Olen toiminut Ystäväpalvelussa vuoden verran. Käytännössä kävin tapaamisessa SPR:n toimistossa, kerroin minkälaisesta auttamisesta olin kiinnostunut, kuinka usein ja millä alueella minun on mahdollista toimia, täyttelin kaavakkeet ja jäin odottamaan ehdotuksia toimiston taholta.
SPR järjestää kursseja joiden kautta voi opetella "ammattiystävyyttä", jotta osaa asettaa rajat toiminnalleen eikä ystävyys käy ilosta rasitteeksi velvoitteiden salavihkaa kasvaessa. Kurssin pakollisuudesta en tiedä, itse en sitä ammatin vuoksi käynyt. Asiointi-, syöttö-, ulkoiluavuksi ja seuranpitoon vanhukselle pääsee helposti, muistaakseni vain mielenterveyskuntoutujien pariin tai vankiloiden ystävätoimintaan päästäkseen piti kurssittautua enemmän.
Paljolti auttamissuhde riippuu siitä miten henkilökemiat toimivat, ja jokainen suhde muotoutuu omanlaisekseen. Rahaa toiminnassa ei liiku, palkaksi saa sitä kuuluisaa hyvää mieltä. Lisätietoa löytyy SPR:n sivuilta,
http://www.redcross.fi/fi_FI/etusivu/ .
Jos ajattelit Ystäväpalvelua kanavana saada itsellesi joku vierailija, ei kai sekään poissuljettua ole. Enemmistö ystäväntarvitsijoista koostuu kylläkin vanhuksista, mielenterveyspotilaista, maahanmuuttajista tai vammaisista.
