Kumpikin "vuorollaan", vaikka mitään kiveenhakattuja vuoroja ei meillä olekaan. Kummallakin on omat spesiaaliruokansa, esim mä teen lasagnen, mies tekee kanaa riisillä eri variaatioin, ja yhdessä tehdään pitsaa joka perjantai. Saumatonta yhteistyötä siis...
Mies taitaa tehdä useammin ruokaa, mutta kotirouvana ollessa luonnollisesti minä olen keittiön sydän.
Jajoo, mies tekee ehdottomasti parempaa ruokaa kuin minä.
martza kirjoitti: Ruuanlaitto on taidetta ja se on yksi parhaimmista yhdessätekemisen jutskista.
Kiva jutella samalla viikon tapahtumista, nautiskella hyvää viiniä ruuanlaiton ohessa, maistella ruokaa sen eri valmistumisvaiheissa, jne.
Suosittelen kaikille tällaista juttua. Kyllä se ruuan tekeminen yhdessäkin onnistuu vaikka sanonta kuuluu, että "mitä useampi kokki, sitä huonompi ruoka".
Hei tää on kyllä parhautta.
Tosin ukko kuorii perunat ja sipulit, minä teen loput ja naukkailen sitä viiniä. Siinä sivussa tosiaan on mukava jutella. Ja ukkokulta on joskus aika hellyyttävä kysyesään, että voisinko mä vielä tehdä jotain? Tietäen kuka on Rouva keittiössä
Tällä hetkellä minä koska suhteilen ihan keskenäni mutta ihanteena sitten joskus parisuhteutettuna pitäisin, että molemmat kokkailis toisilleen ja itselleen sekä yhdessä ja erikseen.
Pikku Myy veti henkeä nenän kautta ja puhalsi sen ulos hampaiden välistä hyvin keljulla tavalla, joka merkitsi:En-ole-eläissäni-kuullut-mitään-näin-hullua.
(T. Janson: Muumipappa ja meri)
Suvinen kirjoitti:Tuli tässä mieleen, että viime viikonloppuna söin ensimmäistä kertaa ukkoni tekemää ruokaa. Kyseessä oli kilpailu. Ikinä koskaan ennen en ole edes toisen tekemää voileipää syönyt. Ja neljä vuotta jo luuskattu yhdessä!!!
Suvinen kirjoitti:Tuli tässä mieleen, että viime viikonloppuna söin ensimmäistä kertaa ukkoni tekemää ruokaa. Kyseessä oli kilpailu. Ikinä koskaan ennen en ole edes toisen tekemää voileipää syönyt. Ja neljä vuotta jo luuskattu yhdessä!!!
Tää on ihan uskomaton, oikeesti.
Mikäs siinä, perussyndrooma fråm Itaalia, suoraan äidiltä vaimon hellään huomaan
Dumari kirjoitti:Mikäs siinä, perussyndrooma fråm Itaalia, suoraan äidiltä vaimon hellään huomaan
Naurahdin vast nyt tälle oikeestaan, vartin mietin ja pähkäilin, että onkohan suvinen vaan unohtanu jonkun pikkukokkauksen vuosien varrelta, siis täähän menis ihan ennätysten kirjoihin täs maas, oon varma. Hauska juttu tavallaan, pakko jakaa kaikille tutuilleni, jotka valittaa puolison safkanlaittohaluttomuutta (kun joutuvat itse tekemään 6/7 ateriaa viikossa).
Suvinen kirjoitti:Tuli tässä mieleen, että viime viikonloppuna söin ensimmäistä kertaa ukkoni tekemää ruokaa. Kyseessä oli kilpailu. Ikinä koskaan ennen en ole edes toisen tekemää voileipää syönyt. Ja neljä vuotta jo luuskattu yhdessä!!!
Tää on ihan uskomaton, oikeesti.
Mikäs siinä, perussyndrooma fråm Itaalia, suoraan äidiltä vaimon hellään huomaan
Tai sitten kyseessä on ollut Suvisen itsesuojeluvaisto.
Geetzu kirjoitti:Naurahdin vast nyt tälle oikeestaan, vartin mietin ja pähkäilin, että onkohan suvinen vaan unohtanu jonkun pikkukokkauksen vuosien varrelta, siis täähän menis ihan ennätysten kirjoihin täs maas, oon varma. Hauska juttu tavallaan, pakko jakaa kaikille tutuilleni, jotka valittaa puolison safkanlaittohaluttomuutta (kun joutuvat itse tekemään 6/7 ateriaa viikossa).
Ei ees mee... Mä aikanaan asuin 7 vuotta tyypin kanssa, joka sai tehtyä korkeintaan voileipiä itse. Ei välttämättä edes niitä..., eikä taatusti muille kuin itelleen
Bliss kirjoitti:Mä aikanaan asuin 7 vuotta tyypin kanssa, joka sai tehtyä korkeintaan voileipiä itse. Ei välttämättä edes niitä..., eikä taatusti muille kuin itelleen
Kauanpa jaksoit.
Palautitko tyypin vanhemmille vai dumppasitko ulos pakkaseen ?
Bliss kirjoitti:Mä aikanaan asuin 7 vuotta tyypin kanssa, joka sai tehtyä korkeintaan voileipiä itse. Ei välttämättä edes niitä..., eikä taatusti muille kuin itelleen
Kauanpa jaksoit.
Palautitko tyypin vanhemmille vai dumppasitko ulos pakkaseen ?
Nää, ei saa tehdä kynnyskysymysta tollasesta jos tyyppi on muuten mukava Aika ajoin kyllä harkitsin palauttamista äidille
Bliss kirjoitti:Mä aikanaan asuin 7 vuotta tyypin kanssa, joka sai tehtyä korkeintaan voileipiä itse. Ei välttämättä edes niitä..., eikä taatusti muille kuin itelleen
"On ne ämmät kyllä tyhmiä" - juopporenttumieskamuni sanoin...
Bliss kirjoitti:Mä aikanaan asuin 7 vuotta tyypin kanssa, joka sai tehtyä korkeintaan voileipiä itse. Ei välttämättä edes niitä..., eikä taatusti muille kuin itelleen
"On ne ämmät kyllä tyhmiä" - juopporenttumieskamuni sanoin...
Noh.. se siivos, remppas, pesi ja tankkas autot ja moottoripyörät, koulutti koiran jne
Ei käyny monta kertaa mielessä narista ruokahommasta, jotkut ei vaan osaa
Useimmiten se olen minä, mutta kyllä mister misterkin aina sillon tällön jaksaa yllättää. Sais yllättää kyllä useamminkin, koska tähän asti oon tykännyt sen sapuskoista. Plussaa kyllä siitä, että useimpina viikonloppuina se vääntää mulle aamiaisen ja kantaa vielä sänkyynkin.