Hei vaan, avaan tämä ketjun kaikkien niiden iloksi, jotka toisinaan haluavat avautua kitinään omasta elämästään ja myöskin mahdollisessa keskustelutarkoituksessa - toki sillä varauksella että keskustelussa kuin keskustelussa oma puheenvuoro on aina se odotetuin osa - mutta kokevat silti suurta vastenmielisyyttä, syystä tai toisesta, juuri kyseisiä ilmiöitä kohtaan. Tähän ketjuun voit kirjoittaa helpottavan korvikelausuman, jotta sinun ei tarvitse avautua asioista joista kukaan järjellinen aikuinen ei hyvän päivän tuttujen kesken avaudu. Näytän mallisuorituksen:
Mieleni tekee kirjoittaa tänne yksityiselämästäni ja saada kommentteja. Sen sijaan kirjoitan tänään:
Haluan kirjoittaa painavaa asiaa ja kysyn jo kolmannen kerran Juhanilta, että onko hänen rakkautensa kohde se tyttö, jonka seurassa näin hänet eräänä yönä...
Katson kohta Natascha Kampusia.
Joo, ihan pakko sanoa, että voihan pymppy! Siksi koska se kuulostaa hyvältä.
Viimeksi muokannut Keikaus, 28.12.2006 23:23. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Keikaus kirjoitti:Haluan kirjoittaa painavaa asiaa ja kysyn jo kolmannen kerran Juhanilta, että onko hänen rakkautensa kohde se tyttö, jonka seurassa näin hänet eräänä yönä...
Keikaus kirjoitti:Haluan kirjoittaa painavaa asiaa ja kysyn jo kolmannen kerran Juhanilta, että onko hänen rakkautensa kohde se tyttö, jonka seurassa näin hänet eräänä yönä...
Mitään en tunnusta!
Et se ollut sinä, kyllä minä nyt sen verran kaihiltani havaitsin. Olisi tietenkin pitänyt vielä käsikopelolla koittaa, että voisin olla 130% varma.
Ai, nyt rupesi naurattamaan 130%. Voi näitä ilon päiviä.
Keikaus kirjoitti:Haluan kirjoittaa painavaa asiaa ja kysyn jo kolmannen kerran Juhanilta, että onko hänen rakkautensa kohde se tyttö, jonka seurassa näin hänet eräänä yönä...
Kuules, tässä ketjussa nimenomaan EI sitä painavaa asiaa kiitos! Mutta avautuisin sinulle mielelläni kahden kesken kylläkin. Ehkä saan tarjota sinulle joku päivä humpurilaisen; en ole unohtanut sitä kun olin nälkäinen ja sinä ruokit minut?
Te joiden mielestä olen ihana: Ne sienet kuuluu ryöpätä ennen syömistä! Prkl!
Juhani kirjoitti:
Kuules, tässä ketjussa nimenomaan EI sitä painavaa asiaa kiitos! Mutta avautuisin sinulle mielelläni kahden kesken kylläkin. Ehkä saan tarjota sinulle joku päivä humpurilaisen; en ole unohtanut sitä kun olin nälkäinen ja sinä ruokit minut?
Te joiden mielestä olen ihana: Ne sienet kuuluu ryöpätä ennen syömistä! Prkl!
Ooh! No ihan varmasti, kunhan työputkeni helpottaa. Voitaisiin kohdata siellä sun nurkilla niin että pääsisin käymään kaupungissa. Miten maltankaan odottaa avautumistasi, tulivuoren purkausta?
Kärsitkö jalkasienestä? Ei se mitään, voin lähteä kanssasi purilaiselle joka tapauksessa.
Edith kirjoitti:Juhani, sinä ihanainen, milloin saan viedä sut leffaan, vaiks Volveria tai Casino Royalea kattoon?
Kaikki rakastavat Juhania!
Joo, minäkin rakastan teitä. Ainakin melkein. Niin tai siis en ihan kaikkia. Ja en mä tarkoita mitään tällä. Aivan, olenhan minä huppelissa.
Edith, Casino Royale pitäisi varmaan nähdä. Ihan mikä päivä vaan, pistetään viestiä.
Kuuntelen muuten Michael Nymanin musiikkia elokuvaan Piano. Harvinaisen tyhjänpäiväistä lirutusta, mutta menee hyvin näin toista ja viimeistä Mallaskosken Kuohua naatiskellessa.