä koirasta. ei ole tullut edes mieleeni kertaakaan kieltää mitään menoa, en voisi kuvitella ikinä kieltäväni aikuilselta mitään, en koe olevani oikeutettu siihen.. samalla tavalla itse aina kysyn onko ok, jos haluan viettää iltaa tyttöjen kanssa jne.
Aika vekkulia. Ihmislapsesta voi huolehtia ilman jatkuvaa neuvottelua, mutta koirasta, joka on ihmiseen verrattuna aivan eri luokan selviytyjä, pitää kantaa jatkuvasti vastuuta kahdestaan. Ettei vain kasvatus mene piloille, koira kun ei edelleenkään ole ihminen eikä sitä kasvateta ollenkaan samalla tavalla.
Lilo kirjoitti:Ite oon toki sen verran pirttis, että vaadin että menoista sovitaan pariskunnan toisen osapuolen kanssa etukäteen ihan jo elukanhoidollisista syistä. Jos ei huvita sopia, voi toki vapaasti elää ilman parisuhdettakin.
Oliks vaatimus voimassa jo ennen elukkaakin?
Minua ei kiinnosta sopia omista menoistani. Yhteisistä menoista sovitaan, omista ilmoitetaan. Toki toisella osapuolella on sama oikeus. Eipä ole ollut ongelmaksi koskaan tähänkään asti parisuhteen muodostamisessa tai ylläpidossa. Kyllä fiksu ihminen osaa ilman luvan kysymistäkin päätellä, minkä verran pitää panostaa parisuhteen hoitoon ja yhteiseen aikaan.
Olen sanonut miehelle ettei mieluusti käyttäisi mitään "kysyn hallitukselta luvan"-juttuja miestenilloista puhuttaessa yms. Mä en ole sen äiti, joten multa ei lupia menemisiin tarvitse kysellä.
Exä oli juuri niitä tyyppejä joka ei koskaan halunnut mennä minnekkään ja iski "muija ei päästä"-kortin pöytään. Arvatenkin mut tunnettiin sinä kaameana pirttihirmuna joka vahtaa jokaista liikettä. En ollut kovin pidetty siis. Mainittakoon, että mun puolesta olisi saanut (olisi ollut jopa toivottavaa) että olisi ulostautunut kämpästä.
Tästä syystä mun kanssa ei parane käyttää "vaimo"-korttia ellei siihen ole aikuisten oikeasti aihetta.
Riemumieli kirjoitti:Aika vekkulia. Ihmislapsesta voi huolehtia ilman jatkuvaa neuvottelua, mutta koirasta, joka on ihmiseen verrattuna aivan eri luokan selviytyjä, pitää kantaa jatkuvasti vastuuta kahdestaan. Ettei vain kasvatus mene piloille, koira kun ei edelleenkään ole ihminen eikä sitä kasvateta ollenkaan samalla tavalla.
ei voi tietää, millainen pirttihirmu minusta tulee kun/jos tulee vauva.
kyse ei ole siitä, etteikö pärjäisi yksin, eikä me olla edes käyty sitä keskustelua, että pitää sopia asioista, se on ollut molemmille itsestäänselvyys. Mutta .. mitä sitä leikkiä perhettä / kotia jos ei osallistuta asioihin molemmat samanlaisella panoksella.
milli kirjoitti:Mutta .. mitä sitä leikkiä perhettä / kotia jos ei osallistuta asioihin molemmat samanlaisella panoksella.
No jos sinun mielestäsi samanlainen panos edellyttää jatkuvaa neuvottelua ja sopimista, niin siittä vaan. Itse en tuollaista jaksaisi, eikä onneksi tarvitse. Asiat menevät mukavasti ilman turhaa vatvomista ja muuta skeidaa.
Riemumieli kirjoitti: No jos sinun mielestäsi samanlainen panos edellyttää jatkuvaa neuvottelua ja sopimista, niin siittä vaan. Itse en tuollaista jaksaisi, eikä onneksi tarvitse. Asiat menevät mukavasti ilman turhaa vatvomista ja muuta skeidaa.
eipä toi oon muodostunut ongelmaksi mennään niin harvoin, mutta siis.. enhän edellytä muuta kuin, että kysytään onko ok, että menen, että eihän ole muuta mietittynä tai sovittuna ko ajankohdalle. kuulostaako tuo vai liian vaivalloiselta? me siis käydään tosi harvoin ulkona, oikeastaan mä oon tyytyväinen, jos toinen lähtee jonnekin tuulettumaan saa sitten itsekin lähteä hyvällä omalla tunnolla.
Toimistorotta kirjoitti: Yhteisistä menoista sovitaan, omista ilmoitetaan.
En jaksa uskoa, että kovin moni parisuhde toimii noin yksioikoisesti. Toisen huomioinen jatkuvasti on kokemukseni mukaan varsinkin naiselle tärkeää. Jossain vaiheessa tulee varmasti ongelmia, koska millään käsitykset omiin ja yhteisiin menoihin osallistumisesta eivät aina ole yhteneväiset. Ei vaikka kuinka haluaisi. Pienet, usein toistuvat tai ennalta sovitut menot on erikseen, mutta omien menojensa ilmoittaminen yleisenä sääntönä kuulostaa jonkin sortin aikapommilta. Näin siis yleisenä käsityksenäni. Parisuhteesi on näkemykseni mukaan poikkeus tässä suhteessa.
Mikä vittu siinä on niin vaikeaa opettaa lapsille, että jos aikuinen sanoo LOPETTAKAA!, niin ei väitetä vastaan ja totellaan. Ei ole pakko tykätä, mutta sitä voi sadatella selän takana sitten. Näemmä on tarkkaan valistettu siitä, että sulle ei nikopetteri voi kukaan vieras mitään.
Pakkoko noita adhd-paskoja on päästää keskustaan yksinään nakkelemaan kiviä, sitokoot patteriin tommoset oksettavat jätökset. Kai tossa on takana salainen toive siitä, että nikupetsku aukoo päätään joskus sille väärälle sekakäyttäjälle ja saa puukosta kylkeen.
Toimistorotta kirjoitti: Yhteisistä menoista sovitaan, omista ilmoitetaan.
En jaksa uskoa, että kovin moni parisuhde toimii noin yksioikoisesti.
Jotensakin tälleesti.
Jos jollekin asian muotoilu tyylillä "menisin sillon ja sillon sinne ja sinne, onks ok" tai "sopiiko sulle että..." on ylivoimaista ja tekee olosta tossukan, niin mikäs siinä sitten. Omassa suhteessaan voi toimia ihan niinQ tykkää ja kuten on -ylläri pylläri- sovittu että homma hoidetaan.
Artificial Intelligence is no match for natural stupidity.
Läppärin muuntaja lakkasi toimimasta. Ei pelannut vaikka miten yritin. Korvaajaksi ostin KAHDEKSANKYMPPIÄ maksavan värkin, jossa on SEITSEMÄN plugia eri konetyypeille. Kuten arvata saattaa, YKSIKÄÄN ei sovi tämän perus-Acerin pilluun, vaikka härpättimen laatikossa Acerkin sanotaan. Luonnollisesti kaupasta tultuani tämä VANHA virtalähde alkoi taas TOIMIMAAN. Muistinko sanoa, että KUITIN tietysti HUKKASIN HETI, vaikka kaikki muut kuitit on.
elektroniikasta tuppaa päänsärkyä tännekin! welhon laajakaista sen kuin reistailee, tänään ollu netti poikki PERÄTI HUIMAT kaksi tuntia juuri otolliseen koneiluaikaan! tuli boottailtua ja resetoitua modeemia, muttei millään suostunut toimimaan. annoin olla suljettuna 2h ja päällelaittaessa "kappas - netti toimii". ei jaksaisi millään lähteä sanomatalolle viemään modeemia ja kinaamaan asiakaspalvelun kanssa.. äh.
aiempaan keskusteluun vielä - itse odotan suuresti äiteyttä, ja toivon että kaikesta siitä ylihuolehtivaisuudesta ja dramaattisuudestani huolimatta tulen olemaan lapselle hyvä, ja luotankin siihen. osaanhan sentään laittaa ruokaa! enemmin pelottaa ajatus masennuksesta ja siitä, että jättäisin heitteille. noh, pelonaiheita on monia ja pitäisi varmaan odottaa se 10v ennen ku rupee miettimään näitä vakavissaan
minä tulen milloin minulle sopii, ehkä en tule ollenkaan, ehkä menen aivan toiselle suunnalle!
Siskoni soitti ja pyysi mut kavereilleen hääkuvaajaksi. Soitin sit morsiamelle ja sovittiin yksityiskohdat ja palkkio. Sit se morsian soitti takaisin ja sanoi että ups anteeksi, mies olikin jo sopinut kuvaajan... Joten ei sit.
Eipä muuten mitään, mutta olin ajatellut maksaa kesän festarit kuvauspalkkiolla...
"Never wrestle with a pig. You get dirty and besides the pig likes it. -George Bernard Shaw
ei voi tietää, millainen pirttihirmu minusta tulee kun/jos tulee vauva. 
saa sitten itsekin lähteä hyvällä omalla tunnolla.
