Kitinä

Gat kirjoitti:Köyhtyisin merkittävästi rahallisesti. Meanwhile...

Siis mitä väliä? Vanhempasi ovat jo toinen jalka haudassa, toinen banaaninkuoren päällä? Säkään et enää nuori poika ole ja tiettävästi sulla ei ole perillisiä? Minkä vuoksi sitä rahaa pitää kerätä tai säilöä? Mitä väliä siis merkittävällä köyhtymisellä sun osassasi? Etkö jäljelle jäävällä osalla saa karhua ja pornokanavaa riittävästi (muuhunhan et rahaa käytä)?

Komppaan tässä Elcoa, Kaikki tuleen vaan? Sun potkastessa tyhjää omaisuuden saa jäljelle jäävät lähiomaiset, tai vielä pahempaa - valtio.

Niinhän se on.
Mutta emotionaalisesti turhauttavaa ja stressaavaa silti. Ei huvita huppailla. Turha kai minun on ollut rypistää ja haaveilla yhtään mitään koskaan. Kyllähän tietysti olen pitkään miettinyt, että kun ei ulkomaailmassa minulle ole kuin kipua ja olen aina ylimääräinen, sellainen elämä riittäisi että kaikesta toivosta luopuneena eristäytyisin täysin, vaikka sisätiloihin karhun ja pornovideoiden kanssa, kunnes kuolen. Ei vaan, ne pornovideotkin olisivat turhaa haaveilua.

Gat kirjoitti:sellainen elämä riittäisi että kaikesta toivosta luopuneena eristäytyisin täysin, vaikka sisätiloihin karhun ja pornovideoiden kanssa, kunnes kuolen. Ei vaan, ne pornovideotkin olisivat turhaa haaveilua.

Täh? Karhusta joutuu maksamaan. Pornoa saa ilmaiseksi 24/7/365.

sivustahuutaja kirjoitti:

Gat kirjoitti:sellainen elämä riittäisi että kaikesta toivosta luopuneena eristäytyisin täysin, vaikka sisätiloihin karhun ja pornovideoiden kanssa, kunnes kuolen. Ei vaan, ne pornovideotkin olisivat turhaa haaveilua.

Täh? Karhusta joutuu maksamaan. Pornoa saa ilmaiseksi 24/7/365.

Tarkoitin tietenkin, että porno olisi turhaa haaveilua seksistä. Samoin kaikki kirjat ja elokuvat joissa on romantiikkaa, olisivat minulta kielletystä maailmasta, ja valheellista haaveilua. Eristäytyessäni täytyisi kai tyytyä lukemaan tieteitä, tekniikkaa ja mahdollisesti katsomaan actionleffoja, joissa ei varmasti ole naisia.

Gat kirjoitti:Niinhän se on.
Mutta emotionaalisesti turhauttavaa ja stressaavaa silti.

Ei kannata piehtaroida itsesäälissä. Rahalla oikeasti saa hyvää oloa, sanokoon normi-ihmiset mitä tahansa. Hetkeksi ainakin, ja sulla on sen verran massia, että hyvä olo jatkuu hetkisen ainakin.

Ja kuka tässä saisi jatkuvasti seksiä, jos siitä on kyse? Ei edes ne aviossa elävät. Sinkkunakin se on tuuri, mikä puhuu. Koskaan ei kysyntä kohtaa tarjontaa, tai ainakin harvemmin. Joten et ole ainoa maailmassa, get over it!

Miksi et kaivaisi sammalesta esiin jotain lapsuuden kaveriasi, maajussia, kuten itsekin olet. Varaatte matkan vaikka aluksi Prahaan, siitä se lähtee. Samat ne on puutteet muillakin kuin sulla. Nih!

No joo.
Paitsi, ettei minulla ole ollut kaverina maajusseja tai niiden poikia. Kaupungeissa kasvanuthan minä olen, vain kesät maalla. Siellä kaveri oli sepän poika.

Gat kirjoitti:Tarkoitin tietenkin, että porno olisi turhaa haaveilua seksistä.

Eivät kaikki Tuntemattoman Sotilaan lukijat haaveile neukkujen lahtaamisesta. Sinun pitää vain löytää pornosta se aseksuaalinen puoli.

Vituttaa se että oma lätkäjengini pelaa neppailukiekkoa ja häviää fyysisyydessä Saipallekin. Matseja saa hävitä, kunhan ei näytettäis itkeviltä pikkutytöiltä joilta on tikkarit viety.

Mihin vittuun se Matikaisen Spartalaisuus on hävinnyt josta on tullut tunnetuksi?

Gat kirjoitti:

elco kirjoitti:Mitä sä itseasiassa häviät, jos häviät jutun?

Selviäisin toki hengissä, mutta todennäköisesti joutuisin myymään tilan, joka on rakas ja jonka eteen olen vuosia tapellut. Kaikki olisi ollut turhaa. On se melkoinen emotionaalinen turhautuminen. Köyhtyisin merkittävästi rahallisesti. Meanwhile tässä odotellessa kaikki jumittaa, sijoittaminen omaan "firmaan" on nyt kuin sijoittaisi Kreikkaan.

Gattis: kyllä tämä juttu on saanut sun päässäsi liian suuret mittasuhteet. Se on kuitenkin vaan rahaa.

Ja minä, jos joku skitsoilen rahasta, mutta ehkä juuri sen takia voin sanoa, että relaa nyt hyvä mies. Se on vaan rahaa.

NuoriDaavid kirjoitti:

Gat kirjoitti:

elco kirjoitti:Mitä sä itseasiassa häviät, jos häviät jutun?

Selviäisin toki hengissä, mutta todennäköisesti joutuisin myymään tilan, joka on rakas ja jonka eteen olen vuosia tapellut. Kaikki olisi ollut turhaa. On se melkoinen emotionaalinen turhautuminen. Köyhtyisin merkittävästi rahallisesti. Meanwhile tässä odotellessa kaikki jumittaa, sijoittaminen omaan "firmaan" on nyt kuin sijoittaisi Kreikkaan.

Gattis: kyllä tämä juttu on saanut sun päässäsi liian suuret mittasuhteet. Se on kuitenkin vaan rahaa.

Ja minä, jos joku skitsoilen rahasta, mutta ehkä juuri sen takia voin sanoa, että relaa nyt hyvä mies. Se on vaan rahaa.

Paraskin sanoja. Mustan kirjani mukaan sinä olet kertonut vetäneesi joskus vakavat masennukset taloushuolista, jotka ei sitten olleetkaan kovin todellisia. Tämä taas on todellista ja arvaan sekä suhteellisesti että absoluuttisesti vakavampi paikka kuin sinulla.

Eikä se ole vain raha, kun kerran niukasti olen aina elänyt. Kyllä se on enemmän tämä vuosien ja vuosien kuluttava epätietoisuus ja kohtalon armoilla olo. Tämän koko jutun ainutlaatuinen surrealistisuus. Se vie voimat eikä sitä niin vaan voi käskeä stressiä pois. Just kun toivoo tilanteen helpottavan, niin eikun uutta päälle. Sitten odota, odota ja odota. Vuosiin en ole nauttinut en kesistä, en talvista, ilman että tämä on koko ajan mielessä. Tätä on jatkunut ajallisesti jo usean maailmansodan verran! Ja tosiaan tuo ettei ratkaisua kuulu ja käteni järkevään toimintaan pysyvät sidottuina. Löyhässä hirressä olen, kuten sanonta menee. Ja tässä on muitakin, siis vanhempani joista varsinkin äidilleni paikka on pyhä, enkä minäkään myydä haluaisi neliömetriäkään.

Ihan poissuljettuna en pidä paranoidia käsitystänikään, että minä ihan oikeasti olen tämän maailman hammasrattaiden ulkopuolinen. Mitä harvoja lahjoja minulla on, huonojen puolieni takia en sovi mihinkään paikkaan maailmassa. ja enpä mahda mitään, että vierastan tätä maailmaa baarikulttuureineen. Misuväen kanssa on aina ilmaantunut luonteva ottaja heti kun hajulle olen päässyt. Koko ikäni minua on kasvatettu vähän siihen malliin, että tärkeää on vain lähihistoria ja ne sukulaiset jotka ovat kuolleet ennen syntymääni ja äidilleni se veljensä... ja kukaminäluulenolevani..Sitten kun lopultakin saan taloni kasaan, turvaa sekä riippumattomuutta itselleni ja oman kodin, niin eikös perkele vuosikymmeniltä ennen syntymääni ojennu karvainen käsi joka katsoo, että tämä onkin itsestäänselvästi hänen ja yrittää viedä kuin karamellin lapselta. Asianajajansa virnistellessä.

Koko maailma sanoo minulle "kuole kuole kuole", minä olen ylimääräinen yllätys tässä koneistossa, murskattava roska.

(Älkää huolehtiko, melodramaattisuudesta huolimatta en harkitse jojoilua tai haulikointia )

Gat kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:

Gat kirjoitti: Selviäisin toki hengissä, mutta todennäköisesti joutuisin myymään tilan, joka on rakas ja jonka eteen olen vuosia tapellut. Kaikki olisi ollut turhaa. On se melkoinen emotionaalinen turhautuminen. Köyhtyisin merkittävästi rahallisesti. Meanwhile tässä odotellessa kaikki jumittaa, sijoittaminen omaan "firmaan" on nyt kuin sijoittaisi Kreikkaan.

Gattis: kyllä tämä juttu on saanut sun päässäsi liian suuret mittasuhteet. Se on kuitenkin vaan rahaa.

Ja minä, jos joku skitsoilen rahasta, mutta ehkä juuri sen takia voin sanoa, että relaa nyt hyvä mies. Se on vaan rahaa.

Paraskin sanoja. Mustan kirjani mukaan sinä olet kertonut vetäneesi joskus vakavat masennukset taloushuolista, jotka ei sitten olleetkaan kovin todellisia. Tämä taas on todellista ja arvaan sekä suhteellisesti että absoluuttisesti vakavampi paikka kuin sinulla.

Haluan korjata: en ole ollut vakavasti masentunut. Olen kyllä ollut ahdistunut ja lopettaessani ahdistukseen käyttämäni ssri-lääkkeen masennuin. En kuitenkaan vakavasti (vakava masennus on lääketieteellinen diagnoosi).

Ahdistuneisuuteni on oireillut aiheettomana ylenmääräisenä rahasta ja muusta varallisuudesta huolehtimisena. Tällä hetkellä voin mielestäni varsin hyvin. Toki syön lääkitystä, mutta so not, kunhan hyppy kulkee.

Sinä mun mielestäsi kelaat tätä asiaa liikaa, kun mitä ilmeisimmin se on ensimmäinen asia, joka mieleesi aamulla tulee. Selkeästi et ole täysin realiteeteissa. SE ON VAIN RAHAA! Tämä ystävällisyydellä ja empatialla sanottuna.

Johan Dave koetin selittää, ettei kyse ole vain rahasta, vaan ihan emotionaalisesti vuosien kamppailusta, tunteesta paikkoja kohtaan, jatkuvasta epävarmuudesta ja ilmeisen oikeutetusta ulkopuolisuuden tunteesta tässä maailmassa.

Psyykkinen selviytyminen ei olisi "vitut rahasta" vaan zeniläinen "vittuuko mistään mitään". Ihan niin valaistunut en minäkään vielä ole. Harvempi on.

Jos tässä hyvin kävisi, niin toivoisin että se olisi selvinnyt jo nyt kuten lakimieheni ja eräs Kitinän juristi arvelivat.

^joo-o. Mutta kyllähän sä nyt valitettavasti olet supistanut elämänpiirisi kovin pieneksi (tai mistä minä tiedän, mutta sen perusteella, mitä olet kertonut). Jos olen oikein ymmärtänyt (jälleen tekstiesi perusteella), niin elosi on lähinnä karhun juontia ja runkkausta ja tulevan oikeudenkäynnin pelkäämistä.

Vaikka yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että itseään ei pääse pakoon, lähti mihin tahansa, niin ehkä nyt kuitenkin se lähtö vähäksi aikaa olisi oikea ratkaisu. Lähde vaikka Afrikkaan safarille. Tai Thaimaahan panemaan halpoja huoria. Mitä tahansa, joka vähän irrottaa sua tuosta. Oikeudenkäynti tulee sitten kun se tulee. Ei ole mitään hyötyä odottaa sitä kotona runkaten ja ryypäten ja peläten 24/7.

Totta kai äitee järkyttyy, kun velipojan rahoja tuhlataan. So what.

NuoriDaavid kirjoitti:Lähde vaikka Afrikkaan safarille. Tai Thaimaahan panemaan halpoja hnuoria. Mitä tahansa, joka vähän irrottaa sua tuosta. Oikeudenkäynti tulee sitten kun se tulee. Ei ole mitään hyötyä odottaa sitä kotona runkaten ja ryypäten ja peläten 24/7.

Totta kai äitee järkyttyy, kun velipojan rahoja tuhlataan. So what.

Musta gattacan kannattaisi rakennuttaa talonsa ympärille muurit ja vallihauta. Tai sitten bunkkeri. Siellä olis kiva ollla piilossa ja suojassa pahalta maailmalta.

Gat kirjoitti:Johan Dave koetin selittää, ettei kyse ole vain rahasta, vaan ihan emotionaalisesti vuosien kamppailusta, tunteesta paikkoja kohtaan, jatkuvasta epävarmuudesta ja ilmeisen oikeutetusta ulkopuolisuuden tunteesta tässä maailmassa.

Psyykkinen selviytyminen ei olisi "vitut rahasta" vaan zeniläinen "vittuuko mistään mitään". Ihan niin valaistunut en minäkään vielä ole. Harvempi on.

Jos tässä hyvin kävisi, niin toivoisin että se olisi selvinnyt jo nyt kuten lakimieheni ja eräs Kitinän juristi arvelivat.

Oikeusprosessit kyllä rassaavat, mutta kyllähän tässäkin tapauksessa ongelma on oma pessimismisi eikä niinkään oikeuslaitos. Olet voittanut jutun jo kaksi kertaa selkein perustein ja vastapuolella ei ole esittää mitään uutta eikä se edes saa toimia niin. Vaikka kuinka syyttelet elämää siitä kuinka se potkii, niin todellisuudessa syyllinen tilanteeseen ei ole elämä tai sen epäreiluus vaan kuollut, joka venkoili kaupan kanssa ja ei pitänyt mulkkuaan kurissa - perillisellä kun on oikeus lakiosaan ja asia on ollut tiedossa jo pitkään.

Osaksi myös uhriudut ihan tahallasi. Lakiosavaade ei millään kurin estäisi sinua investoimasta maatilaan ja tekemään siitä tuottavaa, jos niin haluaisit - liikeyrityshän maatila on ja siihen laitettujen investointien pitäisi tuottaa itsensä takaisin. Sinä et vain halua tehdä niin, mutta on kivempi sanoa että se on oikeusprosessin syytä.

Gat kirjoitti: Psyykkinen selviytyminen ei olisi "vitut rahasta" vaan zeniläinen "vittuuko mistään mitään". Ihan niin valaistunut en minäkään vielä ole. Harvempi on.

Traumoinesi olet liian kiintynyt materiaan ja jo pelkkä ajatus siitä luopumisesta aiheuttaa tuskaa tai jotain muuta sen suuntaista. Ei raha vaan ylipäätään jostain tärkeästä luopuminen, joka taustatekijöiden takia on ehkä saanut suuremman merkityksen kuin yksilön kannalta olisi hyvä.

Oon koittanut yhden kerran jälkeen olla neuvomatta, kun et kuitenkaan kuuntele, mutta sulta puuttuu plan B elämästä. Sä oot juuttunut tavoittelemaan sellaista, mitä itse nykyään jo väität tavoittamattomaksi. Mitä jos hyväksyisit sen oikeasti ja lähtisit tavoittelemaan jotain minkä voit saavuttaa? Jotain mikä ei liittyisi mitenkään naisiin tai viinaan ja tarjoaisi positiivisia elämyksiä.

Turhaanhan mä tän sanoin

Vagabondo kirjoitti:Turhaanhan mä tän sanoin

Ehkä sä samalla itseterapoit? Ei tuota sun pieteettiä oikein muullakaan voi selittää

Ylermi Ylihankala kirjoitti: pieteettiä

Piti googlettaa, kun ei auennut asiayhteydestä. Ei auttanut ymmärtämään ideaasi.

Musta vaan tuntuu pahalta, kun ihminen haaskaa elämänsä. En viitsi sylkeä päälle, vaikka sitä gattis tuntuu kerjäävän, jotta pääsis oikein kieriskelemään paskassaan.

Vagabondo kirjoitti:

Ylermi Ylihankala kirjoitti: pieteettiä

Piti googlettaa, kun ei auennut asiayhteydestä. Ei auttanut ymmärtämään ideaasi.
Musta vaan tuntuu pahalta, kun ihminen haaskaa elämänsä. En viitsi sylkeä päälle, vaikka sitä gattis tuntuu kerjäävän, jotta pääsis oikein kieriskelemään paskassaan.

Olkoon pieteetti tässä synonyymi ansiokkaalle asiaanpaneutumisellesi. Mä en vaan oikein yleisestikään ymmärrä, mistä palstaposse hakee viitseliäisyytensä gatille annettuihin elämänohjeisiin. Toisaalta, miksi itse viitsin tämän kirjoittaa...

Ylermi Ylihankala kirjoitti: Olkoon pieteetti tässä synonyymi ansiokkaalle asiaanpaneutumisellesi.

Mä nyt vaan oon tällänen lifestyleguru ja trendsetter, et positiivinen flow tulee ihan luonnostaan.

Vagabondo kirjoitti:

Ylermi Ylihankala kirjoitti: Olkoon pieteetti tässä synonyymi ansiokkaalle asiaanpaneutumisellesi.

Mä nyt vaan oon tällänen lifestyleguru ja trendsetter, et positiivinen flow tulee ihan luonnostaan.

Vaikka ne ei oliskaan sun vastuulla

Ensin mä olin et , mut sit ajattelin , mut loppupeleis kuitenkin totesin et

So Hard kirjoitti:

Gat kirjoitti:Johan Dave koetin selittää, ettei kyse ole vain rahasta, vaan ihan emotionaalisesti vuosien kamppailusta, tunteesta paikkoja kohtaan, jatkuvasta epävarmuudesta ja ilmeisen oikeutetusta ulkopuolisuuden tunteesta tässä maailmassa.

Psyykkinen selviytyminen ei olisi "vitut rahasta" vaan zeniläinen "vittuuko mistään mitään". Ihan niin valaistunut en minäkään vielä ole. Harvempi on.

Jos tässä hyvin kävisi, niin toivoisin että se olisi selvinnyt jo nyt kuten lakimieheni ja eräs Kitinän juristi arvelivat.

Oikeusprosessit kyllä rassaavat, mutta kyllähän tässäkin tapauksessa ongelma on oma pessimismisi eikä niinkään oikeuslaitos. Olet voittanut jutun jo kaksi kertaa selkein perustein ja vastapuolella ei ole esittää mitään uutta eikä se edes saa toimia niin. Vaikka kuinka syyttelet elämää siitä kuinka se potkii, niin todellisuudessa syyllinen tilanteeseen ei ole elämä tai sen epäreiluus vaan kuollut, joka venkoili kaupan kanssa ja ei pitänyt mulkkuaan kurissa - perillisellä kun on oikeus lakiosaan ja asia on ollut tiedossa jo pitkään.

Osaksi myös uhriudut ihan tahallasi. Lakiosavaade ei millään kurin estäisi sinua investoimasta maatilaan ja tekemään siitä tuottavaa, jos niin haluaisit - liikeyrityshän maatila on ja siihen laitettujen investointien pitäisi tuottaa itsensä takaisin. Sinä et vain halua tehdä niin, mutta on kivempi sanoa että se on oikeusprosessin syytä.

No joo, toivotaan, toivotaan.
Kumminkaan sun tai sen palkkaketkun arviot ei ole menneet nyt ihan putkeen, ei ole eksaktia tiedettä. Lisäksi se sun suosittelema Jaguarkuski ei sitten tiennytkään juuri maatalouden sukupolvenvaihdoksista yhtään mitään, kaikki oli uutta. Silti kiitos panoksestasi, mutta vaikka se hyvin tärkeä sun hokaama perintökaaren 25.luku mun piti väkipakolla puristaa sille mukaan ja välillä sillä meinasi mennä neuvotteluksi, paljonko maksan. Kovin sekava ja höttöpohjainen ala.

Isäni se nuorna ollessani sanoi, että mun pitäisi mennä lukemaan lakia. Jälkijättöisesti ajatellen se saattaisi olla olllutkin se ainoa (epä)kunniallinen ammatti, jossa olisin voinut rahastaa ja ajoittain pärjätäkin. Mun päävastaluse silloin lukioikäisenä oli, että olen auktoriteettikammoinen eikä ole mitään tiedettäkään tuo ihmisten keinotekoisten pykälien syynääminen. Nyttemmin olen käsittänyt, ettei lakia edes ole, se on jonku Urpon auktoriteetista (äijä näkyili eilen televisiossa) kiinni ja pykälien jälkeen ihan maallikko-kapakkatason suostuttelusta. Tosin asianajaja saa palkkansa aina. Saisi olla niin kuin muillakin aloilla, että ei saa mitään jos ei toimita tilausta.

Maatalouteen sijoittamisesta että sehän toki on tuottamaton ala joka toimii tukiaisilla, mistä kitinäläiset syystäkin mollaavat. Mulla on ensinnäkin liian vähän peltohehtaareja ja toimivia koneita yksi vm 75 traktori plus kuivaamo. Jos minä nyt ostaisin vaikka käytettyjä uusia koneita, jotka kuitenkin joutuisin hävitessäni myymään niiden arvon vielä tipahdettua... niin ei siihen alkaminen ole viisasta investointia nyt. Maatalousneuvojakin sanoi: "Älä osta mitään koneita".

EU otti tuet pois harkitsemaltani energiakasvilta ja joskus haaveilemani lihakarja se vasta investointeja vaatisikin, jutun hävittyäni luopua kun on karja vasta vasikoina sitten?

^
Vielä ehdit lukea lakimieheksi ja hoitaa sitten sitä tointa vaikka maanviljelijän sivutöinä.

Gat kirjoitti:Mun päävastaluse silloin lukioikäisenä oli, että olen auktoriteettikammoinen

Hahah tästä tulikin mieleeni viime viikolla suorittamani uuden firman perehdytyskoulutus, aiheenaan etiikka. Lopputuloksena on, että en sovi tähän firmaan koska mulla ei ole minkäänlaista auktoriteetinpelkoa Etiikkakoulutus sai mut raivon valtaan ja annoin kyllä palautetta koko koulutuksesta. No ehkä siihen raivostumiseen vaikutti myös silloinen kireä tilanne firman kanssa, mut sehän meni jo, firma taipui.