(etten tee itteäni vielä tyhmemmäksi kun meen kyselee...
)Kityurpot kysyvät ja kityurpot vastaavat
-
bliss
Jos haluat, voisin vaikka postittaa sulle Favopticilta rillien mukana tulleen ruuvariavaimenperän, jossa siis molemmat ruuvarit ja muttereille omat avaimensa? Mulla niitä kaksi, enkä toista siis tarvitse.bliss kirjoitti:Saako semmosia minikokoisia ruuvareita ihan vaikka K-raudasta? Siis kokoa silmälasin sangan ruuvi?
(etten tee itteäni vielä tyhmemmäksi kun meen kyselee...
"The only reason for time is so that everything doesn't happen at once."
~Albert Einstein
~Albert Einstein
-
bliss
Oj, viitsisitsä oikeesti?saira kirjoitti:Jos haluat, voisin vaikka postittaa sulle Favopticilta rillien mukana tulleen ruuvariavaimenperän, jossa siis molemmat ruuvarit ja muttereille omat avaimensa? Mulla niitä kaksi, enkä toista siis tarvitse.bliss kirjoitti:Saako semmosia minikokoisia ruuvareita ihan vaikka K-raudasta? Siis kokoa silmälasin sangan ruuvi?
(etten tee itteäni vielä tyhmemmäksi kun meen kyselee...
Maksan toki ainakin kulut.Laita vaan osoite viestillä, niin tiputan sen huomenna laatikkoon.bliss kirjoitti:Oj, viitsisitsä oikeesti?saira kirjoitti:Jos haluat, voisin vaikka postittaa sulle Favopticilta rillien mukana tulleen ruuvariavaimenperän, jossa siis molemmat ruuvarit ja muttereille omat avaimensa? Mulla niitä kaksi, enkä toista siis tarvitse.bliss kirjoitti:Saako semmosia minikokoisia ruuvareita ihan vaikka K-raudasta? Siis kokoa silmälasin sangan ruuvi?
(etten tee itteäni vielä tyhmemmäksi kun meen kyselee...
"The only reason for time is so that everything doesn't happen at once."
~Albert Einstein
~Albert Einstein
-
Stinky
Miten mä voisin sisustaa työpisteeni viihtyisäksi? Mulla on työpöytä kulmassa ja sen takana ikkunat keskelle "varastoa". Eli kaunis näkymä pahvilaatikoihin, tuoleihin ja yhteen isoon kukkaan 
.
Laitanko mä tohon jotkut läpikuultavat verhot? Ison poikakalenterin? Mitä? Kukkia löytyy mutta mä kaipaan muutakin.
.Laitanko mä tohon jotkut läpikuultavat verhot? Ison poikakalenterin? Mitä? Kukkia löytyy mutta mä kaipaan muutakin.
Teippaa ikkunaan juliste jostain kauniista maisemasta? Olisit aina lomalla...Stinky kirjoitti:Miten mä voisin sisustaa työpisteeni viihtyisäksi? Mulla on työpöytä kulmassa ja sen takana ikkunat keskelle "varastoa". Eli kaunis näkymä pahvilaatikoihin, tuoleihin ja yhteen isoon kukkaan
Laitanko mä tohon jotkut läpikuultavat verhot? Ison poikakalenterin? Mitä? Kukkia löytyy mutta mä kaipaan muutakin.
"The only reason for time is so that everything doesn't happen at once."
~Albert Einstein
~Albert Einstein
-
Stinky
-
Dumis
-
bliss
-
Dumis
-
nastamuumio
Onks pakko, jos ei tahdo? Meikata ja tyylitellä, meinaan. Tuli taas luettua Iltasanomista päivystävän tyyligurun marinaa suomalaisten tyyllittömyydestä, varsinkin naisten. Mun mielestä on ihan täysin sallittua olla kiinnostunut meikeistä tai vaatteista, ja jos niitä ajattelemalla tulee hyvä mieli ja onnellinen olo, niin kyseessä on erittäin kannatettava harrastus, mutta mua itteäni vaan ei kiinnosta.
Pitäiskö yrittää luopua halvoista farkuista ja tennareista ja nopeesta poninhännästä, että tyyliguruille tulis paree mieli, kun eihän se mulle siis mahdotonta olisi? Mutta sitten taas toisaalta sanotaan, että ihmisestä näkee, milloin se viihtyy omassa itsessään tms. ja että se on silloin kauneimmillaan ja diipa-daapa. No, mä tunnen oloni mukavimmaksi halvoissa farkuissa, tennareissa ja nopeessa poninhännässä. Oonko maanpetturi, joka pitäisi piilottaa ulkomaisilta turisteilta vai malliesimerkki ihmisestä, joka alati vaihtuvista trendeistä huolimatta kuuntelee sisintään ja diipa-daapa? Töissä oon nyt pukeutunut suoriin mustiin housuihin ja kauluspaitaan ja tummaan neuletakkiin ja todella, todella tunnen oloni vieraaksi niissä hiton mustissa housuissa.
Pitäiskö yrittää luopua halvoista farkuista ja tennareista ja nopeesta poninhännästä, että tyyliguruille tulis paree mieli, kun eihän se mulle siis mahdotonta olisi? Mutta sitten taas toisaalta sanotaan, että ihmisestä näkee, milloin se viihtyy omassa itsessään tms. ja että se on silloin kauneimmillaan ja diipa-daapa. No, mä tunnen oloni mukavimmaksi halvoissa farkuissa, tennareissa ja nopeessa poninhännässä. Oonko maanpetturi, joka pitäisi piilottaa ulkomaisilta turisteilta vai malliesimerkki ihmisestä, joka alati vaihtuvista trendeistä huolimatta kuuntelee sisintään ja diipa-daapa? Töissä oon nyt pukeutunut suoriin mustiin housuihin ja kauluspaitaan ja tummaan neuletakkiin ja todella, todella tunnen oloni vieraaksi niissä hiton mustissa housuissa.
Asenna vielä verhot siihen ikkunaan, ja se komee kundi kurkkimaan sen verhon takaa. "Eikö mentäis jo?"Stinky kirjoitti:Semmonen metrinen kyrpä tossa nenän edessä vois saada päivät kulumaan mukavammin. Siis niinku jos hankkis jonkun alastonkuvan jostain komeesta kundista ja teippais sen tohon ikkunaan. Ja maisemakuvan toiseen.
-
nastamuumio
Sanotaan nyt ensiksi, että minusta halvat farkut, tennarit ja nopea poninhäntä kuulostavat ihan hyviltä. Itsekin olen esiintynyt aika suuren osan elämästäni täsmälleen samassa kokoonpanossa. Tai no, on minulla julkisilla paikoilla yleensä ollut myös joku t-paita yläkropan peittona. Ja nykyään ei ole enää pitkää tukkaakaan. Työ- ja edustustehtävät erikseen, mutta muuten vierastan sitä, että olisi joku tietty formaalisuus- tai konservatiivisuusvaatimus yleiselle vapaa-ajan pukeutumiselle.nastamuumio kirjoitti:Onks pakko, jos ei tahdo? Meikata ja tyylitellä, meinaan. Tuli taas luettua Iltasanomista päivystävän tyyligurun marinaa suomalaisten tyyllittömyydestä, varsinkin naisten. Mun mielestä on ihan täysin sallittua olla kiinnostunut meikeistä tai vaatteista, ja jos niitä ajattelemalla tulee hyvä mieli ja onnellinen olo, niin kyseessä on erittäin kannatettava harrastus, mutta mua itteäni vaan ei kiinnosta.
Pitäiskö yrittää luopua halvoista farkuista ja tennareista ja nopeesta poninhännästä, että tyyliguruille tulis paree mieli, kun eihän se mulle siis mahdotonta olisi? Mutta sitten taas toisaalta sanotaan, että ihmisestä näkee, milloin se viihtyy omassa itsessään tms. ja että se on silloin kauneimmillaan ja diipa-daapa. No, mä tunnen oloni mukavimmaksi halvoissa farkuissa, tennareissa ja nopeessa poninhännässä. Oonko maanpetturi, joka pitäisi piilottaa ulkomaisilta turisteilta vai malliesimerkki ihmisestä, joka alati vaihtuvista trendeistä huolimatta kuuntelee sisintään ja diipa-daapa? Töissä oon nyt pukeutunut suoriin mustiin housuihin ja kauluspaitaan ja tummaan neuletakkiin ja todella, todella tunnen oloni vieraaksi niissä hiton mustissa housuissa.
Muuten minulla on hieman vaikeuksia suhtautua tuollaisiin eri roskalehdissä taajaan esiintyviin marinoihin suomalaisten yleisestä tyylittömyydestä. Ensinnäkin ne ruokkivat suomalaisten vinoa asennetta kaikkea ulkomaalaista kohtaan. Toiseksi, onhan siinä jotain ihmeellistä, että muotilehtityylikkyyden puute nähdään suureksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Tavallaan immuunius moiselle on aika hyvä piirre suomalaisissa tässä pinnallisuuden ja kauneusnormien kaventamassa maailmassa.
Toisaalta sitten - ja toistettakoon taas, että itse olen aika kaukana trendikkäästä tai hyvännäköisestä - pieni elitisti minussa kyllä nostaa päätään. Aiemmin täälläkin raportoimallani kesäisellä automatkalla läpi Pohjanmaan ja Satakunnan olin kyllä aika järkyttynyt yleisestä tyylittömyydestä ja rumuudesta rakkaassa isänmaassamme. Tietysti ankea tunnelma johtuu jo ihan maaseudun arkkitehtuurista. Taajamat koostuvat 60-lukulaisista tasakattokuutioista, vanhat puutalot on päällystetty toinen toistaan rumemmilla levyillä, tai ainakin kauniit pieniruutuiset ikkunat on vaihdettu 70-lukulaisiksi tuulilaseiksi. Pihapiirit ovat rempallaan ja täynnä erinäistä auton- sun muuta romua. Asiat ovat hieman paremmin Lounais-Suomen vanhoilla kulttuurialueilla, mutta jäävät nekin kauaksi vaikkapa Ruotsista.
Pysähtyessä syömään johonkin paikalliseen kuppilaan, hyvää ruokaa on lähes mahdoton löytää, vaan yleisesti tyydytään sellaiseen bensis-leikkeeseen rasvaisilla ranskalaisilla (toki poikkeuksiakin on - Pohjanmaan Tervajoelta löytyi uskomattoman ruma lounasravintolakuutio, jossa paikalliset mummelit olivat kuitenkin laittaneet taivaallisen hyvää peruskotiruokaa). Ja asiakaskunnan perusvarustukseen miehillä kuuluu halpa, räikeäkuvioinen ja keinokuituinen kauluspaita tungettuna housuihin, jotka on nostettu lähes kainaloihin - tai sään salliessa farkkushortsit ja likainen hihaton paita sekä moottoriurheiluteemainen lippalakki. Naisilla taas silmiinpistävintä on sellainen kaksiväriseksi värjätty junttitukka, joita kehä kolmosen tuolla puolen näyttää mahtuvan kolemtoista tusinaan. En voi olla ajattelematta, että Keski-Euroopassa tällaista ei näkisi koskaan - ja yht'äkkiä tunnen itseni samanlaiseksi pinnalliseksi nipottajaksi ja Suomi-alemmuuskompleksistelijaksi kuin tuo iltapäivälehden tyylinatsi.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
-
Bhven
-
Dumis
Niinpä. Mut miksi se on niin surullista? Ja onks vähän paradoksaalista, et ihminen ihastuu johonki kenestä tietää heti kättelyssä, että ei sen kanssa voi olla?Dumis kirjoitti:Ei ole, kyllä voi rakastaa toista vaikkei pystykään elämään hänen kanssaan.sipsi kirjoitti:Onko sydänsurut vain loukattua ylpeyttä?
Ei suomea, ja muutenki ehkä väärä ketju.
Kylmä kahvi kaunistaa, mutta tee se vasta ihmeitä tekee.
-
Frederik Krueger
- Kitisijä
- Viestit: 3760
- Liittynyt: 09.04.2008 10:49
- Paikkakunta: Häslinki
Luulisin että useammin esim. omien tulevaisuudensuunnitelmien ja -toiveiden romuttumista. Ei ehkä niissä tapauksissa joissa menee ihastumaan mahdottomaan tapaukseen, mutta kai niidenkin kohdalle on jotain toiveita asettanut jos haluaa edelleen tavata.sipsi kirjoitti:Onko sydänsurut vain loukattua ylpeyttä?
Onko joku pissinyt mun muroihin?
-
masa
-
nastamuumio