Kitinä

^ Daveen kuitenkin viittasin..?

Kyllä Urpiainen on oikeassa. Minä ja (käsitääkseni myös Zeb) olemme vaatimattomia lääketieteen linsensiaatteja. Ilmeisimmin ainoa kitinään nykyään kirjoittava tohtori (filosofian arvatenkin) on Urpiainen.

^ Ok. Minä olen elänyt uskossa, että kaikki lääkärit ovat tohtoreita tai proffia ja harjoitteluaikoinaan kandeja
Lisensiaatti kuitenkin saa harjoittaa lääkärin tointa "täysvaltaisesti"? Mikä ero sitten lissulla ja docilla on?

küllküll kirjoitti:^ Ok. Minä olen elänyt uskossa, että kaikki lääkärit ovat tohtoreita tai proffia ja harjoitteluaikoinaan kandeja
Lisensiaatti kuitenkin saa harjoittaa lääkärin tointa "täysvaltaisesti"? Mikä ero sitten lissulla ja docilla on?

Lisensiaatti ei ole väitellyt?

^ Wikipedia kertoo, että lisensiaatti on ylempi korkeakoulututkinto, kuten maisterikin, mutta lisuri on laajempi kuin maisteri. Seuraava taso molemmista on tohtori.

küllküll kirjoitti:^ Ok. Minä olen elänyt uskossa, että kaikki lääkärit ovat tohtoreita tai proffia ja harjoitteluaikoinaan kandeja
Lisensiaatti kuitenkin saa harjoittaa lääkärin tointa "täysvaltaisesti"? Mikä ero sitten lissulla ja docilla on?

Normaali lääkärin tutkinto on lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Sitten jos tekee väitöskirjan niin on lääketieteen tohtori.

NuoriD kirjoitti:

küllküll kirjoitti:^ Ok. Minä olen elänyt uskossa, että kaikki lääkärit ovat tohtoreita tai proffia ja harjoitteluaikoinaan kandeja
Lisensiaatti kuitenkin saa harjoittaa lääkärin tointa "täysvaltaisesti"? Mikä ero sitten lissulla ja docilla on?

Normaali lääkärin tutkinto on lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Sitten jos tekee väitöskirjan niin on lääketieteen tohtori.

Joo, epäselviähän nämä ovat.

Yleisesti ottaen kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Kansainvälisessä käytännössä kandidaatintutkinto on nimenomaan se perustutkinto, jonka suoritettuaan siirrytään työelämään. Vaan ei Suomessa: meillä kandidaatin tutkinto on aika merkityksetön välitutkinto, jota monet eivät edes varsinaisesti suorita, vaan jatkavat suoraan maisteriksi. Sitten kai ammattikorkeakoulututkintojen pitäisi periaatteessa olla kandidaattitasoisia, joista pitäisi periaatteessa voida jatkaa yliopistojen maisteriohjelmiin. Vaan ei käytännössä Suomessa. Lääketieteen kandikäytäntöä en tunne: onko kyseessä varsinainen tutkinto, vai saako sen statuksen automaattisesti siinä vaiheesa, kun on lupa alkaa oikea potilastyö(harjoittelu?

Maisterin tutkinto on sitten ns. ylempi korkeakoulututkinto, joka ulkomailla on yleensä harvojen suorittama, aika kallis erikoistumistutkinto, Suomessa taas yliopistomaailman perustutkinto. Miten nämä kaavaillut ammattikorkeakoulu-maisterit sitten sijoittuvat kuvaan, en vielä osaa sanoa. Lääkäreillä ei maisteritasoa oikein kai ole - vai kutsutaanko tätä tasoa vanhan käytännön mukaan kandidaattitasoksi (ennenhän kaikilla aloilla kandidaatti oli tutkinto ja maisteri arvonimi, jonka saattoi hankkia osallistumalla (ja maksamalla) promootioon)?

Lisensiaatti on sitten aika suomalaisen järjestelmän erikoispiirre, josta useimmilla aloilla ollaan käytännössä luopumassa. Periaatteessa lisensiaatin tutkinto on tieteellinen jatkotutkinto, joka edellyttää itsenäistä tieteellistä kontribuutiota. Lääketieteen lisensiaatti taas on kai lisensiaatti siksi, että tutkinto on laajempi kuin muiden alojen maisterintutkinnot, vaikka ei edellytäkään varsinaista tieteellistä kontribuutiota.

Tohtorintutkinto on kansainvälisen käytännön mukainen tieteellinen jatkotutkinto, joka edellyttää väitöskirjan tekemistä (ja Suomessa sen julkista puolustamista). Tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö on pätevä tutkija ja tiedeyhteisön täysivaltainen jäsen. Tietysti tätä, erityisesti Suomessa, vesittävät nämä omat puhekokoelmansa ja päiväkirjansa maakuntayliopiston poliittisen historian väitöskirjaksi hyväksytyttävät emeritus-poliitikot jne.

Saksankielisissä maissa akateemisiin virkoihin pätevöityminen edellyttää vielä ns. habilitaatio-tutkimuksen julkaisemista. Tämä on vaativampi kuin väitöskirja: väitöstutkimuksen voi tehdä esim. tutkijaryhmän rivijäsenenä, mutta habilitaatiotutkimus edellyttää tutkimuksen itsenäistä johtoa. Perinteisesti meillä tätä vastaa dosentin arvo: yliopisto voi nimittää henkilön dosentiksi, jos tällä on vähintään toista väitöskirjaa vastaavat väitöskirjan jälkeiset tutkimisnäytöt ja hyväksi todettu opetustaito. Tämä taso on kai anglo-amerikkalaisen mallin ylivallan takia kansainvälisessä katsannossa menettämässä merkitystään.

Professori on sitten työtehtävä tai joissain tapauksissa arvonimi.

NuoriD kirjoitti:Normaali lääkärin tutkinto on lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Sitten jos tekee väitöskirjan niin on lääketieteen tohtori.

Kiitos selvennyksestä.
Ihan uteliaisuudesta - jos pyytäisin sinua arvioimaan kuinka iso osa ammattikunnasta väittelee / jää suosiolla lisensiaatiksi, niin mikä tämä doc:lis -ratio olisi noin suunnilleen? 10:90, 50:50, joku-muu-mikä?

Ai niin, vitutusketjussa kun ollaan: vituttaa saada keikkoja joihin laiska päivystäjä ei ole vaivautunut pyytämään tarvittavia lisätietoja. Millä vitulla minä säädän kenenkään webmailin asetuksia jos minulla ei ole käyttäjän tunnareita? Hä!

urpiainen kirjoitti: Vaan ei Suomessa: meillä kandidaatin tutkinto on aika merkityksetön välitutkinto, jota monet eivät edes varsinaisesti suorita, vaan jatkavat suoraan maisteriksi.

Merkityksettömyydestä olen samaa mieltä, mutta eikö sen suorittaminen ole tutkintouudistuksen jälkeen pakollista? Ja jos kaavailut pitävät paikkansa, tulevaisuudessa perustutkinto on tuo alempi eli kandi.

^^^Lääketieteen kandinaatti ei mun mielestä tarkoita oikein mitään. Ainakaan mä en muista, että mulle olisi koskaan mitenkään virallisesti myönnetty kandin statusta.

küllküll kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:Normaali lääkärin tutkinto on lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Sitten jos tekee väitöskirjan niin on lääketieteen tohtori.

Kiitos selvennyksestä.
Ihan uteliaisuudesta - jos pyytäisin sinua arvioimaan kuinka iso osa ammattikunnasta väittelee / jää suosiolla lisensiaatiksi, niin mikä tämä doc:lis -ratio olisi noin suunnilleen? 10:90, 50:50, joku-muu-mikä?

Taidanpa tsekata liiton sivuilta, kun se sieltä varmasti löytyy.

Edit: 22% on tohtoreita.

http://www.digipaper.fi/akava/29884/index.php?pgnumb=49

Edit: tuore tilasto kertoo, että aloittaneista 52% naisia. Naisistuminen on siis pysähtynyt

NuoriD kirjoitti:

küllküll kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:Normaali lääkärin tutkinto on lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Sitten jos tekee väitöskirjan niin on lääketieteen tohtori.

Kiitos selvennyksestä.
Ihan uteliaisuudesta - jos pyytäisin sinua arvioimaan kuinka iso osa ammattikunnasta väittelee / jää suosiolla lisensiaatiksi, niin mikä tämä doc:lis -ratio olisi noin suunnilleen? 10:90, 50:50, joku-muu-mikä?

Taidanpa tsekata liiton sivuilta, kun se sieltä varmasti löytyy.

Ainakin Helsingin lääkis muistaakseni myöntää tohtorintutkintoja vuosittain lähes saman verran kuin lisensiaatintutkintoja, jos tästä nyt sitten voi muka jotain päätellä.

urpiainen kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:

küllküll kirjoitti: Kiitos selvennyksestä.
Ihan uteliaisuudesta - jos pyytäisin sinua arvioimaan kuinka iso osa ammattikunnasta väittelee / jää suosiolla lisensiaatiksi, niin mikä tämä doc:lis -ratio olisi noin suunnilleen? 10:90, 50:50, joku-muu-mikä?

Taidanpa tsekata liiton sivuilta, kun se sieltä varmasti löytyy.

Ainakin Helsingin lääkis muistaakseni myöntää tohtorintutkintoja vuosittain lähes saman verran kuin lisensiaatintutkintoja, jos tästä nyt sitten voi muka jotain päätellä.

22%, kts ed.

Sinänsä hassua, että muissa aineissa kuin lääketieteessä, jossa ei tehdä gradua/lisensiaatin työtä, ei tarvitse näköjään suorittaa kandin tutkintoa eikä tehdä siihen kuuluvaa kirjallista työtä. Tosin usein kandi on pohjana gradulle, mutta itsekin olisin jo KTM, jos gradua ei tarvitsisi kirjoittaa.

No tämä on tietty säälittävää itkemistä, mutta hatuttaahan se, kun Gee on ollut 2,5 vuotta jäissä.

Riemumieli kirjoitti:

urpiainen kirjoitti: Vaan ei Suomessa: meillä kandidaatin tutkinto on aika merkityksetön välitutkinto, jota monet eivät edes varsinaisesti suorita, vaan jatkavat suoraan maisteriksi.

Merkityksettömyydestä olen samaa mieltä, mutta eikö sen suorittaminen ole tutkintouudistuksen jälkeen pakollista? Ja jos kaavailut pitävät paikkansa, tulevaisuudessa perustutkinto on tuo alempi eli kandi.

Taitaa tosiaan olla niin, että jatkossa kaikki suorittavat ensin alemman tutkinnon. Siitä en sitten tiedä, tuleeko kandista kuitenkaan perustutkinto missään merkityksellisessä mielessä: useimmat virat edellyttävät yhä ylempää korkeakoulututkintoa, ja pääsääntöisesti opiskeluoikeus kandiohjelmassa takaa myös suoraan opiskeluoikeuden maisteriohjelmaan. Näin kandidntutkinto säilynee välitutkintona, jonka suorittamisvaatimus lisännee hieman liikkuvuutta yliopistosta ja koulutusohjelmasta toiseen, mutta tuskin, ainakaan kovin pian, nostaa itse kanditutkinnon statusta.

Riemumieli kirjoitti:Sinänsä hassua, että muissa aineissa kuin lääketieteessä, jossa ei tehdä gradua/lisensiaatin työtä, ei tarvitse näköjään suorittaa kandin tutkintoa eikä tehdä siihen kuuluvaa kirjallista työtä. Tosin usein kandi on pohjana gradulle, mutta itsekin olisin jo KTM, jos gradua ei tarvitsisi kirjoittaa.

No tämä on tietty säälittävää itkemistä, mutta hatuttaahan se, kun Gee on ollut 2,5 vuotta jäissä.

En kyllä ymmärtänyt tätä selitystä. Siis niinkö että lääketiede on ainoa ala missä ei tehdä gradua/lisuria ja ei tarvi tehdä kandia?

Vai että lääketiede on ainoa ala missä pitää tehdä kandi mutta ei gradua/lisuria?

EIKÄKÖMITÄÄHH??+++

küllküll kirjoitti: Millä vitulla minä säädän kenenkään webmailin asetuksia jos minulla ei ole käyttäjän tunnareita? Hä!

Joulun aika loppuu vasta 6.1. eli loppiaisena. Sinulta odotetaan nyt joulun ihmettä ja taikaa.

urpiainen kirjoitti:

Riemumieli kirjoitti:

urpiainen kirjoitti: Vaan ei Suomessa: meillä kandidaatin tutkinto on aika merkityksetön välitutkinto, jota monet eivät edes varsinaisesti suorita, vaan jatkavat suoraan maisteriksi.

Merkityksettömyydestä olen samaa mieltä, mutta eikö sen suorittaminen ole tutkintouudistuksen jälkeen pakollista? Ja jos kaavailut pitävät paikkansa, tulevaisuudessa perustutkinto on tuo alempi eli kandi.

Taitaa tosiaan olla niin, että jatkossa kaikki suorittavat ensin alemman tutkinnon.

Näinhän tuo menee. Teknisellä puolella ainakin kokolailla turha välitutkinto, koska siihen menneissä suoritetuilla opinnoilla rakennetaan vasta pohjia ja syventävät aineopinnot tulee vasta tuon jälkeen. Kandi ei siis vielä oikeesti tiedä mistään mitään. DI:nä alkaa pikkuhiljaa hahmottamaan kuinka pihalla on tästä maailmasta, mutta ymmärtää sentään jostain asiasta vähäsen. Jos haluaa kandin tasosen tutkinnon, kannattaa mennä ennemmin amk:n.

annepa kirjoitti:En kyllä ymmärtänyt tätä selitystä. Siis niinkö että lääketiede on ainoa ala missä ei tehdä gradua/lisuria ja ei tarvi tehdä kandia?

Näin juuri, sehän se hassua onkin.

Vagabondo kirjoitti:Näinhän tuo menee. Teknisellä puolella ainakin kokolailla turha välitutkinto, koska siihen menneissä suoritetuilla opinnoilla rakennetaan vasta pohjia ja syventävät aineopinnot tulee vasta tuon jälkeen. Kandi ei siis vielä oikeesti tiedä mistään mitään. DI:nä alkaa pikkuhiljaa hahmottamaan kuinka pihalla on tästä maailmasta, mutta ymmärtää sentään jostain asiasta vähäsen. Jos haluaa kandin tasosen tutkinnon, kannattaa mennä ennemmin amk:n.

Näin minäkin sen näkisin. Tosin erottamalla alemman ja ylemmän tutkinnon tiukemmmin toisistaan kanditasolla voisi olla (lähes) kaikille teknillisen alan opiskelijoille yhteinen yleisempi teknillis-luonnontieteellis-matemaattinen sisältö (siis se mainitsemasi pohja), ja DI-ohjelma sitten antaisi alakohtaisen syventämisen. Nythän kai varsinainen erikoistumisala valitaan jo pääsykoe/kandivaiheessa?

Ja kai ne maailmallakin pärjää insinööritaidoissa, vaikka siellä on aika yleinen malli insinööripuolellakin, että tehdään kandi, siirrytään työelämään pariksi vuodeksi ja palataan sitten (usein toiseen yliopistoon) tekemään kauppatieteellinen maisteri.

NuoriD kirjoitti:22%, kts ed.

Aika pieneltä kuulostaa prosentti.
Toisaalta - jos lähes saman liksan saa ilmankin, niin... ei sitä hattua kuitenkaan joka päivä voi töissä pitää.

Pitääkö erikoislääkäri-titteliä käyttääkseen väitellä, vai riittääkö siihenkin lisuri?

Erikoustuminen on melkein oma tutkintonsa. Esimerkiksi psykiatriksi erikoistuminen kestää usein kauemmin kuin LL:ksi valmistuminen. Tosin erikoistuminen tapahtuu työtä tekemälle, joten köyhäillä ei enää tarvitse.

Riemumieli kirjoitti:

annepa kirjoitti:En kyllä ymmärtänyt tätä selitystä. Siis niinkö että lääketiede on ainoa ala missä ei tehdä gradua/lisuria ja ei tarvi tehdä kandia?

Näin juuri, sehän se hassua onkin.

Ne ei siis ikinä kirjota mitään koulussa. On se kyllä vähän hassua.

küllküll kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:22%, kts ed.

Aika pieneltä kuulostaa prosentti.
Toisaalta - jos lähes saman liksan saa ilmankin, niin... ei sitä hattua kuitenkaan joka päivä voi töissä pitää.

Pitääkö erikoislääkäri-titteliä käyttääkseen väitellä, vai riittääkö siihenkin lisuri?

Dave voisi kaivaa lisää tilastoja. Uumoilisin, että lisurivaiheessa yksityiselle nuhaupseereiksi siirtyneet työn sankarit tienaavat niin hyvin, että yliopistojen nälkäpalkoilla tutkijoina ja/tai sairaalalääkäreinä työskentelevillä wanna-be-tohtoreilla on täysi työ ottaa kurssitoverinsa kiinni ansiotasossa.

Erikoislääkäri lienee erikoistumiskoulutuksen tuotos, ei tieteellisen jatkotutkimuksen. Ja niin vielä, tohtorintutkintohan ei kai sinänsä riitä tohtorinhatun (ja -miekan) käyttöoikeuteen, vaan lisäksi pitää osallistua, edes poissaolevana, silloin tällöin järjestettävään promootioon?

küllküll kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:22%, kts ed.

Aika pieneltä kuulostaa prosentti.
Toisaalta - jos lähes saman liksan saa ilmankin, niin... ei sitä hattua kuitenkaan joka päivä voi töissä pitää.

Pitääkö erikoislääkäri-titteliä käyttääkseen väitellä, vai riittääkö siihenkin lisuri?

Erikoislääkäri ja tohtorin oppiarvo eivät liity mitenkään toisiinsa. Eli voi olla yleislääkäri ja tohtori tai erikoislääkäri ja lisensiaatti.

Erikoislääkärin tutkinnon suorittaminen on oma koulutusohjelmansa, jota voi jatkaa yleislääkärin tutkinnon jälkeen.

Mitä tulee siihen, kannattaako tohtoriksi väitellä, niin se riippuu siitä, miten asiaa ajattelee. Absoluuttisesti se kyllä kasvattaa palkkaa, mutta jos taas ajattelee asiaa tuntipalkkana laskettuna väitöskirjan suorittamisen vaatimalla työllä, niin uskoakseni paremman tuntipalkan saisi esim. jakamalla saman ajan hesareita tai myymällä hampurilaisia.