Itsekin ihmettelin miksi hän tuli juuri minulle valittamaan, tosin satuin olemaan lähellä. Mysteeri, mutta sinänsä hauska sattumus mikä teki illastani ihan mukavan.Suvinen kirjoitti:Vielä kerran muputan, sitten lopetan. Mutta kun en vaan jaksa ymmärtää. Tämänkaltaisia tarinoita varmasti on pilvin pimein, mutta minussa ne herättävät aina vain hämmentyneitä kysymyksiä: Miksi ihmeessä nainen tuli sinulle valittamaan siitä, että joku on "vienyt" hänen istumapaikkansa? Miksei itkenyt miehelleen? Tai sille joka vei paikan?
Miestä hänellä ei ollut mukana koska heillä oli ns. tyttöjen ilta ulkona. Käsittääkseni hän oli esittänyt vastalauseensa jo tälle Jarmolle, joka ei ollut ilmeisesti lotkauttanut sille korvaansakaan (oli hän kyllä aika humalassakin). Jarmo on muuten ties mikä luutnantti tms. kaippari, Mylwinillekin tiedoksi.
Myönnän kuitenkin että vaikka päättäisin vain jutella jollekin, valinta kohdistunee yleensä kohteisiin joita kohtaan voisin tuntea muutenkin kiinnostusta. Enemmän ehkä on kyse asenteesta ettei ennalta ajattele sen tulevan johtamaan "mihinkään" eikä aktiivisesti edes pyri siihen, eikä myöskään pety kun näin ei tapahdukaan.