Paljon lutkailu vs. Vähän lutkailu
Ei siinä sinällään mitään outoa ole - on vain tavanomaisempaa liittää luottamuksen pettäminen isoihin asioihin. Joillekin on luottamuksen pettämistä jo se, että esimerkiksi aamulla sovitaan, että isi hakee lapsen hoidosta ja äiti asennoituu omaan päiväänsä niin, että hänellä ei ole vastuuta lapsen hakemisesta tänään, mutta sitten isi soittaakin, että ei pysty, ei kykene. Äidin päivä menee aivan sekaisin. Äidin mielestä isin syy on vähäpätöinen ja isin mielestä ei. Äiti kokee, että hänen luottamus on nyt petetty pahemman kerran ja hän ei enää ikinä voi luottaa siihen hakeeko isi lapsen vai ei ja hän joutuu vastaisuudessa hoitamaan hakemisen yksin, ja hemmetti aamuisin sen viemisen myös kaiken valmistautumisen ohella. Isin mielestä ain't no big deal, eihän hän sentään missää vieraissa ole käynyt.prosessi kirjoitti:Silti olen edelleen sitä mieltä, että luottamus on suurempi joukko, josta uskollisuus on vain pieni osajoukko, joten niiden käsitteleminen synonyymeinä on outoa.
Isin ja äidin voi vapaasti vaihtaa toisin päin ;)
No hitto, ei mulla oo koskaan tollastakaan ollu. Luulin et oon tavallinen, mut ilmeisesti mun ongelmat on omaa luokkaansa. Itse asiassa tuli tuossa mietittyä niinkin kierosti, että miten paljon helpompaa olisikin jos oma tilanne olisi vastaava kuin vanhemmillani. Olisi jotain minkä voisi ratkaistakin.William Somerset kirjoitti:Ei siinä sinällään mitään outoa ole - on vain tavanomaisempaa liittää luottamuksen pettäminen isoihin asioihin. Joillekin on luottamuksen pettämistä jo se, että esimerkiksi aamulla sovitaan, että isi hakee lapsen hoidosta ja äiti asennoituu omaan päiväänsä niin, että hänellä ei ole vastuuta lapsen hakemisesta tänään, mutta sitten isi soittaakin, että ei pysty, ei kykene. Äidin päivä menee aivan sekaisin. Äidin mielestä isin syy on vähäpätöinen ja isin mielestä ei. Äiti kokee, että hänen luottamus on nyt petetty pahemman kerran ja hän ei enää ikinä voi luottaa siihen hakeeko isi lapsen vai ei ja hän joutuu vastaisuudessa hoitamaan hakemisen yksin, ja hemmetti aamuisin sen viemisen myös kaiken valmistautumisen ohella. Isin mielestä ain't no big deal, eihän hän sentään missää vieraissa ole käynyt.prosessi kirjoitti:Silti olen edelleen sitä mieltä, että luottamus on suurempi joukko, josta uskollisuus on vain pieni osajoukko, joten niiden käsitteleminen synonyymeinä on outoa.
Isin ja äidin voi vapaasti vaihtaa toisin päin
Vittu, poistakaa jo se banni!!NuoriDaavid kirjoitti:Jos gattis ei olisi bannattu, niin saisit tähän varmasti perusteellisen vastauksen.urasiili kirjoitti:
Mikä se lutkailu sitten oikeastaan edes on?
"Lutkailusta" ja "pukkeilusta" sen verran, että kyllä jopa te äsken syntyneet saatatte tietää, että vasta joitakin vuosikymmeniä sitten runsas irtoseksi-suhteilu ei ollut niin yleistä kuin nykyään. Sitä tapahtui, mutta rotia kulttuurissa pidettiin sikäli, että se ei ollut "hyväksyttävää". Pikemminkin halveksittua niin lutkien kuin kyläsonnien tekemänä, ja hävettävää.
En sitten tiedä, onko muutokseen vaikuttanut ehkäisymenetelmien kehitys vai yleinen kulttuurinen asenne.
MINUA itseäni nykymeno tietenkin Vituttaa, osaksi tietty koska en koskaan saa, osaksi siksi, että rakkaus/seksisuhde naiseen on minulle saavuttamaton herkkä unelma.. ja järkyttää miten halvalla ja helposti se teillä Oikeilla Ihmisillä nykyään tapahtuu.. miten vähäarvoista se on verrattuna miten minä asiaan suhtaudun.
Oikeastaan irtopaneskelua enemmän minua masentaa sarjaSUHTEILU. Cityä ja Kitinää vuosia seuranneena on alkanut huvittamaan nämä netti-ihmisten "rakkaudet". erot, uudet "rakkaudet" ja taas erot, taas "rakkaudet".. jne.... Sanat on koreita mutta tosiasiassa suhteilu on niille kultustavaraa.
Miten vitussa sitten minä, jos rakastuisin, voisin tuon tietäen luottaa, etten ole vain sen naisen yksi "inbetweener", kohta vaihdossa ja kohta hän sanoo samat lemmenluritukset jollekin muulle?
Tältä minut onneksi (?) pelastaa kaksi asiaa:
1.) En kumminkaan kelpaa kenellekään.
2. Jos parisuhteeseen päätyisin, se onnistuisi minun luonteella vain todella vahvan henkisen YHTEENSOPIVUUDEN tapauksessa. Ei niin, että ai kun kaikki ihmiset jossain vitun baarissa on niin ihQuja. True Love, you know?
Meanwhile... toki tunteeton irtopanokin kelpaisi sitä ihmettä odotellessa
(Kakki.. anteeksi Kaksi .. Naismoraali pitää aina säilyttää, mutta itselleni asenteessani on jotain tolkkua)
Äh, no millaista sitten? No niin, et tiettykään voi tänne kirjoittaa, niin ei vaan kuulu tehdä. Mulla on uteliaisuusvika. Saako siihen apua jostain?prosessi kirjoitti:No hitto, ei mulla oo koskaan tollastakaan ollu. Luulin et oon tavallinen, mut ilmeisesti mun ongelmat on omaa luokkaansa. Itse asiassa tuli tuossa mietittyä niinkin kierosti, että miten paljon helpompaa olisikin jos oma tilanne olisi vastaava kuin vanhemmillani. Olisi jotain minkä voisi ratkaistakin.
No tuskin kellään, dille!! Halusinkin vain korostaa, että luottamuksen pettämisessäkin on eroja. Toisille riittää pienetkin jutut ja toisia saa pyöritellä kuin pässiä narussa.prosessi kirjoitti:No hitto, ei mulla oo koskaan tollastakaan ollu. Luulin et oon tavallinen, mut ilmeisesti mun ongelmat on omaa luokkaansa. Itse asiassa tuli tuossa mietittyä niinkin kierosti, että miten paljon helpompaa olisikin jos oma tilanne olisi vastaava kuin vanhemmillani. Olisi jotain minkä voisi ratkaistakin.
Saatan kertoa yv:nä sinulle, kunhan saan muotoiltua asian kirjalliseen muotoon. Uteliaisuus palkittakoon tässä tapauksessa.Zeb kirjoitti:Äh, no millaista sitten? No niin, et tiettykään voi tänne kirjoittaa, niin ei vaan kuulu tehdä. Mulla on uteliaisuusvika. Saako siihen apua jostain?prosessi kirjoitti:No hitto, ei mulla oo koskaan tollastakaan ollu. Luulin et oon tavallinen, mut ilmeisesti mun ongelmat on omaa luokkaansa. Itse asiassa tuli tuossa mietittyä niinkin kierosti, että miten paljon helpompaa olisikin jos oma tilanne olisi vastaava kuin vanhemmillani. Olisi jotain minkä voisi ratkaistakin.
Dille oot ite, tajusin kyllä mitä yritit sanoa. Luottamuksen määritteleminenkin vain voi välillä olla vähän vaikeaa.William Somerset kirjoitti:No tuskin kellään, dille!! Halusinkin vain korostaa, että luottamuksen pettämisessäkin on eroja. Toisille riittää pienetkin jutut ja toisia saa pyöritellä kuin pässiä narussa.prosessi kirjoitti:No hitto, ei mulla oo koskaan tollastakaan ollu. Luulin et oon tavallinen, mut ilmeisesti mun ongelmat on omaa luokkaansa. Itse asiassa tuli tuossa mietittyä niinkin kierosti, että miten paljon helpompaa olisikin jos oma tilanne olisi vastaava kuin vanhemmillani. Olisi jotain minkä voisi ratkaistakin.
Teet tietysti niin kuin itse parhaaksi näet. Jos päätät kertoa, niin ei mene ainakaan eteenpäin missään muodossa. Mä vaan edelleen toivon, että jospa voisin jopa auttaa (sairauteni nro 2.), mut jos ootte päätöksenne tehneet niin ok toki sekin.prosessi kirjoitti:Saatan kertoa yv:nä sinulle, kunhan saan muotoiltua asian kirjalliseen muotoon. Uteliaisuus palkittakoon tässä tapauksessa.Zeb kirjoitti:Äh, no millaista sitten? No niin, et tiettykään voi tänne kirjoittaa, niin ei vaan kuulu tehdä. Mulla on uteliaisuusvika. Saako siihen apua jostain?prosessi kirjoitti:No hitto, ei mulla oo koskaan tollastakaan ollu. Luulin et oon tavallinen, mut ilmeisesti mun ongelmat on omaa luokkaansa. Itse asiassa tuli tuossa mietittyä niinkin kierosti, että miten paljon helpompaa olisikin jos oma tilanne olisi vastaava kuin vanhemmillani. Olisi jotain minkä voisi ratkaistakin.
Minulla meni jotenkin oli silmien ohi suhteillessani täysin mennyt se todellisuus, miten ihmiset käyttävät toisiaan hyväkseen. Ne alkavat suhteisiin, vaikkei niin kiinnostakaan. Pitkäaikaisen suhteen loputtua alkoi ihan oksettamaan kaikki nilkit. Eläisin kai mieluummin sellaisessa yhteiskunnassa, jossa vanhemmat naittaisi lapsensa, kuin sellaisessa, jossa kaikki nai toisiaan ja treffailee samanaikaisesti kahdettakymmenettä kertaa monien kanssa.mustanikki kirjoitti: Oikeastaan irtopaneskelua enemmän minua masentaa sarjaSUHTEILU. Cityä ja Kitinää vuosia seuranneena on alkanut huvittamaan nämä netti-ihmisten "rakkaudet". erot, uudet "rakkaudet" ja taas erot, taas "rakkaudet".. jne.... Sanat on koreita mutta tosiasiassa suhteilu on niille kultustavaraa.
Miten vitussa sitten minä, jos rakastuisin, voisin tuon tietäen luottaa, etten ole vain sen naisen yksi "inbetweener", kohta vaihdossa ja kohta hän sanoo samat lemmenluritukset jollekin muulle?
Tuota elämää hetken katsottuaan ei oikein enää voinutkaan olla varma, etteikö olisi inbetweeneri. Luottamus on se, joka katoaa. Se on vaikea saada enää takaisin, kun sanat ovat vain helinää. Onko toinen mukana yhtä tosissaan kuin itsekin eikä vain leikillään? Ja miten vakuuttaa se toinen, että itse on sitä mitä on ja vakuuttaa olevansa eikä mikään pelaaja? Jossain määrin sitä kai silmä harjaantui erottamaan ne untuvikot ammattilaisten seasta. Vaan eipä luottamuspulan seinästä eheää saa naulojen lävistettyä sen kertaalleen lävistettyä, vaikka niitä kuinka ajan kanssa repisi pois. Sen kanssa pitää vaan oppia elämään. Kai. Katsotaan vuoden päästä uudelleen.
Kukkuluuruu!
Panu Höglundin mukaan tavismiehet joutuvat teeskentelemään / hankkiutumaan parisuhteeseen saadakseen seksiä, koska naiset sekstaavat huvikseen pelkästään ns. alfaurosten kanssa.urasiili kirjoitti:miten ihmiset käyttävät toisiaan hyväkseen. Ne alkavat suhteisiin, vaikkei niin kiinnostakaan. Pitkäaikaisen suhteen loputtua alkoi ihan oksettamaan kaikki nilkit.
Raadollista, vaan lieko totta?
No joo, kuuntele sitä Höglundia ja Gattacaa vaan jos haluat pääsi sekaisin Mitä raadollista tai yllättävää siinä on, että naiset jotka harrastavat irtosuhteita valitsevat irttarinsa pinnallisin perustein?Duckzilla kirjoitti:Panu Höglundin mukaan tavismiehet joutuvat teeskentelemään / hankkiutumaan parisuhteeseen saadakseen seksiä, koska naiset sekstaavat huvikseen pelkästään ns. alfaurosten kanssa.
Raadollista, vaan lieko totta?
Kuten yleensäkin teeskentely ja epärehellisyys? No joo, sellainen maailma tämä on, että tuollaistakin esiintyy, valitettavasti. Pitäis vaan osata uskoa niitä vaistojaan ja toimia niiden mukaan, niin monelta säästyisi. Vanhetessa onneksi viisastuu.Duckzilla kirjoitti:Ei siinä mitään raadollista ole, miehethän tekevät samoin. Vaan tuon nilkkiyden perimmäinen syy on se raadollinen juttu tässä.Zeb kirjoitti: Mitä raadollista tai yllättävää siinä on, että naiset jotka harrastavat irtosuhteita valitsevat irttarinsa pinnallisin perustein?
Hiljattain radiossa joku sosiologinainen (nimeä en muista), esitti, että yksi syy nykyajan epätyydyttäviin ja lyhyisiin suhteisiin on kasvanut naisten ylivalta ja töykeä käytös kumppania etsiviä miehiä kohtaan. Siispä kun vähemmän alfa tavismies-ressukka viimeinkin kohtaa sellaisen nykyään harvinaisen naaraan, joka ei heti puhuteltaessa pilkkaa ja vttuile, vaan päinvastoin Antaa, ja antaa jopa uudestaan.. niin rassukka tavismies katsoo että hänen on nyt tyytyminen tähän ainoaan joka on hänelle kiltti ja saatavilla. Vaikka olisi muuten miten epäsopiva hyvänsä.Duckzilla kirjoitti:Panu Höglundin mukaan tavismiehet joutuvat teeskentelemään / hankkiutumaan parisuhteeseen saadakseen seksiä, koska naiset sekstaavat huvikseen pelkästään ns. alfaurosten kanssa.urasiili kirjoitti:miten ihmiset käyttävät toisiaan hyväkseen. Ne alkavat suhteisiin, vaikkei niin kiinnostakaan. Pitkäaikaisen suhteen loputtua alkoi ihan oksettamaan kaikki nilkit.
Raadollista, vaan lieko totta?
Tavismiehilläkin oli menneinä vuosikymmeninä enemmän harkinnanvaraa kenen kanssa parisuhteeseen lähtee, silloin ennen kun naiset eivät oletusarvoisesti suhtautuneet ei-alfaurosten lähestymiseen avoimen julmasti ja pilkallisesti. Ja sitähän se nykyään on, minäkin olen baareissa kokenut.
-Gat
Gat puhuu:Duckzilla kirjoitti:... vaan oliko menneinä vuosikymmeninä naisilla tapana heti ekalla kerralla Antaa? Eikö silloin vapaaseen seksiin (varsinkin naisten harjoittamaan sellaiseen) suhtauduttu paljon ankarammin ja ahdasmielisemmin kuin nykyään?
Niinhän se oli. Tarkoitin naisten tylyä asennetta lähestymisyrityksiin yleensä. Ennen kai naiset antoivat vähemmän alfojenkin usein saattaa itseään kotiin viattoman hyvänyönsuukon kera.. vaikka seurustelua tai varsinkaan seksiä eivät kaikkien kanssa harkinneet. (Näin ainakin äiteeni 50-luvulla )
Nykynaisten tylyys on ilmiö, josta moni muukin kuin minä olen puhunut. Itse olen asiallisia naisporukalle jutellessani saanut käskyn painua vessaan. Toisen kerran yritin ostaa röökiä, ja tuli kivahdus: "Onpas miehekästä! Minä olen varattu"!
Luulen, että tämä johtuu nimenomaan naisten vapautuneesta seksuaalisuudesta ja irtoseksikulttuurista. Nykynaiset itsestäänselvyytenä olettavat, että jokainen baarissa puhutteleva mies haluaa pillua edit: ja HETI! . Näin koska sama nainen sitä irtoseksiä todennäköisesti jollekin sinä yönä antaa Peli on molemmin puolin liian selkeää ja minusta liian raadollista.
Niinpä tyypillinen nykynainen on seksin ja parisuhteilunkin asiassa kuin YLENSYÖNYT ihminen. Ei sellainen voi ymmärtää puutteessa ja toivottomassa rakkaudennälässä kärvistelevän luuserimiehen kärsimyksiä
Viimeksi muokannut mustanikki, 26.10.2007 15:07. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Mitenköhän tämä tylyyden kasvaminen on verifioitu? En nyt heti keksi, miten asiaa voitaisiin luotettavasti tutkia.Duckzilla kirjoitti:Tämän voin kyllä vahvistaa, sillä yhdessäkin baari-illassa kun puhuttiin aiheesta, niin eräs nainen totesi minulle tämän saman asian.mustanikki kirjoitti:Nykynaisten tylyys on ilmiö, josta moni muukin kuin minä olen puhunut.
Lutkailu ei ainakaan vaikuta positiivisesti, jos on naimisissa. Näin ainakin luulisin. Vähän aikaa sitten minua lähestyttiin miesten taholta. Ihmeellistä sinänsä, kun en muista, milloin viimeksi joku mies olisi lähestynyt minua. No, tässä viimeisimmässä tapauksessa lähestymiseen saattoi vaikuttaa se, että mies oli varattu. Kävi iholle aika hanakasti, ja kyllähän se loppupeleissä kannatti, vaikka hän ei mielestäni mikään überhot mies ollutkaan. Yöllä miehen avioliitto tuntui olevan pahasti kriisissä, aamulla kuulosti siltä, että mies on vain itsekeskeinen ja pettää, koska voi. Eikä tietenkään halua käsitellä mitään itseensä liittyviä hankalia asioita. Ihmemies. No, vähän ehkä kohotti erosta toipuvan naisen itsetuntoa, kun oli niin lääpällään. Vähän jopa mietti ääneen, jos olisi pyytänyt numeroani, mutta sen torjuin, koska siinä ei olisi mitään järkeä.
No en minäkään tätä purematta niele. Enkä ainakaan sitä, että jotenkin yllättäen nimenomaan naiset olisivat alkaneet tylyttää. Ehkä yleisesti voi pitää paikkansa, että maailma on tietyiltä osin muuttunut kovemmaksi arvoiltaan? En osaa kuitenkaan varmaksi sanoa, koska en ole esim. satavuotias.NuoriDaavid kirjoitti:Mitenköhän tämä tylyyden kasvaminen on verifioitu? En nyt heti keksi, miten asiaa voitaisiin luotettavasti tutkia.
En tiedä miten G-mies ja Ankka ravinteleissa toimivat, mutta ei mulla itselläni ole ainakaan ollut tapana tunkea nenääni joka paikkaan, ellen ole suht varma arviostani siitä, että olen tervetullut. Toisaalta, ehkä naisille voi olla näennäisesti helpompaa noissa ympyröissä, kun ne miehet, jotka yleisesti eivät ole ihmisystävällisiä saattavat kuitenkin sitä esittää nimenomaan siinä seksin toivossa. Onko se sitten jotenkin parempaa?
Äh, tajusin just vähän, että tuo kuulostaa aavistuksen katkeralta. Sitä en missään nimessä ole. Halusin vain sanoa, etteivät nuo baarit mitään ihmissuhteiden kultakaivoksia välttämättä ole naisillekaan. Parempi mennä tutussa porukassa ihan vaan kivaa pitämään. Harvemmin ainakaan itse olen kehenkään nimenomaan baarissa oikein kunnolla tutustunut, poikkeuksena oikeastaan vain ne kerrat, kun olen tutustunut kaverien kavereihin.
Perinteisesti miehet edelleen joutuvat tekemään sen aloitteen, joutuen siten myös ottamaan sen todennäköisen tylytyksen vastaan.Zeb kirjoitti:Enkä ainakaan sitä, että jotenkin yllättäen nimenomaan naiset olisivat alkaneet tylyttää.
Sitten tähän paikalle tulee nainen sanomaan että kyllä hänkin tekee aloitteita. No ihan tosi. Ei mulle olla kertaakaan tehty. Paitsi yks joka vaikutti niin sekopäiseltä että pidin mieluummin etäisyyttä. Ja yks keski-iän reilusti ylittänyt täti (joka ei ollut hot, vaikka, diplomaattisesti pakkosanoen, varmaan jotkut keski-iän reilusti ylittäneet tädit voisivat ehkä ollakin). En tylyttänyt kummassakaan tapauksessa.
Yhdessä tapauksessa taas sain jälkeenpäin ajateltuna varsin selvää vihjailua ja mun olis pitänyt tarrata naiseen ja pussata ja viedä hänet luokseni antamaan hänelle luksuskyytiä, mutta olin niin ujo ja teerenpeleissä kokematon että pistin vaan käden hänen lanteilleen hetkeksi tanssin lomassa. Nainen kyllästyi ja lähti "vessaan", ja oli kohta tekemässä kielaria jonkun pelimiehen kanssa. Däääm.
Niin. Mielestäni tuota asiaa olisi hyvin vaikea tutkia luotettavasti. Vaikka olisitkin 100-vuotias, ja olisit sitä mieltä, että naiset ovat nykyään tylympiä kuin esim 80 vuotta sitten, niin miten pystyisit sen varmuudella sanomaan?Zeb kirjoitti:No en minäkään tätä purematta niele. Enkä ainakaan sitä, että jotenkin yllättäen nimenomaan naiset olisivat alkaneet tylyttää. Ehkä yleisesti voi pitää paikkansa, että maailma on tietyiltä osin muuttunut kovemmaksi arvoiltaan? En osaa kuitenkaan varmaksi sanoa, koska en ole esim. satavuotias.NuoriDaavid kirjoitti:Mitenköhän tämä tylyyden kasvaminen on verifioitu? En nyt heti keksi, miten asiaa voitaisiin luotettavasti tutkia.
.
Todennäköisesti et satavuotiaana pystyisi havannoimaan 20 vuotiaiden käytöstä samalla tavalla kuin 20 vuotiaana.
Jos olisimme kysyneet vuonna 1907 "ovatko naiset tylyjä aloitteen tekevälle miehelle?" ja kysymys uusittaisiin vuonna 2007, ei tuloksia kuitenkaan voitaisi luotettavasti verrata, koska vastaajat voisivat tulkita kysymyksen eri lailla vuonna 1907 ja 2007.