Niin, en nyt sitten oikein tiedä, onko tässä välttämättä mitään tuplastandardeja. Moraalisesti sallitun teon välillä (sellainen, mistä ulkopuolisen ei pidä mennä kovin helposti moittimaan) ja moraalisesti suositeltavan teon (sellaisen, johon henkilö katsoo parhaaksi ryhtyä) voi olla merkittävä ero. Moraalinen luvallisuus on kai jonkinlainen välttämätön ehto moraaliselle teolle, mutta ei riittävä. Tai siis ainakin itse haluan konstruktiivisimpina hetkinäni rakentaa elämäni kokonaisuudesta jonkinlaista persoonallista taideteosta, jossa tekojen kriteerit ovat omasta halustani tarkempia kuin ne, joita edellytän itseltäni tai muilta. Hyväksyttävyys merkityksessä "ei varsinaisesti paheksuttava" on aika laimea kriteeri sille, että ryhtyy tuumasta toimeen. On siinä kaikenmoisia muita eettisiä, esteettisistä puhumattakaan, tekijöitä.prosessi kirjoitti:miten nurinkurisia omat tuplastandardini ovatkaan, kun hyväksyn muilta ihmisiltä kovin paljon sellaisia tekoja, joita en omalla kohdallani ikinä voisi hyväksyä.prosessi kirjoitti:Ei onnaa, kun tuohon tyhmään minä-haluuni sisältyy myös lapsen oikeus isään. Ehkä se ei ole ihan puhdas minä-halu siinä mielessä.urpiainen kirjoitti:Että siitä vaan adoptoimaan, keinosiemennyttämään tai baariseikkailemaan, mikä pirtaasi parhaiten sopii. Virallinen kitinäteoria on antanut hankkeelle moraalisen siunauksensa.
Uusi, raikkaampi vitutusketju, nyt 15% enemmän vitutusta!
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Urpiaisesta kuoriutuikin runollinen satakieli. Mutta joo, jotakuinkin noinhan sitä on elettävä, jos haluaa voida katsella taaksekinpäin tyytyväisenä.urpiainen kirjoitti:Niin, en nyt sitten oikein tiedä, onko tässä välttämättä mitään tuplastandardeja. Moraalisesti sallitun teon välillä (sellainen, mistä ulkopuolisen ei pidä mennä kovin helposti moittimaan) ja moraalisesti suositeltavan teon (sellaisen, johon henkilö katsoo parhaaksi ryhtyä) voi olla merkittävä ero. Moraalinen luvallisuus on kai jonkinlainen välttämätön ehto moraaliselle teolle, mutta ei riittävä. Tai siis ainakin itse haluan konstruktiivisimpina hetkinäni rakentaa elämäni kokonaisuudesta jonkinlaista persoonallista taideteosta, jossa tekojen kriteerit ovat omasta halustani tarkempia kuin ne, joita edellytän itseltäni tai muilta. Hyväksyttävyys merkityksessä "ei varsinaisesti paheksuttava" on aika laimea kriteeri sille, että ryhtyy tuumasta toimeen. On siinä kaikenmoisia muita eettisiä, esteettisistä puhumattakaan, tekijöitä.prosessi kirjoitti:miten nurinkurisia omat tuplastandardini ovatkaan, kun hyväksyn muilta ihmisiltä kovin paljon sellaisia tekoja, joita en omalla kohdallani ikinä voisi hyväksyä.
Sen sijaan tuo tuplastandardini kyllä on ainakin tähän mennessä kerran jos toisenkin aiheuttanut kummallisia keskusteluja, kun ystävät ovat olleet varmoja siitä, että paheksun sellaisia heidän tekojaan, joita olen pitänyt itselleni epäsuotavina, vaikkei mieleeni ole juolahtanutkaan edes ihmetellä heidän valintojaan, saati sitten paheksua. Siinä vaiheessa kun keskustelu etenee näin:
- Sinä pidät minua varmasti typeränä, kun tein noin?
- En pidä.
- Mutta ethän olisi ikinä tehnyt itse niin.
- Luultavasti en olisikaan, mutta on paljon muitakin asioita joita en tee, ja joiden tekijöitä en silti pidä ollenkaan typerinä.
- Miksi et sitten olisi tehnyt niin, jos siinä ei ole mitään pahaa?
- Ööh... ...minulla on tuplastandardit! *liukenee tilanteesta*
Pakkohan sitä on hyväksyä omaavansa nurinkuriset tuplastandardit, aikuisten oikeesti.
Juuri tuosta kai ihmisiä yleensä syytetään, kun heillä väitetään olevan tuplastandardit.Melnais kirjoitti:Eikö se nyt ole ihan normaalia olla itselleen ankarampi kuin muille? Ainakin jos vähänkään tiedostaa tekemisiään. Toisinpäin sitä lorttoilisi miten huvittaa ja paheksuisi samalla muita. Ei kai täällä kukaan niin tekisi, moraalilehdossa.
Aloitan lauantaina! Paitsi, että sitä kyllä edeltää ravintolaillallinen hieman huolestuttavalla porukalla, joka koostuu mm. muutamasta palstalaisesta ja ex-palstalaisesta, Keikauksesta koomikkokavereineen sekä jokusesta minulle ventovieraasta, puhumattakaan Panu Höglundista vaimoineen, jos hän vain saa vaimonsa suostuteltua matkaamaan Helsinkiin asti. Pelottavaa vaiko mielenkiintoista, selvinnee lauantaina...urpiainen kirjoitti:baariseikkailemaan
Joo, katselin tekstiä kirjoittamisen jälkeen ja se tuntui alleviivaavan että näin juuri. Siksi viimeinen lisäys, vähän pettyneenä.prosessi kirjoitti:Juuri tuosta kai ihmisiä yleensä syytetään, kun heillä väitetään olevan tuplastandardit.Melnais kirjoitti:Eikö se nyt ole ihan normaalia olla itselleen ankarampi kuin muille? Ainakin jos vähänkään tiedostaa tekemisiään. Toisinpäin sitä lorttoilisi miten huvittaa ja paheksuisi samalla muita. Ei kai täällä kukaan niin tekisi, moraalilehdossa.
Enemmän tunnistan itsestäni tuota samaa kuin sinäkin, muille hyväksyy mitä itselle ei. Mutta onko se aina suoraselkäistä? Siihen voi liittyä myös vähän mukavuudenhalua, varovaisuutta tai itsensä taputtelua ratkaisuista jotka ovat "hyviä". (Nyt on meneillään suuri omien motiivien kyseenalaistamiskausi, en tarkoita että nuo kuuluisivat sinun käytökseesi.) Yksinkertaisimmillaan itselleen on helpompi olla ankarampi, koska omaa käytöstä voi kontrolloida, muiden ei.
Elämä kantaa, jos sen antaa
Varovaisuutta se kai lähinnä minulla on. Etenkin tuossa puheen olleessa aiheessa. Ei innosta sotkea omaa elämäänsä enempää kuin on ihan pakko.Melnais kirjoitti:Joo, katselin tekstiä kirjoittamisen jälkeen ja se tuntui alleviivaavan että näin juuri. Siksi viimeinen lisäys, vähän pettyneenä.prosessi kirjoitti:Juuri tuosta kai ihmisiä yleensä syytetään, kun heillä väitetään olevan tuplastandardit.Melnais kirjoitti:Eikö se nyt ole ihan normaalia olla itselleen ankarampi kuin muille? Ainakin jos vähänkään tiedostaa tekemisiään. Toisinpäin sitä lorttoilisi miten huvittaa ja paheksuisi samalla muita. Ei kai täällä kukaan niin tekisi, moraalilehdossa.
Enemmän tunnistan itsestäni tuota samaa kuin sinäkin, muille hyväksyy mitä itselle ei. Mutta onko se aina suoraselkäistä? Siihen voi liittyä myös vähän mukavuudenhalua, varovaisuutta tai itsensä taputtelua ratkaisuista jotka ovat "hyviä". (Nyt on meneillään suuri omien motiivien kyseenalaistamiskausi, en tarkoita että nuo kuuluisivat sinun käytökseesi.) Yksinkertaisimmillaan itselleen on helpompi olla ankarampi, koska omaa käytöstä voi kontrolloida, muiden ei.
Aika varmaan et sais mua itkemään. Paitsi jos lähetät taas alastonkuvia.Ann kirjoitti:Reaktionopeus kiitettävä! Meinasin eka korvata sut Manalalla, mutta sä päivystät ahkerammin kuin se.Onslow kirjoitti: Sen verran heikkoa pissakkakka-juttua pusket nykyään, että susta ei taida olla enää itkettämään kuin pikkulapsia joilta varastat snickerspatukkasi.
Jos tämä sinänsä ansiokas näkökulma oli tarkoitettu tännepäin, niin hieman ohi hujahti. Tietenkin asiasta puhutaan. Juuri tällä hetkellä vaan olen aika vahvasti sillä kannalla että yksi riittää. Pari päivää sitten tähän ketjuun aiheesta postattu primal-scream oli höyryjen päästämistä.Melnais kirjoitti:Lapsenteossa miehen yksipuolinen päätös olla hankkimatta enempää jälkikasvua on tietysti aivan yhtä pätevä kuin naisen päätös "unohtaa" ehkäisy sen ensimmäisen kohdalla.
Ehdottomasti huomionarvoinen näkökohta. Saisivat muuten Arkadianmäelläkin harrastaa tätä yhtymistä enemmän. Jäisi joutavanpäiväinen nillittäminen ja politikointi vähemmälleMelnais kirjoitti:Jos mielipiteet eivät mitenkään yhdy, voi käydä niin etteivät pian henkilötkään.
Ja ylitöihin. Perjantaina. Viiden minuutin varoitusajalla. Voi jeesus!
- Frederik Krueger
- Kitisijä
- Viestit: 3760
- Liittynyt: 09.04.2008 10:49
- Paikkakunta: Häslinki
^ Uijui! Harvoin olen saanut kunnian tulla lyödyksi näin raskaan sarjan eNekkaajan toimesta. BAM vaan ja valot sammu, heräsin ambulanssissa matkalla sairaalaan.
Mistä se lyönti oikein tuli? Saiko kukaan sen kuorma-auton rekisterinumeroa? Tervetuloa koska vaan meille juomaan isännän viinat ja mun siskoa nussiin!
Mistä se lyönti oikein tuli? Saiko kukaan sen kuorma-auton rekisterinumeroa? Tervetuloa koska vaan meille juomaan isännän viinat ja mun siskoa nussiin!
- Frederik Krueger
- Kitisijä
- Viestit: 3760
- Liittynyt: 09.04.2008 10:49
- Paikkakunta: Häslinki
No jos vertaistuki yhtään helpottaa, ihan samojen ja muidenkin ongelmien kanssa painin kun yritän käyttää usb-kovoja eri koneiden kanssa. Esim. uusi pieni usb-kovoni ei näy ollenkaan pöytäkoneessani (mutta toimii siinä onneksi vaihtoehtoisen firewire-yhteyden kautta), läppärissä näkyy mutta välillä läppäri kadottaa levyn yllättäen, tai jo kytkettäessä levy vain naksuttaa eikä näy. Ulkoisen (ulkoisella virtalähteellä varustetun) USB-hubin kautta USB-levy ei toimi ollenkaan.Onslow kirjoitti:Usb-kovo vituttaa. Olen pian päivän tapellut sen kanssa, enkä saa koko paskaa näkymään My computerissa tai disk managementissa. Levy näkyy kyllä "safely remove hardware" -dialogissa tai device managerissa, mut siihen sitten ilo jääkin.
USB-muistitikuilla ei ole jostain syystä koskaan samanlaisia ongelmia, toimivat kaikkialla kuin junan vessa. Nyt USB-tikkujakin alkaa saada niin isoina ettei usb-kovoille välttämättä ole tarvetta, mutta maksavat vielä aika paljon.
Onko joku pissinyt mun muroihin?
Tsekkaa onko tosta sulle apua. Mulle ei ollut.Frederik Krueger kirjoitti: No jos vertaistuki yhtään helpottaa, ihan samojen ja muidenkin ongelmien kanssa painin kun yritän käyttää usb-kovoja eri koneiden kanssa. .
http://www.howtogeek.com/howto/windows/ ... indows-xp/
Tuolla alhaalla, Denis :n kirjoittama pätkä.
- Frederik Krueger
- Kitisijä
- Viestit: 3760
- Liittynyt: 09.04.2008 10:49
- Paikkakunta: Häslinki
Ei siihen valtavaan pettymyksen tunteeseen koskaan totu kun kengännauha katkeaa. Se tulee aina niin yllättäen puun takaa.
Juuri kun pitäisi olla lähdössä jonnekin, pitääkin alkaa solmia katkennutta kengännauhaa yhteen, eikä tietenkään koskaan muista ostaa uusia nauhoja tilalle ennenkuin se katkeaa toisestakin kohtaa.
Juuri kun pitäisi olla lähdössä jonnekin, pitääkin alkaa solmia katkennutta kengännauhaa yhteen, eikä tietenkään koskaan muista ostaa uusia nauhoja tilalle ennenkuin se katkeaa toisestakin kohtaa.
Onko joku pissinyt mun muroihin?
Se on se luetun ymmärtäminen niin stnan vaikeaa joillekin ihmisille.
Esimerkki: poka soittaa, valittaa että tietyn lähettäjän sähköposti ei aukea clientissä. Pyydän että jättää sen viestin paikoilleen että voin tutkia, no ei sitten jätä.
Viikkoa myöhemmin. Taas pyydän että "jätä se viesti laatikkoon ja laatikko auki". No et sitten jättänyt, vaan poistit sen.
Saatkin ihan itse jatkossa yrittää aukoa nuo ongelmaviestit parhaaksi katsomallasi tavalla, minä en aikaani tähän keissiin tuhlaa
Esimerkki: poka soittaa, valittaa että tietyn lähettäjän sähköposti ei aukea clientissä. Pyydän että jättää sen viestin paikoilleen että voin tutkia, no ei sitten jätä.
Viikkoa myöhemmin. Taas pyydän että "jätä se viesti laatikkoon ja laatikko auki". No et sitten jättänyt, vaan poistit sen.
Saatkin ihan itse jatkossa yrittää aukoa nuo ongelmaviestit parhaaksi katsomallasi tavalla, minä en aikaani tähän keissiin tuhlaa