(etten tee itteäni vielä tyhmemmäksi kun meen kyselee...

Jos haluat, voisin vaikka postittaa sulle Favopticilta rillien mukana tulleen ruuvariavaimenperän, jossa siis molemmat ruuvarit ja muttereille omat avaimensa? Mulla niitä kaksi, enkä toista siis tarvitse.bliss kirjoitti:Saako semmosia minikokoisia ruuvareita ihan vaikka K-raudasta? Siis kokoa silmälasin sangan ruuvi?
(etten tee itteäni vielä tyhmemmäksi kun meen kyselee...)
Oj, viitsisitsä oikeesti?saira kirjoitti:Jos haluat, voisin vaikka postittaa sulle Favopticilta rillien mukana tulleen ruuvariavaimenperän, jossa siis molemmat ruuvarit ja muttereille omat avaimensa? Mulla niitä kaksi, enkä toista siis tarvitse.bliss kirjoitti:Saako semmosia minikokoisia ruuvareita ihan vaikka K-raudasta? Siis kokoa silmälasin sangan ruuvi?
(etten tee itteäni vielä tyhmemmäksi kun meen kyselee...)
Laita vaan osoite viestillä, niin tiputan sen huomenna laatikkoon.bliss kirjoitti:Oj, viitsisitsä oikeesti?saira kirjoitti:Jos haluat, voisin vaikka postittaa sulle Favopticilta rillien mukana tulleen ruuvariavaimenperän, jossa siis molemmat ruuvarit ja muttereille omat avaimensa? Mulla niitä kaksi, enkä toista siis tarvitse.bliss kirjoitti:Saako semmosia minikokoisia ruuvareita ihan vaikka K-raudasta? Siis kokoa silmälasin sangan ruuvi?
(etten tee itteäni vielä tyhmemmäksi kun meen kyselee...)
Maksan toki ainakin kulut.
Teippaa ikkunaan juliste jostain kauniista maisemasta? Olisit aina lomalla...Stinky kirjoitti:Miten mä voisin sisustaa työpisteeni viihtyisäksi? Mulla on työpöytä kulmassa ja sen takana ikkunat keskelle "varastoa". Eli kaunis näkymä pahvilaatikoihin, tuoleihin ja yhteen isoon kukkaan.
Laitanko mä tohon jotkut läpikuultavat verhot? Ison poikakalenterin? Mitä? Kukkia löytyy mutta mä kaipaan muutakin.
Asenna vielä verhot siihen ikkunaan, ja se komee kundi kurkkimaan sen verhon takaa. "Eikö mentäis jo?"Stinky kirjoitti:Semmonen metrinen kyrpä tossa nenän edessä vois saada päivät kulumaan mukavammin. Siis niinku jos hankkis jonkun alastonkuvan jostain komeesta kundista ja teippais sen tohon ikkunaan. Ja maisemakuvan toiseen.
Sanotaan nyt ensiksi, että minusta halvat farkut, tennarit ja nopea poninhäntä kuulostavat ihan hyviltä. Itsekin olen esiintynyt aika suuren osan elämästäni täsmälleen samassa kokoonpanossa. Tai no, on minulla julkisilla paikoilla yleensä ollut myös joku t-paita yläkropan peittona. Ja nykyään ei ole enää pitkää tukkaakaan. Työ- ja edustustehtävät erikseen, mutta muuten vierastan sitä, että olisi joku tietty formaalisuus- tai konservatiivisuusvaatimus yleiselle vapaa-ajan pukeutumiselle.nastamuumio kirjoitti:Onks pakko, jos ei tahdo? Meikata ja tyylitellä, meinaan. Tuli taas luettua Iltasanomista päivystävän tyyligurun marinaa suomalaisten tyyllittömyydestä, varsinkin naisten. Mun mielestä on ihan täysin sallittua olla kiinnostunut meikeistä tai vaatteista, ja jos niitä ajattelemalla tulee hyvä mieli ja onnellinen olo, niin kyseessä on erittäin kannatettava harrastus, mutta mua itteäni vaan ei kiinnosta.
Pitäiskö yrittää luopua halvoista farkuista ja tennareista ja nopeesta poninhännästä, että tyyliguruille tulis paree mieli, kun eihän se mulle siis mahdotonta olisi? Mutta sitten taas toisaalta sanotaan, että ihmisestä näkee, milloin se viihtyy omassa itsessään tms. ja että se on silloin kauneimmillaan ja diipa-daapa. No, mä tunnen oloni mukavimmaksi halvoissa farkuissa, tennareissa ja nopeessa poninhännässä. Oonko maanpetturi, joka pitäisi piilottaa ulkomaisilta turisteilta vai malliesimerkki ihmisestä, joka alati vaihtuvista trendeistä huolimatta kuuntelee sisintään ja diipa-daapa? Töissä oon nyt pukeutunut suoriin mustiin housuihin ja kauluspaitaan ja tummaan neuletakkiin ja todella, todella tunnen oloni vieraaksi niissä hiton mustissa housuissa.
Niinpä. Mut miksi se on niin surullista? Ja onks vähän paradoksaalista, et ihminen ihastuu johonki kenestä tietää heti kättelyssä, että ei sen kanssa voi olla?Dumis kirjoitti:Ei ole, kyllä voi rakastaa toista vaikkei pystykään elämään hänen kanssaan.sipsi kirjoitti:Onko sydänsurut vain loukattua ylpeyttä?
Luulisin että useammin esim. omien tulevaisuudensuunnitelmien ja -toiveiden romuttumista. Ei ehkä niissä tapauksissa joissa menee ihastumaan mahdottomaan tapaukseen, mutta kai niidenkin kohdalle on jotain toiveita asettanut jos haluaa edelleen tavata.sipsi kirjoitti:Onko sydänsurut vain loukattua ylpeyttä?