Kitinä

Lolita kirjoitti: Mua ihan vähän vaan nauratti KaiNalon suutahdus lapsettomista häistä. Ei tarvitse ihan hirvittävästi mennä ajassa taaksepäin, niin mielipide olisi ollut ihan toinen, kunnon bileet eikä mitään lapsia jalkoihin pyörimään, örröörrrörrör!!1 .

Eikä olisi ollut. Minusta lapset ovat kuuluneet häihin aina. Mummot ja kumminkaiman serkut sinne eivät kuulu.

Tiedät myös varmaan sanonnan, "kun väki vähenee, pidot paranee". Eli lapselliset lähtevät vahingonlaukaksineen kotiin ja bileitä haluavat jäävät bilettämään.

Lolita kirjoitti: mutta tuleeko siinä joku valikoiva dementia mukana, tai kuvittelu, että oma pieni maailma on kaiken keskipiste.

Sama käy toisinpäin. Luuleeko naimiisin menevä poppoo että heidän häänsä ovat kaiken keskipiste, ja että kaikki tulevat sinne riemusta kiljuen?

Kerron salaisuuden. Häät ovat pakollista paskaa ja ihan yhtä rasittavia kuin hautajaiset tai rippijuhlat. Se että jo ennestään kovan vaivan ja säätämisen lisäksi joutuu miettimään, että minne saat sen elämäsi arvokkaiman asian hoitoon typerän kirkossa pönöttämisen, muka hauskan hääjuhlan ja typerääkin typerämpien ravintolajatkojen ajaksi, ei tee häihin lähtemisestä yhtään mielekkäämpää.

Kai Nalo kirjoitti:Kerron salaisuuden. Häät ovat pakollista paskaa ja ihan yhtä rasittavia kuin hautajaiset tai rippijuhlat. Se että jo ennestään kovan vaivan ja säätämisen lisäksi joutuu miettimään, että minne saat sen elämäsi arvokkaiman asian hoitoon typerän kirkossa pönöttämisen, muka hauskan hääjuhlan ja typerääkin typerämpien ravintolajatkojen ajaksi, ei tee häihin lähtemisestä yhtään mielekkäämpää.

Häät ovat naisen päivä ja se näkyy.

Mä en ees halua meidän häihin sellaisia vieraita, jotka kokevat juhlan vastenmielisenä tai pakollisena. Eikä me myöskään kutsuta ketään siksi, että on "pakko", sukulaisia ei tule kummankaan puolelta montakaan, koska eihän me niiden kaa olla tekemisissä muutenkaan.

Kaikki häät eivät ole samanlaisia... Meidän vihkiminen tapahtuu Vegasissa ja erittäin rennot ja ehdottoman perinnevapaat juhlat järjestetään sitten vasta aikaisintaan seuraavana kesänä. Ei kirkkoa, ei "hauskaa" ohjelmaa, pöytäjärjestyksiä, morsiamen-/sulhasen-/anopinryöstöä eikä toivottavasti kukaan koe välttämättömäksi vetää skragaa kaulaansa jos se kuristaa ja hiostaa.

swirl kirjoitti: Kaikki häät eivät ole samanlaisia... Meidän vihkiminen tapahtuu Vegasissa ja erittäin rennot ja ehdottoman perinnevapaat juhlat järjestetään sitten vasta aikaisintaan seuraavana kesänä. Ei kirkkoa, ei "hauskaa" ohjelmaa, pöytäjärjestyksiä, morsiamen-/sulhasen-/anopinryöstöä eikä toivottavasti kukaan koe välttämättömäksi vetää skragaa kaulaansa jos se kuristaa ja hiostaa.

Näissä "häissä" ymmärrän hyvin lapsi-aspektin. En perinteisissä, kirkko- hääpuhe - ruoka - ryöstetään anoppi - ryypätään - mennään kapakkaan - tapellaan-häissä.

Teidän häännehän ovat tosiaankin bileet, eivätkä em. kaltaiset pakkojuhlat.

Kai Nalo kirjoitti: Kerron salaisuuden. Häät ovat pakollista paskaa ja ihan yhtä rasittavia kuin hautajaiset tai rippijuhlat. Se että jo ennestään kovan vaivan ja säätämisen lisäksi joutuu miettimään, että minne saat sen elämäsi arvokkaiman asian hoitoon typerän kirkossa pönöttämisen, muka hauskan hääjuhlan ja typerääkin typerämpien ravintolajatkojen ajaksi, ei tee häihin lähtemisestä yhtään mielekkäämpää.

No voi herranen aika, älä mene häihin jos ne kerran ovat niin hirveää pakkopullaa!

Suvinen kirjoitti:

Viittaat kommenttiini vai kommenttini kommentointiisi?

annepa kirjoitti: No voi herranen aika, älä mene häihin jos ne kerran ovat niin hirveää pakkopullaa!

Luuletko että olen käynyt missään muissa häissä viimeisen 10 vuoden aikana kuin ystävieni häisssä?

Duunikavereiden ja sukulaisten häät menevät aina roskakoriin. En vaan jaksa tuhlata aikaani moiseen soopaan.


Pointti tässä vitutuksessa on se, että tämä 10 vuotta varsin kiinteää yhteyttä pitänyt kaveriporukkamme on juhlinut aina kaikki häät lastensa kera. Nyt tämä kaveriporukkamme pariskunta joka on lapseton, haluaa kaikkien porukassa olevien jättävän lapsensa pois.

Tai no, kyllä minä tiedän mistä tämä johtuu. Kaverin eukon toiveesta nimittäin. Se helvetin prinsessa on vaan niin käsittämättömän rasittava tapaus, että ei voi kun päätä puristella ja katsella vierestä kun kaveri vetää itsensä hitaaseen hirteen.

Joku palstalainen saattaa muistaa aikaisemmat avautumiseni saksalaisesta harpyijasta..

Ei vituta vielä, mutta kohta ehkä. Ei tarvi tulla mun ovea kolkutteleen!

Eihän häihin tosiaan ole pakko mennä! Jos hyvän ystäväni häät olisivat vain aikuisille, ei tulisi mieleenkään nillittää asiasta. Huonon ystävän häihin jättäisin menemättä jos lastenhoito tuottaisi vaikeuksia. Ette siis masa voisi kuskata yhtä mummelia teille tuoksi päiväksi/yöksi? Ymmärrän toki jos ei onnaa, mutta itse tollasia varten sovin vaan hyvissä ajoin mummujen kanssa, ellei isänsä voi hoitaa.


Tosin eipä ole koskaan häihin hirveitä summia tuhlaantunut, satkun tai alle häälahja riittää imo ystävyyden laadusta riippuen Polttareihinkaan ei ole pakko osallistua, mutta hyvän ystävän sellaisiin varmaan haluaakin. Tavallisin käytäntö omassa lähipiirissäni tosin on se, että päiväjuhlassa ovat kaikki ja vaikka kuudesta eteenpäin K18.

Tulispa kutsu kesähäihin! Anybody?

Kai Nalo kirjoitti: Pointti tässä vitutuksessa on se, että tämä 10 vuotta varsin kiinteää yhteyttä pitänyt kaveriporukkamme on juhlinut aina kaikki häät lastensa kera. Nyt tämä kaveriporukkamme pariskunta joka on lapseton, haluaa kaikkien porukassa olevien jättävän lapsensa pois.

Tai no, kyllä minä tiedän mistä tämä johtuu. Kaverin eukon toiveesta nimittäin. Se helvetin prinsessa on vaan niin käsittämättömän rasittava tapaus, että ei voi kun päätä puristella ja katsella vierestä kun kaveri vetää itsensä hitaaseen hirteen.

Joku palstalainen saattaa muistaa aikaisemmat avautumiseni saksalaisesta harpyijasta..

Ymmärrän vitutuksen tässä kontekstissa, mutta kyllä se silti on juhlakalun juhla ja hehän saavat tehdä mitä huvittavat esim kutsujen kanssa. Eikö miehellä ollut sanan sijaa lapsettomista kutsuista puhuttaessa? Kompromissi olisi varmaan ollut mahdollinen.
Esim meillä oli tuparit (joo, hyvin vertautuvat häihin) nyt vuoden vaihteessa. Kutsussa luki suoraan että lapset ovat tervetulleita mutta toivomme heidän lähtevän viimeistään kello 19 humalaisten aikuisten tieltä. Bileet alkoi siis neljältä iltapäivällä...

Tosin jos kyseessä on todellakin hirveä harpyija niin eihän sen kanssa kompromissejä tehdä.

Mitä mieltä olette, järjestättekö juhlat vieraita vai itseänne varten? Ehkä olen itsekäs, mutta minusta hääjuhlat saavat olla hääparin näköinen juhla. Hääpari päättää ohjelma yms, ja vierailla sitten joko on hauskaa tai ei ole. Yleensä tämän tietää jo etukäteen Häälahja on tavallaan maksu syömisestä ja juomisesta, ja vieraan tehtävä on mukautua sellaiseen hauskanpitoon, mitä on tarjolla. Olin viime kesänä kaksissa häissä, ja molemmissa oli eri tavalla hauskaa, toki lapsuuden ystävän häissä tunsin enemmän porukkaa ja tunnelma näin ollen intiimimpi.

nowaysis kirjoitti:Ette siis masa voisi kuskata yhtä mummelia teille tuoksi päiväksi/yöksi?

Joo, jos haluaa ajella 800 kilsaa. Minä en halua, enkä aio. Toista mummoa joutuu kaivamaan mullan alta.


Laskeskelin että kyseisen pariskunnan häät tulevat maksamaan meille noin 1000-1500 euroa. Tuosta ehkä 600 euroa menee minulta kaverini polttareihin eikä siinä mitään. Polttareihin menen kyllä riemusta kiljuen ja tuskin maltan niitä odottaa.

Lisäksi kyseiset kinkerit pistivät meidän kesän loma ja reissusuunnitelmat ihan vituiksi. Ei voi heinäkuussä lähteä minnekkään, kun yhteensä 3 viikonloppua menee häissä ja polttareissa. Fiilis vaan on ihan

nowaysis kirjoitti:Häälahja on tavallaan maksu syömisestä ja juomisesta,.

En kyllä totta puhuen ymmärrä tätäkään. Maksu siitä että pääsee juhlimaan toisten häitä? Hehän ne juhlat järjestävät ja kutsuvat juhliinsa. Minusta tuon ei pitäisi maksaa vieraille mitään.

Seuraavaksi kai tulee nyyttärihäät muotiin.

annepa kirjoitti:Eikö miehellä ollut sanan sijaa lapsettomista kutsuista puhuttaessa?

Sen verran kuulemma oli saanut sanottua ja puhuttua harpyijaa ympäri, että 3500 euron sormus oli vaihdettu hieman edullisempaan.

Mulla on täksi kesäksi ohjelmassa yhdet häät, ja olin tosi iloinen, kun kurkkasin häälahjalistaa ja listassa on enimmäkseen ihan vaan muutaman kympin toiveita. Tältä pohjalta meen innolla polttareihinkin, jos kutsutaan, vaikka en siis tiiä kutsutaanko, kun en tunne morsianta lainkaan niin hyvin kuin sulhasta, ja sulhasen polttareihin ei varmaan naisia kutsuta.

Aiempiin yhden kaverin häihin vein kaksi muumimukia, ja samaa näyttivät tuovan monet muutkin, tosin näitten häiden aikoihin sekä hääpari että parin ystävät olivat kaikki köyhiä opiskelijoita ja häät pidettiin morsiamen kotikaupungissa, joten hintaan tuli junamatkat päälle. Aivan ihanaa oli myös, että hääpari oli valinnut juhlapaikaksi mökkikylän ja parin (ja arvattavasti osin parin vanhempien) kustannuksella saattoi yöpyä yksinkertasissa mökeissä joukkomajoituksessa.

nowaysis kirjoitti:Mitä mieltä olette, järjestättekö juhlat vieraita vai itseänne varten?

Vaikea kuvitella, että joku olisi jokotai linjalla. Vähän omaa ja vähän vieraiden mukaan, sitten perinteikkäämpää settiä.

Mä miellän häälahjan siten, että turha antaa häälahjaa, joka ei kata ruokakulua eli 30e. Siitä ylöspäin siis.

Kai Nalo kirjoitti:

nowaysis kirjoitti:Häälahja on tavallaan maksu syömisestä ja juomisesta,.

En kyllä totta puhuen ymmärrä tätäkään.

No en minäkään. Lahjan saa tuoda tai viedä jos tuntee että halua lahjoa mutta ei kai mitään lahjaa nyt pakosta anneta? Minua esim häiritsee se, että kun ostan jollekin vaikka joululahjan ja annan sen, niin se lahjan saaja sanoo että "voi mulla ei oo mitään sulle". Kerran ostin kaverille lahjaksi kirjan ja ilmoitin että olen tuomassa sitä, se hätäpäissään oli käyny lähiärrällä ostamassa mulle jonku tikkarikortin. Ei hyvää päivää.... Pakkolahja joka oli vielä nolo.

Jos maksua halutaan niin piletit vaan myyntiin häihin ja kutsuun ilmoitus että "osallistuminen maksaa x euroa".

annepa kirjoitti: Jos maksua halutaan niin piletit vaan myyntiin häihin ja kutsuun ilmoitus että "osallistuminen maksaa x euroa".

Tääkin on nähty. Ei nyt ihan noilla sanoilla mutta kutsussa oli tilinumero ja toive "vain rahalahjoja". Äääääh.

Mulle tulee epämukava olo jos saan joululahjan, mutta en itse ollut varautunut sellaista antamaan. Ihan sama jos toinen vakuuttaa, että antamisen ilosta hän sen antaa, ei saadakseen jotain takaisin. _Mulle_ tulee silti epäkiva fiiwis, oon niinq se pahis enkä hyvis. Toisaalta on mennyt toisinaan niinkin päin, että itse annan mutten saa. Sekin on epäkivaa, kuten sekin että jos on sovittu että annetaan tai ei anneta eikä sitä sitten pidetä. Kyl on vaikeeta!11 Oikeesti ei.

Ymmärrän ite ton rahalahjankin. Jos parilla on roipetta jo sikana eikä tarvetta millekään, niin kukkakoristeiset hobbyhall-lakanat lähinnä vituttaa. Voihan sen ilmaista vaikka niin, että halutessasi voit tehdä lahjoituksen häämatkakassaan tms. Tääkin on aika yleinen imo nykyisin.

Mä en juuri pidä lahjojen saamisesta. Syitä on monia. Harvoin ne ovat oikeasti kivoja tai tarpeellisia. En itse pidä lahjojen ostamisesta tai antamisesta. En pidä siitä velkasuhdemaisesta tunteesta, joka syntyy, kun saa lahjan, eikä itse sellaista toisella anna.

bliss kirjoitti: Ei nyt ihan noilla sanoilla mutta kutsussa oli tilinumero ja toive "vain rahalahjoja".

No jaa..toisaalta; tilanteen mukaan. Oon ite menossa 60-v. kekkereille vappuna ja tilaisuus on semmosella pienellä risteilybotskilla, joka suhaa käsittääkseni Helsingin edustalla muutaman tunnin. Mun mielestä oli ihan ymmärrettävää, että kutsussa toivottiin ettei sinne laivaan tuoda mitään lahjoja tai kukkia..ja että JOS haluaa muistaa jotenkin, niin siitten voi laittaa matkakassaan rahaa ja sit oli tilinumero.
Koen sukubileet vähän semmosina "pakko mennä"-juttuina, mutta lähes aina on loppujen lopuksi kuitenkin tosi kivaa.

Meillä on hääkotisivuillamme pyyntö vieraille, jossa ensisijainen toive on saada lahja rahana. On meillä lyhyehkö lahjalistakin, tosin omasta mielestäni meillä on jo kaikki tarpeellinen.

Meillä toimii suvussa niin, että tarkkaan saa sanoa mitä haluaa ja sitten sen usein myös saa. Turhat jää pois. Tarpeettomat ja pöljät lahjat vituttaa, monesti jouluna tekee jostain tilpehööristä mieli sanoa, että mitä mä tälläkin teen.. No, ymmärrän toki, että osa lahjoista on annettu sillä periaatteella, että antaja luulee saajan ilahtuvan siitä. Mutta saanko niistä itse iloa? En.

nowaysis kirjoitti:halutessasi voit tehdä lahjoituksen...

Avainsana.
Kun se puuttuu, hommassa on kerjäämisen makua.

Jos itse vielä erehtyisin naimisiin ja jos vielä jonkunlaiset häätkin tarttis pitää, en kyllä laittais lahjalistaa. Jotenkin tuntuis väärältä ottaa vastaan rahalahjojakaan.

bliss kirjoitti:Jotenkin tuntuis väärältä ottaa vastaan rahalahjojakaan.

Jos kustannat kymppitonnin häät, niin mieli voi muuttua.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:

bliss kirjoitti:Jotenkin tuntuis väärältä ottaa vastaan rahalahjojakaan.

Jos kustannat kymppitonnin häät, niin mieli voi muuttua.

Varmasti. Mutta ei tulis mieleenkään ryhtyä sellaisiin juhlajärjestelyihin. Ei ikipäivänä.