Romanssi sai alkunsa netistä?
Romanssi sai alkunsa netistä?
Yhä useampi parisuhde saa alkunsa Internetin välityksellä. Siitä huolimatta sen mahdollisen oikean tapaamiseen verkossa suhtaudutaan epäillen ja nettideiteillä käymistä häpeillään.
Ennen verkon luomaa tapaamismahdollisuutta ihmiset laittoivat kirjeenvaihtoilmoituksia lehtiin. "Yksinäisten sydänten palstat" olivat suosittua lukemista, varsinkin syrjäisimmillä seuduilla, ja kirjeenvaihdosta saattoi kehkeytyä romanssi sekä avioliitto.
Internetin deittipalvelut toimivat samalla tavalla. Miksi niiden käyttäminen sitten nolottaa? Syy saattaa olla siinä, että se on niin helppoa. Lisäksi nettideittailun maineen ovat pilanneet seikkailunhaluiset varatut sekä simmuun pissivät pelimiehet ja -naiset, jotka pitävät useampaa viritystä samaan aikaan. Sydän karrella saattaa monella olla nolo olo ja häpeä siitä, että oli niin helposti nenästävedettävä. Mutta pitääkö nettideittailuun sitten suhtautua kyynisesti tai jopa inhorealistisesti? (Toim. välihuom! Minusta kyynisyys on kyllä romantiikan este.)
Jännä, että moni kieltää mm. chatti-huoneissa olevansa hakemassa mitään, mutta sisimmässään ovat kuitenkin"pilke silmäkulmassa" ja "avoimella mielellä". Minä ainakin olen.
Itse näen, että parisuhteen muodostumisen paras edellytys on suurin piirtein samat kokemukset, kiinnostuksenkohteet, harrastus ym. ja varsinkin tiettyyn aihepiiriin rajatuilla keskustelufoorumeilla on mahdollisuus kohdata "samanhenkistä" seuraa.
Olen jo sen ikäinen, että baareissa yömyöhään kekkuloiminen ei sovi enää fysiikalleni. Psyykelle käy myös ns. "pinnallinen meininki" (mahdottomuus/kyvyttömyys keskusteluun tms.), humalahakuisuus sekä mahdollisesti ala-arvoinen musiikki. Koen seuranhaun baarista aika keinotekoiseksi. Varsinkin kun suurin osa harrastuksistani liittyvät enemmän ruumiinkulttuuriin sekä muun kulttuuritarjonnan aktiiviseen kuluttamiseen.
Nyt kysyn:
Uskotko, että se oikea/sopiva voi löytyä Internetistä?
Tiedätkö/tunnetko yhtään paria, joiden parisuhde on saanut alkunsa verkossa?
HUOM! Rajaan tästä numban ja tontun pois, paitsi omakohtaisina todistajina. Olisi muuten liian helppoa
Ennen verkon luomaa tapaamismahdollisuutta ihmiset laittoivat kirjeenvaihtoilmoituksia lehtiin. "Yksinäisten sydänten palstat" olivat suosittua lukemista, varsinkin syrjäisimmillä seuduilla, ja kirjeenvaihdosta saattoi kehkeytyä romanssi sekä avioliitto.
Internetin deittipalvelut toimivat samalla tavalla. Miksi niiden käyttäminen sitten nolottaa? Syy saattaa olla siinä, että se on niin helppoa. Lisäksi nettideittailun maineen ovat pilanneet seikkailunhaluiset varatut sekä simmuun pissivät pelimiehet ja -naiset, jotka pitävät useampaa viritystä samaan aikaan. Sydän karrella saattaa monella olla nolo olo ja häpeä siitä, että oli niin helposti nenästävedettävä. Mutta pitääkö nettideittailuun sitten suhtautua kyynisesti tai jopa inhorealistisesti? (Toim. välihuom! Minusta kyynisyys on kyllä romantiikan este.)
Jännä, että moni kieltää mm. chatti-huoneissa olevansa hakemassa mitään, mutta sisimmässään ovat kuitenkin"pilke silmäkulmassa" ja "avoimella mielellä". Minä ainakin olen.
Itse näen, että parisuhteen muodostumisen paras edellytys on suurin piirtein samat kokemukset, kiinnostuksenkohteet, harrastus ym. ja varsinkin tiettyyn aihepiiriin rajatuilla keskustelufoorumeilla on mahdollisuus kohdata "samanhenkistä" seuraa.
Olen jo sen ikäinen, että baareissa yömyöhään kekkuloiminen ei sovi enää fysiikalleni. Psyykelle käy myös ns. "pinnallinen meininki" (mahdottomuus/kyvyttömyys keskusteluun tms.), humalahakuisuus sekä mahdollisesti ala-arvoinen musiikki. Koen seuranhaun baarista aika keinotekoiseksi. Varsinkin kun suurin osa harrastuksistani liittyvät enemmän ruumiinkulttuuriin sekä muun kulttuuritarjonnan aktiiviseen kuluttamiseen.
Nyt kysyn:
Uskotko, että se oikea/sopiva voi löytyä Internetistä?
Tiedätkö/tunnetko yhtään paria, joiden parisuhde on saanut alkunsa verkossa?
HUOM! Rajaan tästä numban ja tontun pois, paitsi omakohtaisina todistajina. Olisi muuten liian helppoa
tuo ihana oma äijä on löytynyt suomi24 deitti ilmoituksen kautta jos siltä tätä kysyy, niin se sanoo että ei puhuta niistä, ne on ikäviä asioita....
kai tämä koeajo on siis jo päättynyt kun alkaa tuo yhteinen talokin nousta pystyyn.
kai tämä koeajo on siis jo päättynyt kun alkaa tuo yhteinen talokin nousta pystyyn.
When my baby is good she is good, but when she is bad she's even better
Tottakai voi löytyä. Täytyy muistaa, että se vaatii usein työtä, liikaakin. Olen viime aikoina välillä ollut lähellä laittaa oman ilmoituksen, koska oma ilmoitus on huomattavasti hedelmällisempi ja vahvempi lähtökohta kuin vastata moneen. Se on ihan piristävää touhua ja pysyy tatsi. En usko baaripokiin kohdallani ollenkaan.
Kyynistyneenä ei välttis kannata alkaa siihen rumbaan, varsinkin jos se oma suodatin on kovin tiivis. Kyllähän sitä panoseuraa löytää varmasti, kun pistää haravasysteemit pystyyn, mutta elämänkumppania haettaessa tilanne on tietenkin aivan eri.
Nettitreffaillut ovat olleet mulle ihan neutraali juttu jo pitkään, sama kuin mitkä tahansa treffit.
Kyynistyneenä ei välttis kannata alkaa siihen rumbaan, varsinkin jos se oma suodatin on kovin tiivis. Kyllähän sitä panoseuraa löytää varmasti, kun pistää haravasysteemit pystyyn, mutta elämänkumppania haettaessa tilanne on tietenkin aivan eri.
Nettitreffaillut ovat olleet mulle ihan neutraali juttu jo pitkään, sama kuin mitkä tahansa treffit.
Re: Romanssi sai alkunsa netistä?
Rahkapussi kirjoitti:
Tiedätkö/tunnetko yhtään paria, joiden parisuhde on saanut alkunsa verkossa?
Re: Romanssi sai alkunsa netistä?
Ainakin kaksi pariskuntaa tunnen, joten kyllä se mahdollista on.Rahkapussi kirjoitti:Tiedätkö/tunnetko yhtään paria, joiden parisuhde on saanut alkunsa verkossa?[/b]
Ei se ole ollenkaan niin harvinaista kuin kuvitellaan. Brad Pitt ja Angelie Joliekin löysivät toisensa match.com-palstan kautta. Pitt oli hakemassa kalastusseuraa ja Jolie seksiseuraa, ja tuumasivat sitten yhdessä että nuo kaksi harrastusta voisi yhdistää kätevästi toisiinsa. Syntyi olympialajinakin tunnettu pervokalastus.
Nykyään Pitt ja Jolie elelevätkin ikionnellisina yhdessä, ja heillä on jo monta lastakin, kaikki nimetty isänsä mukaan ("Brat").
Nykyään Pitt ja Jolie elelevätkin ikionnellisina yhdessä, ja heillä on jo monta lastakin, kaikki nimetty isänsä mukaan ("Brat").
Vittu.Googlebot kirjoitti:Ei se ole ollenkaan niin harvinaista kuin kuvitellaan. Brad Pitt ja Angelie Joliekin löysivät toisensa match.com-palstan kautta. Pitt oli hakemassa kalastusseuraa ja Jolie seksiseuraa, ja tuumasivat sitten yhdessä että nuo kaksi harrastusta voisi yhdistää kätevästi toisiinsa. Syntyi olympialajinakin tunnettu pervokalastus.
Nykyään Pitt ja Jolie elelevätkin ikionnellisina yhdessä, ja heillä on jo monta lastakin, kaikki nimetty isänsä mukaan ("Brat").
Total repskops.
Niin tai sit ne jotka ei oikeesti oo pervoi, löytääkin itsensä sen pervon friikin seurasta ja muuttuu itsekin pervoiksi friikeiksi. En mä tiedä. Kai se on myös se kaiken kanssakäymisen rikkaus tässä hommassa, että tutustuu sellaisiinkin ihmisiin, joita ei ehkä muuten tulisi kohdanneeksi. Ainakaan niin helposti.Kreitsu kirjoitti:No mut samankaltaiset just löytää toisensa! Mäkin löysin oman perverssin netistä. Itse olen se friikki.huima kirjoitti: Internetissä on vaan kaikenlaisia perverssejä ja friikkejä.
Tiedä sitten tuosta noloudesta. Oma huippu viritykseni on jo muutenkin niin nolo juttu, ettei sillä mitä kautta tämä vahinko on päässyt käymään ole mitään merkitystä.
"Never wrestle with a pig. You get dirty and besides the pig likes it. -George Bernard Shaw
- irmelianneli
- Kitisijä
- Viestit: 3375
- Liittynyt: 14.08.2005 19:34
Tunnen muutamia. Tottakai voi onnistua siinä missä muissakin yhteyksissä tutustuneet. En oo kylläkään koskaan nettideiteillä käyny, enkä ilmotuksiin vastannu enkä omia ilmoja nettiin laittanu, että siinä mielessä omakohtaista kokemusta ei ole, mutta kommentoinpa silti tuntemukseni. Omat jutskat löytyneet yleensä ihan vaan yhteisten kavereitten kautta.
Tukin uitto lopetettiin niin syrjäkylistä tuli sisäsiittoloita ainakin Tampereen seudulla...
tiedä sitten. olisihan se hienova uskaltaa puhutella naista luonnossa. Viimeksi, kun olin Tampereen kirjastolla odottamassa bussia, niin uskomattoman kaunis brunetti haisi siinä vieressä. Älyttömän kaunis ja sopiva. :p olisin ottanu.
tiedä sitten. olisihan se hienova uskaltaa puhutella naista luonnossa. Viimeksi, kun olin Tampereen kirjastolla odottamassa bussia, niin uskomattoman kaunis brunetti haisi siinä vieressä. Älyttömän kaunis ja sopiva. :p olisin ottanu.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Romanssi sai alkunsa netistä?
Uskotko, että se oikea/sopiva voi löytyä Internetistä?
Kyllä.
Tiedätkö/tunnetko yhtään paria, joiden parisuhde on saanut alkunsa verkossa?
Jaa yhtään? Katsotaanpa: minä, kollegani, useampi opiskelukaverini, vielä useampi asiakkaani, pari muuta tuttua... Lista on niin pitkä että kaikkia ei mitenkään voi muistaa kerralla. Ja jos lisätään näiden tietämät parit, joita en itse varsinaisesti laske tuttuihini, joukko räjähtää eksponentiaalisesti.
Itselleni, kuten aiemminkin olen kertoillut, nettitreffailu on kaikista treffailun muodoista se sopivin vaihtoehto. Tämä siksi, että karsinta tehdään kirjallisten tuotosten perusteella, ja minulle nimenomaan parini kyky eritellä ajatuksiaan on yksi tärkeimmistä yksittäisistä ominaisuuksista joihin kiinnitän huomiota tutustuessani ihmisiin. Netin avulla tavoitan laajoja ihmisjoukkoja paikkasidonnaisuudesta vapaana, mikä on tärkeää jos (ja kun) rima on niin "korkealla" että sopivia tyyppejä tulee kohdalle vain harvoin. Lisäksi huomaan viehättyväni tyypeistä, jotka ovat mahdollisimman erilaisia kuin itse olen (ei kuitenkaan sopimattomalla tavalla erilaisia), ja sellaisia tietysti löytyy helpommin konteksteista, joihin minulla ei IRL olisi mitään asiaa. Tuskinpa olisin So Easyynkaan koskaan missään törmännyt, jos emme ensin olisi kiinnostuneet toisistamme netissä.
Elämäni kaksi ylivoimaisesti hienointa tuttavuutta ovat molemmat syntyneet netissä (ja yhtä nettituttua en ole toistaiseksi tavannut, mutta epäilen vahvasti että hän olisi kolmas tällainen raskassarjalainen). En halua edes ajatella, millaista elämäni olisi, jos en olisi koskaan tavannut kumpaakaan heistä. Varmasti on olemassa ihmisiä, joille muut tavat tutustua ihmisiin ovat parempia, mutta itse olen saanut internetin ansiosta jo kaksi kertaa kokea, että en olekaan maailmankaikkeudessa aivan yksinäni sellainen kuin olen. Ja se on jo jotakin se!
Kyllä.
Tiedätkö/tunnetko yhtään paria, joiden parisuhde on saanut alkunsa verkossa?
Jaa yhtään? Katsotaanpa: minä, kollegani, useampi opiskelukaverini, vielä useampi asiakkaani, pari muuta tuttua... Lista on niin pitkä että kaikkia ei mitenkään voi muistaa kerralla. Ja jos lisätään näiden tietämät parit, joita en itse varsinaisesti laske tuttuihini, joukko räjähtää eksponentiaalisesti.
Itselleni, kuten aiemminkin olen kertoillut, nettitreffailu on kaikista treffailun muodoista se sopivin vaihtoehto. Tämä siksi, että karsinta tehdään kirjallisten tuotosten perusteella, ja minulle nimenomaan parini kyky eritellä ajatuksiaan on yksi tärkeimmistä yksittäisistä ominaisuuksista joihin kiinnitän huomiota tutustuessani ihmisiin. Netin avulla tavoitan laajoja ihmisjoukkoja paikkasidonnaisuudesta vapaana, mikä on tärkeää jos (ja kun) rima on niin "korkealla" että sopivia tyyppejä tulee kohdalle vain harvoin. Lisäksi huomaan viehättyväni tyypeistä, jotka ovat mahdollisimman erilaisia kuin itse olen (ei kuitenkaan sopimattomalla tavalla erilaisia), ja sellaisia tietysti löytyy helpommin konteksteista, joihin minulla ei IRL olisi mitään asiaa. Tuskinpa olisin So Easyynkaan koskaan missään törmännyt, jos emme ensin olisi kiinnostuneet toisistamme netissä.
Elämäni kaksi ylivoimaisesti hienointa tuttavuutta ovat molemmat syntyneet netissä (ja yhtä nettituttua en ole toistaiseksi tavannut, mutta epäilen vahvasti että hän olisi kolmas tällainen raskassarjalainen). En halua edes ajatella, millaista elämäni olisi, jos en olisi koskaan tavannut kumpaakaan heistä. Varmasti on olemassa ihmisiä, joille muut tavat tutustua ihmisiin ovat parempia, mutta itse olen saanut internetin ansiosta jo kaksi kertaa kokea, että en olekaan maailmankaikkeudessa aivan yksinäni sellainen kuin olen. Ja se on jo jotakin se!
Re: Romanssi sai alkunsa netistä?
On hienoa, että nettitreffailu soveltuu joillekin näinkin hyvin. Mä olen huomannut, että viehätyn myös kirjallisesta lahjakkuudesta: värikkäästä kielenkäytöstä ja yleensäkin kyvystä ilmaista itseään, tunteitaan, jäsennellä erilaisia asioita ja omia ajatuksia. Sanalla sanoen se on jopa pornoaEveryWoman kirjoitti:Itselleni, kuten aiemminkin olen kertoillut, nettitreffailu on kaikista treffailun muodoista se sopivin vaihtoehto.
Mutta mulle on kuitenkin tärkeämpää live kontakti: itsevarmuus, se pilke siinä silmäkulmassa, karisma ja ennen kaikkea sosiaaliset vuorovaikutustaidot.
Nämähän eivät ole toisiaan poissulkevia, mutta juuri nettitreffailun alkuvaiheessa vaivaan päätäni sillä, siirtyykö kirjallinen lahjakkuus suoraan vai ollenkaan rl-vuorovaikutustilanteeseen.
Voisi todeta, että komsii, komsaa.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Romanssi sai alkunsa netistä?
No öh. Tokihan minullekin IRL-tilanteiden toimivuus on tärkeintä. Jos ei olisi, voisin periaatteessa elää parisuhdettanikin netin välityksellä koskaan toista edes tapaamatta! Mutta nettideittien avulla minun on oikeasti noin miljoona kertaa helpompi törmätä sellaiseen tyyppiin, jonka kanssa homma toimii, verrattuna vaikkapa siihen toiseen suosittuun vaihtoehtoon eli baareissa pyörimiseen. On vain niin älyttömän paljon hitaampaa käydä ihmisiä läpi juttelemalla yhdelle kerrallaan ja valitsemalla juttukumppanit lähinnä ulkonäön perusteella. Sillä menetelmällä olisin voinut käydä tyyppejä läpi monta vuotta siltikään tapaamatta sen kaliiberin tapauksia, joita elämässäni tällä hetkellä on jo kaksi.Pyry-Matias kirjoitti:Mä olen huomannut, että viehätyn myös kirjallisesta lahjakkuudesta: värikkäästä kielenkäytöstä ja yleenskäkin kyvystä ilmaista itseään, tunteitaan, jäsennellä erilaisia asioita ja omia ajatuksia. Sanalla sanoen se on jopa pornoa
Mutta mulle on kuitenkin tärkeämpää live kontakti: itsevarmuus, se pilke siinä silmäkulmassa, karisma ja ennen kaikkea sosiaaliset vuorovaikutustaidot.
Yritän siis sanoa, että jos treffikumppanin pään sisältö ja kyky välittää sitä muille eivät ole tietynlaisia, livekontaktista minun kanssani ei koskaan tule sanottavan ihmeellistä. Siksi on minulle luontevampaa treffailla ainoastaan niitä, joiden korvien välin olen kirjallisen valintamenettelyn avulla todennut lupaavaksi. Ulkonäköön perustuva ja tietyn fyysisen sijainnin rajaama tutustumistoiminta on siihen verrattuna kuin etenisi sokkona karsinassa, jossa ei välttämättä ole yhtäkään sopivaa tyyppiä. Eli hulluutta.
Eipä tietenkään jokaisella kerralla siirry, eikä se jokaisella kerralla johda säkenöivään ja miellyttävään IRL-kontaktiin, mutta kokemukseni mukaan kuitenkin moninkertaisesti useammin kuin muilla tavoilla valitun treffipartnerin kanssa (jos siis tapaa ainoastaan sellaisia ihmisiä, joista on tekstin perusteella erittäin kiinnostunut).Nämähän eivät ole toisiaan poissulkevia, mutta juuri nettitreffailun alkuvaiheessa vaivaan päätäni sillä, siirtyykö kirjallinen lahjakkuus suoraan vai ollenkaan rl-vuorovaikutustilanteeseen.
Tämän treffailutapojen preferoinnin eron selittää myös kohderyhmien erilaisuus. Mä en oikein usko, että mun vähiten väärä lymyää netissä, vastailee treffi-ilmoituksiin jne. Vaikka siis nettitreffailu on mulle ihan varaukseton tapa treffailla. Tai onhan se mahdollista, muttei kuitenkaan todennäköistä.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Joo, niinhän se on. Minunkaan näistä helmituttavuuksistani kumpaakaan ei olisi käytännössä ollut mahdollista baarista löytää, ääriharvinaisia poikkeustilanteita lukuunottamatta.Pyry-Matias kirjoitti:Tämän treffailutapojen preferoinnin eron selittää myös kohderyhmien erilaisuus. Mä en oikein usko, että mun vähiten väärä lymyää netissä, vastailee treffi-ilmoituksiin jne.
Re: Romanssi sai alkunsa netistä?
Komppaan kovastikin.EveryWoman kirjoitti: Elämäni kaksi ylivoimaisesti hienointa tuttavuutta ovat molemmat syntyneet netissä (ja yhtä nettituttua en ole toistaiseksi tavannut, mutta epäilen vahvasti että hän olisi kolmas tällainen raskassarjalainen). En halua edes ajatella, millaista elämäni olisi, jos en olisi koskaan tavannut kumpaakaan heistä. Varmasti on olemassa ihmisiä, joille muut tavat tutustua ihmisiin ovat parempia, mutta itse olen saanut internetin ansiosta jo kaksi kertaa kokea, että en olekaan maailmankaikkeudessa aivan yksinäni sellainen kuin olen. Ja se on jo jotakin se!
Puolitusinaa minulle erittäin merkittävistä ystävyyssuhteista on alkujaan lähtöisin nettideittailusta. Tutustumalla uusiin mukaviin ja mielenkiintoisiin ihmisiin tutustuin myös heidän mainioihin ystäviinsä. Oli siinä yksi, jota pidin elämäni kaikkien aikojen rakkautenakin ja sitä se oli sen aikaa kun kesti. No voihan vielä uutta tulla mutta vähän epäilyttää että löytyykö yhtä säväyttäävää ja intohimoista suhdetta. Ystävyysuhteet ovat kuitenkin säilyneet.
When the going gets weird, the weird turn pro.
Dr. Hunter S. Thompson
Dr. Hunter S. Thompson
Re: Romanssi sai alkunsa netistä?
Aamen! Olen NIIN samaa mieltä.EveryWoman kirjoitti: Yritän siis sanoa, että jos treffikumppanin pään sisältö ja kyky välittää sitä muille eivät ole tietynlaisia, livekontaktista minun kanssani ei koskaan tule sanottavan ihmeellistä. Siksi on minulle luontevampaa treffailla ainoastaan niitä, joiden korvien välin olen kirjallisen valintamenettelyn avulla todennut lupaavaksi. Ulkonäköön perustuva ja tietyn fyysisen sijainnin rajaama tutustumistoiminta on siihen verrattuna kuin etenisi sokkona karsinassa, jossa ei välttämättä ole yhtäkään sopivaa tyyppiä. Eli hulluutta.
Jännittävintä tässä on se, että kun nykyään liikun netissä ja IRL ilman taka-ajatuksia parisuhteesta tai muusta virityksestä, törmään molemmissa paikoissa mielettömän lahjakkaisiin ja karismaattisiin miehiin. Sitä saa mitä tilaa eli romanssivaaraa ilmassa
Juokse sinä siinä kätten kasteessa ja baarisonnien mylvinnän äärellä eturivissä, niin ei tarvitse varmaan paljon muuta etsikkään. Harvemmin tosin kunnon kansalainen jaksaa moisessa paikassa käydä.EveryWoman kirjoitti: Joo, niinhän se on. Minunkaan näistä helmituttavuuksistani kumpaakaan ei olisi käytännössä ollut mahdollista baarista löytää, ääriharvinaisia poikkeustilanteita lukuunottamatta.
Tyhmyys on uskomattoman tiivistä baarissa. sen oikein kuulee, kun se tiputtaa katosta höyrystämäänsä limaa.