Päivä pulkassa. Matskut kasassa, huomenna duunataan niistä powerpoint-esitys. Huomiseksi todo-listalla lisäksi yhden toisen kakkanakin loppusilaus ja parin päivän edestä matikantehtäviä. Yritin tänään delegoida niitä etiäpäin, molemmat delegantit lupailivat kyllä palailla asiaan huomenissa, kun heräilevät häröilemään kahden päivän ryypiskelyn jälkeen. Eli oma apu lienee paras apu, paskimmillaan menee aika pitkälle maanantain puolelle.
Pakko sanoa, että naapurin mies hanskaa kyllä esitelmien teknisen puolen. Oli aika tyylikästä kalvoa valmiina, nyt mun on pakko nostaa omieni tasoani, jotta lopputulos näyttää yhtenäisen tyylikkäältä. Onneksi on aikaa vielä 13,5h ennen huomisaamua...
Ihana, rauhallinen sunnuntai miehen ja tytön kanssa. Tuli todella hyvä ja lämmin fiilis, kun mies totesi, että ei olisi ikinä uskonut kuinka hyvin sopeutuu "lapsiperheeseen", ja kuinka sunnuntai on viikon paras päivä, kun (joka toinen viikko) saa herätä muksun kanssa, katsella piirrettyjä ja keskustella ja kuunnella tytön juttuja. Ja sit äiti kömpii silmät sikkuralla ja tukka pystyssä hieman myöhemmin ylös, hakee kahvia kupin ja tulee sohvalle viereen löffimään. Rakastan...
"The only reason for time is so that everything doesn't happen at once."
~Albert Einstein
Ahhh, tämä on juuri sopiva aika lopettaa päivän enkun askareet - ja aloittaa matematiikan. Koetan vääntää yhden tehtävän, muut sain kuin sainkin tuputettua krapulaiselle delegaatiolle. Eli parin-kolmen tunnin päästä pääs(s)ee nukkumaankin, olin jo varautunut vetämään aamukasiin samoilla silmillä.
Olin asennoitunut käymään koululla saunassa palaverin päätteeksi, mutta eihän ne paskiaiset pidä sitä sunnuntaisin päällä. Oli myös salikamppeet opportunistisesti mukana, mutta enhän mä tietenkään salilla ehtinyt käymään. Ensi viikko vielä ja sitten helpottaa...
(Onneksi, huomenna oon taas asiasta eri mieltä.)
Vaimoke!