Oma roolisi yhteiskunnassa?

Yleinen lätinä jä kitinä
Nehemiah James

Viesti Kirjoittaja Nehemiah James »

Jos kyynisyys on sama asia kuin realiteettien tunnustaminen?
Avatar
Frederik Krueger
Kitisijä
Viestit: 3760
Liittynyt: 09.04.2008 10:49
Paikkakunta: Häslinki

Viesti Kirjoittaja Frederik Krueger »

NuoriD kirjoitti:Jos jaksat, niin voisitko laatia pienen yhteenvedon edustamastani kyynisyyden lajista.
Meinasin jo kysellä miksi sinut mainitaan silloin tällöin erityisen kyynisenä ihmisenä. Et sinä nähdäkseni ole mitenkään erikoisen kyyninen ihminen palstan yleiseen tasoon verrattuna, vaikka varmasti sinulla on kyyniseksikin luokiteltavia mielipiteitä.

Jos näin hatusta heittäisin mitä luulen kyynisyydellä yleensä tarkoitettavan, ehkä kyynikot uskovat muita herkemmin (muiden) ihmisten pahantahtoisuuteen ja itsekeskeisyyteen/oman edun tavoitteluun. En jaksa wikipedittää oikeaa määritelmää.

EDIT: No Wikipeditin sittenkin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyynisyys
Kyynikoihin yleisesti liitetyistä ominaisuuksista tulevat myös kaikki ne merkitykset, jotka liitetään nykyajan sanaan "kyynikko": siihen sisältyy epäilevä suhtautuminen yksilön todellisiin tarkoituksiin.
Onko joku pissinyt mun muroihin?
Avatar
exPertti
Kitisijä
Viestit: 21470
Liittynyt: 08.02.2008 13:51

Viesti Kirjoittaja exPertti »

EveryWoman kirjoitti:Ei. Mutta tuon tyyppistä kyynisyyttä, jota Dave edustaa, esiintyy suurissa ikäluokissa selvästi enemmän kuin nuoremmissa.
En itse osaisi ND:n ikää juuri kyynisyyden perusteella arvioida. Ja muut hänen elämänsä seikat puoltavat ettei ikää älyttömän paljon voi olla.
Came here for school, graduated to the high life
Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 6738
Liittynyt: 04.11.2007 3:11

Re: Oma roolisi yhteiskunnassa?

Viesti Kirjoittaja Gat »

exPertti kirjoitti:Millaiseksi koet oman roolisi yhteiskunnassa?

Onko sinulla merkitystä yhteiskunnalle? Huomaisiko joku poissaoloasi?

Haaveiletko muutoksesta roolissasi?
Ei minulla ole "roolia yhteiskunnassa". Yritän pysytellä yhteiskunnasta erillään. Ja paskat nakkaan miten kukin kuppikunta mut ja mun hyödyllisyyden omassa kulttuurissaan luokittelee.

Lisäksi mun näköön ei mitään yhtä yhteistä yhteiskuntaa ole eikä ole koskaan ollutkaan. Nuorempana minulla oli melkoinen maailmanparantamisen velvollisuuden tuntu eli messiaskompleksi. Ja katumus, kun en sitä jaksanut toteuttaa. Mutta sekään ei olisi ollut minkään määritellyn "yhteiskunnan" hyväksi, vaan paremminkin vastaan. Nyttemmin olen tajunnut, että sellainen vaatisi ihan liikaa sosiaalisuutta mun introvertin neurootikon puuhastella. Joten äh... elää kitkutan ja delaan... äh..
Yksinäisen runkkarin on elo pitkä tie
Ilman naisen syliä se hautaan asti vie
Toiiiset oon luotuja nussiiimaan
Toiset o-ohoon tuomittu runkkaamaaan
Näin yksin yyyyksiin vaiiiiin....
Nehemiah James

Viesti Kirjoittaja Nehemiah James »

Onko kukaan ilmoittautunut vielä yhteiskunnan peruspilariksi? Minä ilmoittaudun. Liian kiltti barrikaadeille, liian kiltti veropetoksiin ja liian ahkera työttömäksi. Verottajan ja hallituksen unelmapelaaja - olosuhteissa kuin olosuhteissa repii pyyteettömästi kaiken irti selkänahastaan yhteisen hyvän nimissä aivan liian epäitsekkäästi.

Toisaalta ahkeruus ja pyyteettömyys antaa takaisin tasaisen varmasti, joten mikäs tässä on ollessa... Noin henkilökohtaisella tasolla.
Avatar
exPertti
Kitisijä
Viestit: 21470
Liittynyt: 08.02.2008 13:51

Viesti Kirjoittaja exPertti »

Nehemiah James kirjoitti:Onko kukaan ilmoittautunut vielä yhteiskunnan peruspilariksi? Minä ilmoittaudun. Liian kiltti barrikaadeille, liian kiltti veropetoksiin ja liian ahkera työttömäksi. Verottajan ja hallituksen unelmapelaaja - olosuhteissa kuin olosuhteissa repii pyyteettömästi kaiken irti selkänahastaan yhteisen hyvän nimissä aivan liian epäitsekkäästi.

Toisaalta ahkeruus ja pyyteettömyys antaa takaisin tasaisen varmasti, joten mikäs tässä on ollessa... Noin henkilökohtaisella tasolla.
Jos pystyt lisäämään tuohon suuren autoilumäärän, verollisen tupakanpolton ja suuren alkoholinkulutuksen. Ja tietty muistat kuolla päivää ennen eläkkeellä jäämistä jättäen ison lapsilauman sinua ikävöimään niin sitten olet se tukipilari. :)
Came here for school, graduated to the high life
Nehemiah James

Viesti Kirjoittaja Nehemiah James »

exPertti kirjoitti:suuren autoilumäärän
Tuota teen noiden kahden muunkin edestä ja sellaisella autolla, jonka ajotietokoneen kertoma polttoaineen kulutus aiheuttaisi maailman tilasta huolestuneelle kansalaiselle hjärtslaagin. Kuolemaani en uskalla vielä ennustaa ja oman siittimen toimesta on maailmaan syntynyt vain yksi lapsi. Eli pitääkö tässä nyt huolestua yhteiskunnan tukipilareiden tilasta?

Edit: Ja sitäpaitsi!! Jos ylettömästi vetäisin röökiä ja häppää, niin sen seurauksena kuormittaisin ylettömästi terveydenhoitopalveluja!
NuoriD

Viesti Kirjoittaja NuoriD »

Nehemiah James kirjoitti:Jos kyynisyys on sama asia kuin realiteettien tunnustaminen?
Itse ajattelisin näin. En suinkaan epäile ihmisistä pahaa.

Pidän itseäni realistina.

AJ, sinua kaivataan! Mikä mielestäsi tekee minusta kyynikon?

(Toki pitäisi ensin määritellä kyynikko. Pidätän hengitystäni ja odotan vastaustasi)
prosessi

Re: Oma roolisi yhteiskunnassa?

Viesti Kirjoittaja prosessi »

exPertti kirjoitti:Millaiseksi koet oman roolisi yhteiskunnassa?

Onko sinulla merkitystä yhteiskunnalle? Huomaisiko joku poissaoloasi?

Haaveiletko muutoksesta roolissasi?
Minä en oikein ymmärrä näitä kysymyksiä.

Tapasin eilen Veli-Pekka Saarnivaaran ja päädyin kertomaan miksi muurahaiset kulkevat muurahaispolkuja pitkin ja miten muurahaisia voisi matkia, eikä hän pitänyt minua hulluna.

Kenenkään todella merkittävän henkilön poissaoloa ei voi huomata, koska merkittävät ajatukset ovat sellaisia, jotka eivät ole riippuvaisia yhden henkilön läsnäolosta, vaan suoraan muidenkin hyödynnettävissä. Jos taas ei vielä ole löytänyt mitään tuollaista merkittävää ajatusta, ei kukaan myöskään tietäisi sen jääneen löytymättä, eikä siten huomaisi poissaoloa.
Avatar
McJanne
Kitisijä
Viestit: 8611
Liittynyt: 13.11.2005 23:14
Paikkakunta: Suomi Finlandia 40° PERKELEEEH!

Viesti Kirjoittaja McJanne »

Mie se vaan aina pelloon rosvoa ja polliisia :>
Kirjoitan tätä alasti
Nehemiah James

Viesti Kirjoittaja Nehemiah James »

NuoriD kirjoitti:Itse ajattelisin näin. En suinkaan epäile ihmisistä pahaa.
Näin minäkin. En katso olevani ikärasisti, sillä peilaan seuraavan mielipiteeni itseeni; ehdottomuus, yletön idealismi ja liialliset särmät hiotuvat pois iän myötä. Sitä tulee kuin luonnostaan suvaitsevammaksi kokemusten myötä. Nuoremmat ihmiset tulkitsevat sen esimerkiksi flegmaattisuutena, kunnianhimottomuutena tai vaikka kyynisyytenä. En tunnusta ettenkö voisi vaikuttaa laajemminkin, mutta tunnustan että vaikuttamiseni on hyvin rajallista. (<- melkein kuin poliittinen lausunto pääministerimme suusta :))
Ylermi Ylihankala
Kitisijä
Viestit: 9426
Liittynyt: 22.09.2008 13:03

Viesti Kirjoittaja Ylermi Ylihankala »

Nehemiah James kirjoitti:Sitä tulee kuin luonnostaan suvaitsevammaksi kokemusten myötä.
Kunnes voi kyynistyä kiikkustuolissa.
Yliuuttunut ja liian pieni hurmossetä.
Nehemiah James

Viesti Kirjoittaja Nehemiah James »

Ylermi Ylihankala kirjoitti:Kunnes voi kyynistyä kiikkustuolissa.
Missä ne rajat ikinä menee. Se kait sitten riippuu siitä onko omalla toiminnallaan saanut sisältöä omaan elämäänsä. Vähän kuin katkeruus vanhalla iällä siitä, ettei ole saanut kokea niitä asioita joita olisi halunnut. Herää kysymys, että olisiko silloin oikeasti halunnut, vai miksi se on aina kaikkien muiden syy?
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

NuoriD kirjoitti:Jos jaksat, niin voisitko laatia pienen yhteenvedon edustamastani kyynisyyden lajista.

Ps. En edes tiedä olenko kyyninen vai romanttinen hupakko, joka yrittää olla kyyninen suojellakseen mimosan herkkä sisintää, mutta eniveis kiinnostaa.
Oletko hävittänyt mustan kirjasi? Sieltä pitäisi jo yksi yhteenveto löytyä.

Ehkä asiaan sisältyy muutakin kuin pelkkää kyynisyyttä, mm. "raha ratkaisee" -olettama, joka on varsin tyypillinen suurten ikäluokkien keskuudessa mutta esim. itseni ikäisille tyypillisesti vieras. Siitä olet tosin mahdollisesti viime aikoina osittain luopunutkin (tai vähintään sisällyttänyt elämänkatsomukseesi muitakin arvoja)? Toisaalta tuon asenteen voi helposti määritellä kyynisyyden alalajiksi. Samoin nämä muut suurten ikäluokkien kansanviisaudet: "Mistä ei tiedä, se ei voi satuttaa" ja "Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat", ja viimeisimpänä esimerkkinä massajulkisuuden näkeminen jotenkin automaattisesti tavoiteltavana asiana vaatesuunnittelijalle. Kaikki juttuja, joita minun elämässäni toitottavat nimenomaan suurten ikäluokkien edustajat, ja jotka itse tulkitsen kyynisyydeksi.

Nyt kun selvisi, että olet noin nuori, kuvani sinusta muuttui tahdottomasta tossun alla eläjästä pyrkyrimäisempään suuntaan = olet nuorena ottanut asiaksesi edetä vanhempien sukupolvien viitoittamalla tiellä kenties poikkeuksellisen nopeasti / kovalla draivilla. Vaihtoehtoinen selitys: minulla ei vain ole niin paljon ikäisiäsi ihmiskontakteja, että pystyisin oikeasti arvioimaan, kuinka kyynistä se ikäryhmä on tyypillisesti. Ehkä olet aivan tyypillinen ikäluokkasi edustaja.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

exPertti kirjoitti:En itse osaisi ND:n ikää juuri kyynisyyden perusteella arvioida. Ja muut hänen elämänsä seikat puoltavat ettei ikää älyttömän paljon voi olla.
Niin?

Mielikuva ei ole fakta. Minulla oli Daven iästä (virheellinen) mielikuva, jota en tietenkään olisi kysyttäessä esittänyt minään faktuaalisena arviona. Sinullakin on kaikenlaisia mielikuvia, jotka eivät ole faktoja, kuten kaikilla ihmisillä. Olennaista on pyrkiä erottamaan ne faktoista.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Nehemiah James kirjoitti:Jos kyynisyys on sama asia kuin realiteettien tunnustaminen?
Kyyniset tyypit itse tietenkin ajattelevat juuri noin.

Edit:
NuoriD kirjoitti:
Nehemiah James kirjoitti:Jos kyynisyys on sama asia kuin realiteettien tunnustaminen?
Itse ajattelisin näin. En suinkaan epäile ihmisistä pahaa.

Pidän itseäni realistina.
Heh.

Taas mennään samoja ratoja kuin aiemminkin, mutta realismiahan ei tarkkaan ottaen ole olemassa. Realismi olisi asioiden arvioimista täsmälleen oikein. Kyynikko näkee ne todellisuutta raadollisemmassa valossa, ja vastakohtansa (idealisti?) puolestaan todellisuutta myönteisemmin. Jokainen meistä edustaa jompaa kumpaa (tai molempia, kulloinkin käsiteltävästä kysymyksestä riippuen). Totuutta ei voi tavoittaa kukaan - paitsi tieteellisiä totuuksia, jotka sijoittuvat mainittujen asenteiden ulkopuolelle.
Zeb

Viesti Kirjoittaja Zeb »

Ei ND ole erityisen kyyninen. ExPertti taas on.
Ylermi Ylihankala
Kitisijä
Viestit: 9426
Liittynyt: 22.09.2008 13:03

Viesti Kirjoittaja Ylermi Ylihankala »

Zeb kirjoitti:Ei ND ole erityisen kyyninen. ExPertti taas on.
En usko, että tästä tarvii edes keskustella.
Yliuuttunut ja liian pieni hurmossetä.
NuoriD

Viesti Kirjoittaja NuoriD »

EveryWoman kirjoitti: Ehkä asiaan sisältyy muutakin kuin pelkkää kyynisyyttä, mm. "raha ratkaisee" -olettama, .
kääks! En kai mä noin ole sanonut?? Olen tuonut esiin, että olen tehnyt omat uraratkaisuni rahaa ajatellen, mutta en silti korottaisi sitä miksikään absoluuttiseksi totuudeksi. Kyllä minä ymmärrän, että kaikki eivät ajattele samoin.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Zeb kirjoitti:Ei ND ole erityisen kyyninen. ExPertti taas on.
Kyllä ND omasta näkökulmastani on kovinkin kyyninen. Mutta suhteellistahan se - riippunee arvioijan omasta kyynisyyden asteesta (tai siitä, mitä viestejä on sattunut lukemaan). Mikään "palstan kyynisin" -aiheinen kisahan tämän ei pitänyt olla; ei Dave sellaista minunkaan mielestäni voittaisi.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

NuoriD kirjoitti:
EveryWoman kirjoitti: Ehkä asiaan sisältyy muutakin kuin pelkkää kyynisyyttä, mm. "raha ratkaisee" -olettama, .
kääks! En kai mä noin ole sanonut?? Olen tuonut esiin, että olen tehnyt omat uraratkaisuni rahaa ajatellen, mutta en silti korottaisi sitä miksikään absoluuttiseksi totuudeksi. Kyllä minä ymmärrän, että kaikki eivät ajattele samoin.
No jos et ymmärtäisi, olisit kyynisen lisäksi vielä hölmökin. :D Älä suutu mulle, ethän?
Leevi
Kitinän uhri
Viestit: 659
Liittynyt: 25.10.2007 16:15

Viesti Kirjoittaja Leevi »

NuoriD kirjoitti:...Olen tuonut esiin, että olen tehnyt omat uraratkaisuni rahaa ajatellen ...
Mites sijoitukset jaksaa? Laita vaikka % kuinka paljon + tai - tällä hetkellä. :)
Avatar
exPertti
Kitisijä
Viestit: 21470
Liittynyt: 08.02.2008 13:51

Viesti Kirjoittaja exPertti »

Ylermi Ylihankala kirjoitti:
Zeb kirjoitti:Ei ND ole erityisen kyyninen. ExPertti taas on.
En usko, että tästä tarvii edes keskustella.
On kai meidän keskusteltava olenko siksi 50-vuotias?

Mutta kyllä mitäpä sitä kiistämään. Yleensä väitän olevani realisti, mutta kyynisyys pääsee läpi. Arvelen sen johtuvan elämänkokemuksista jossa oikeastaan yhtään mikään ei ole tullut yllättäen ja pyytämättä vaan kaikesta on pitänyt taistella.
Came here for school, graduated to the high life
Onslow

Viesti Kirjoittaja Onslow »

exPertti kirjoitti:Yleensä väitän olevani realisti, mutta kyynisyys pääsee läpi.

Tunnustaudun samaan klaaniin, enkä kylllä ymmärrä mitä pahaa siinä on. Elämässä kun on keskimäärin parempi olla hieman varuillaan, kun kulkea takki auki kädet ojossa joka suuntaan, ja siten saada turpiinsa vähän väliä.
Nehemiah James

Viesti Kirjoittaja Nehemiah James »

EveryWoman kirjoitti:Totuutta ei voi tavoittaa kukaan - paitsi tieteellisiä totuuksia, jotka sijoittuvat mainittujen asenteiden ulkopuolelle.
Melko lähelle omaa totuuttaan voi päästä. Oppimisprosessin seurauksena, yrityksen ja erehdyksen kautta oppii mihin itsellä on resursseja, mihin kykenee, mitä seurauksia omasta toiminnasta on itselle, sekä muille. Oppii olemaan rakentamatta pilvilinnoja kun tietää mitä omalla toiminnallaan voi saavuttaa. Onko se sitten realismia tai kyynisyyttä, määritelkää te. Vai onko se sittenkin itsetuntemusta, eikä suinkaan kyynisyyttä?
Vastaa Viestiin