Uusi, raikkaampi vitutusketju, nyt 15% enemmän vitutusta!
Nimeltä mainitsematon maailman suurin IT-alan palveluyritys IBM on nyt tällä viikolla kaksi kertaa tehnyt mulle oharin.
Service deskistä on pitänyt kaksi kertaa tulla henkilö asentamaan mulle uusi työasema, mutta kummallakaan kertaa ei ole ko. hemmoa näkynyt sovittuna aikana, vaikka ajan olen henk. koht. sopinut hänen kanssaan.
Hiukan kyllä ihmetyttää, että sama mies voi kaksi kertaa unohtaa tulla asentamaan konetta.
Service deskistä on pitänyt kaksi kertaa tulla henkilö asentamaan mulle uusi työasema, mutta kummallakaan kertaa ei ole ko. hemmoa näkynyt sovittuna aikana, vaikka ajan olen henk. koht. sopinut hänen kanssaan.
Hiukan kyllä ihmetyttää, että sama mies voi kaksi kertaa unohtaa tulla asentamaan konetta.
- Riemumieli
- Kitisijä
- Viestit: 5971
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Pattiin ottavat jatkuvat lensut. Tosin viimeisimmän yrittäessä iskeä, selvisin säikähdyksellä syömällä ternimaitokapseleita. Ehkä vastaus sittenkin Jutta Gustafsbergin (ent. Jussila) edesmenneen ukon myymissä judansseissa.
EDIT. Googlettaessani Jutan nykyistä sukunimeä huomasin, että olin kommentoinut Jutan uutta rakkautta vuonna 2004 näin: "Jos tuo pitää paikkansa (siis uusi rakkaus toim. huom.), niin ei voi kuin miettiä Jussiloiden suhteen syvyyttä. Mutta mikäs siinä jos ei suru mieltä paina, uutta melaa mekkoon ja sillai. Horo mikä horo, mihin omasta itsestään pääsisi. Ei tainnut vanha versio kymmenen vuoden suruajastakaan olla erityisen hyvä juttu. Tosin sitä rikkoivat ainakin kuninkaalliset kuten Henrik VIII vai monesko luupää olikaan."
Ja myöhemmin koskien oikeaa tapaa surra tai surun sääntöjä: "Mutta surussapa on tai ainakin psykologit jotain sellaista väittävät. En ole sitä mieltä, että leskien tulisi riutua ja kuolla, mutta jos suruaika kestää noin vähän niin mistään kovin kummoisesta tunnesiteestä ei olle kyse. Eikä siinäkään mitään, jokainen saa olla perseestä jos haluaa mutta minun mielestäni ko. yksilön ei kannattaisi jeesustella surujaan kaiken maailman paskalehdissä."
Huoh, kaukana ovat ajat, jolloin sanani säilä oli noin terävä.
EDIT. Googlettaessani Jutan nykyistä sukunimeä huomasin, että olin kommentoinut Jutan uutta rakkautta vuonna 2004 näin: "Jos tuo pitää paikkansa (siis uusi rakkaus toim. huom.), niin ei voi kuin miettiä Jussiloiden suhteen syvyyttä. Mutta mikäs siinä jos ei suru mieltä paina, uutta melaa mekkoon ja sillai. Horo mikä horo, mihin omasta itsestään pääsisi. Ei tainnut vanha versio kymmenen vuoden suruajastakaan olla erityisen hyvä juttu. Tosin sitä rikkoivat ainakin kuninkaalliset kuten Henrik VIII vai monesko luupää olikaan."
Ja myöhemmin koskien oikeaa tapaa surra tai surun sääntöjä: "Mutta surussapa on tai ainakin psykologit jotain sellaista väittävät. En ole sitä mieltä, että leskien tulisi riutua ja kuolla, mutta jos suruaika kestää noin vähän niin mistään kovin kummoisesta tunnesiteestä ei olle kyse. Eikä siinäkään mitään, jokainen saa olla perseestä jos haluaa mutta minun mielestäni ko. yksilön ei kannattaisi jeesustella surujaan kaiken maailman paskalehdissä."
Huoh, kaukana ovat ajat, jolloin sanani säilä oli noin terävä.
Paras päivä ikinä.
Vittu mua vieläkin vituttaa pitää yhteyttä sukulaisiin, joista ei perusta pätkääkään. Ei ne pahoja ihmisiä ole tai edes ainakaan pahasti epämiellyttäviä, mutta kuitenkin semmoisia, joiden seurassa ei viihdy ollenkaan ja joiden kuulumiset (ura, sisustus) eivät kiinnosta palaneen puolikkaan paskakraasukan vertaa.
Eilen kummityttöä vahtiessa kävin mielessä jo valmis puhe, että hyvät jatkot ja ei muistella pahalla, jonka pitäisin lähtiessäni penskan vanhemmille, mutta pidin sitten turpani, kun turha kuitenkaan pahoittaa kummipenskan isän ja minun yhteisen isämme mieltä. Mutta kyllä ihmetytyttää, miten meidän isäkin on voinut olla saattamassa tähän maailmaan moista omahyväisen espoolaisporvallisuuden käsikirjan niin hyvin sisäistänyt ihmistä, vai onkohan se jotain pakollista tenttilukemista ennen kuin voi ostaa asunnon Tuomarilasta keskeltä ei mitään ja ihan vain kätevän puolen tunnin junamatkan päästä Helsingistä ja vähän lyhyemmän automatkan(!) päässä lapselle sopivasta kivasta pulkkamäestä? (En kehtaa kumminkaan ehdottaa isyystestiä, ei oo mun asiani.)
Meinas ratketa jokin verisuoni päästä (ja vieläkin tykyttää) viimeistään siinä vaiheessa, kun ne kysyivät, olinko edellisenä iltana ollut jossain "joraamassa". Ja kun vastasin etten, niin ne jotenkin ihmettelivät, ja pitivät sitten itsestään selvänä, että perjantaiden sijaan käyn lauantaisin joraamassa ja myhistelivät itse tyytyäisinä, ettei heidän erää tarvitse. Että ainoa kaava elää olis se, että sinkkuna joka viikonloppu käydään pakolla jossain vittu joraamassa että vois löytää jonkun, jonka kanssa muuttaa ja perustaa oman pikku pesän jonnekin sinne vitun Tuomarilaan keskelle ei mitään ja josta on vain puolen tunnin junamatka Helsingin keskustaan jne... ja siunauttaa itsensä kirkossa ja kastattaa lapsensa, vaikkei uskonto ole ole ikinä merkinnyt elämässä mitään jne. Vittu ne varmaan säälii mua, kun en oo vieläkään "päässyt" tuohon unelmaelämän päätepisteeseen jossa vietetään lauantait kehäteiden sisustusmarkeiteissa etsimässä täydellistä tv-tasoa, vaikka tv-tasoja on jo ennestäänkin, mutta kun ne vanhat eivät ilmeisesti juuri oikealla tavalla hengi sitä juuri oikeanlaista hillittyä charmia.
Osas kyllä lapsikin kotileikissä simuloida hyvin pientä perheriitaa tilanteessa, jossa vieraita tulossa ja siivota pitää, että hyvältä näyttää.
Eilen kummityttöä vahtiessa kävin mielessä jo valmis puhe, että hyvät jatkot ja ei muistella pahalla, jonka pitäisin lähtiessäni penskan vanhemmille, mutta pidin sitten turpani, kun turha kuitenkaan pahoittaa kummipenskan isän ja minun yhteisen isämme mieltä. Mutta kyllä ihmetytyttää, miten meidän isäkin on voinut olla saattamassa tähän maailmaan moista omahyväisen espoolaisporvallisuuden käsikirjan niin hyvin sisäistänyt ihmistä, vai onkohan se jotain pakollista tenttilukemista ennen kuin voi ostaa asunnon Tuomarilasta keskeltä ei mitään ja ihan vain kätevän puolen tunnin junamatkan päästä Helsingistä ja vähän lyhyemmän automatkan(!) päässä lapselle sopivasta kivasta pulkkamäestä? (En kehtaa kumminkaan ehdottaa isyystestiä, ei oo mun asiani.)
Meinas ratketa jokin verisuoni päästä (ja vieläkin tykyttää) viimeistään siinä vaiheessa, kun ne kysyivät, olinko edellisenä iltana ollut jossain "joraamassa". Ja kun vastasin etten, niin ne jotenkin ihmettelivät, ja pitivät sitten itsestään selvänä, että perjantaiden sijaan käyn lauantaisin joraamassa ja myhistelivät itse tyytyäisinä, ettei heidän erää tarvitse. Että ainoa kaava elää olis se, että sinkkuna joka viikonloppu käydään pakolla jossain vittu joraamassa että vois löytää jonkun, jonka kanssa muuttaa ja perustaa oman pikku pesän jonnekin sinne vitun Tuomarilaan keskelle ei mitään ja josta on vain puolen tunnin junamatka Helsingin keskustaan jne... ja siunauttaa itsensä kirkossa ja kastattaa lapsensa, vaikkei uskonto ole ole ikinä merkinnyt elämässä mitään jne. Vittu ne varmaan säälii mua, kun en oo vieläkään "päässyt" tuohon unelmaelämän päätepisteeseen jossa vietetään lauantait kehäteiden sisustusmarkeiteissa etsimässä täydellistä tv-tasoa, vaikka tv-tasoja on jo ennestäänkin, mutta kun ne vanhat eivät ilmeisesti juuri oikealla tavalla hengi sitä juuri oikeanlaista hillittyä charmia.
Osas kyllä lapsikin kotileikissä simuloida hyvin pientä perheriitaa tilanteessa, jossa vieraita tulossa ja siivota pitää, että hyvältä näyttää.
- Frederik Krueger
- Kitisijä
- Viestit: 3760
- Liittynyt: 09.04.2008 10:49
- Paikkakunta: Häslinki
Siunauttaa = saattaa itsensä siunattuun tilaan?nastamuumio kirjoitti:Että ainoa kaava elää olis se, että sinkkuna joka viikonloppu käydään pakolla jossain vittu joraamassa että vois löytää jonkun, jonka kanssa muuttaa ja perustaa oman pikku pesän jonnekin sinne vitun Tuomarilaan keskelle ei mitään ja josta on vain puolen tunnin junamatka Helsingin keskustaan jne... ja siunauttaa itsensä kirkossa

Onko joku pissinyt mun muroihin?
Daa-ah. Maistraatissa salaa suoritetun vihkimisen jälkeen pidettävä kirkollinen avioliiton siunaus, jota kyseiset siunatut olivat päättäneet teeskennellä suurimmalla osalle vieraista oikeaksi vihkimiseksi. Samoin monet morsiamen sukulaiset elivät siinä uskossa, että minun äitini on sulhasen äiti ja sulhanen onnellisen ydinperheen onnellinen tuote, koska sulhasen äitiin ja sen kuolemaan ja koko elämään liittyy surullisia asioita, jotka eivät sovi espoolaiseen idylliin.Frederik Krueger kirjoitti: Siunauttaa = saattaa itsensä siunattuun tilaan?
Kiitän kuitenkin vitutustani siitä, että olen saanut energiaa siivota asuntoni ekaa kertaa sitten vaisujen pikkujoulujen. Ja kuntosalillekin sitä vielä kohta riittää.
^ No jopas on pakkomielteiset ja kaaavoihin kangistuneet isovanhemmat. Taitavat vaan haluta juhlat, että voivat ylpeillä sukulaisille ja naapureille, tai sitten eivät vanhoillisina osaa nähdä muuta vaihtoehtoa.
Meillä ei kastettu lainkaan, vaan pidettiin parin lähimmän sukulaisen kanssa kakkukestit, jossa nimi virallistettin. Tai olihan se jo sitä ennen väestörekisterissäkin. Kirkkoon emme kuulu kumpikaan.
Haistattakaa pitkät vanhemmillenne ja tehkää juuri niin kuin itse haluatte. Muuten ne sekaavat tulevaisuudessa jatkuvasti teidän perheen asioihin.
Meillä ei kastettu lainkaan, vaan pidettiin parin lähimmän sukulaisen kanssa kakkukestit, jossa nimi virallistettin. Tai olihan se jo sitä ennen väestörekisterissäkin. Kirkkoon emme kuulu kumpikaan.
Haistattakaa pitkät vanhemmillenne ja tehkää juuri niin kuin itse haluatte. Muuten ne sekaavat tulevaisuudessa jatkuvasti teidän perheen asioihin.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Eivätköhän ne sinne nimiäisiin tule, kun tajuavat ettei vaihtoehtoja ole. Itse olin jo pikkulapsena vihainen vanhemmilleni siitä, että minut oli lupaa kysymättä kastettu johonkin uskontokuntaan. Äiti oli yrittänyt selittää, ettei niin pieneltä vauvalta voi kysyä lupaa, mutta olin kuulemma pysynyt tiukkana ja tivannut, mikseivät sitten odottaneet että olen tarpeeksi vanha.Suvinen kirjoitti:Oikeastiko ne ovat huolissaan lapsen kuolemattomasta sielusta? Jotenkin on vaikeaa uskoa mokomaa. Vituttaa moinen hurskastelu ja tekopyhyys.

Vanhempiemme sukupolvi on elänyt niin erilaisessa todellisuudessa nuoruuttaan, että ehkä meidän on vaikea ymmärtää kuinka kauas siitä heidän on jo nyt täytynyt venyä. Mm. äitini koulussa oli yksiselitteisesti opetettu tanssimisen olevan syntiä. Anoppikokelaan äiti oli erimielisyyksien tullen sulkeutunut saunaan (tjsp.) virsiä veisaamaan. Kummallekin on jäänyt outoja perikristillisiä tapoja tai käsityksiä tietyistä asioista, joita he eivät osaa mitenkään perustella.
Tärkeintä on vetää raja siihen, mikä on heidän päätettävissään ja mikä taas teidän - ja tehdä selväksi että teidän päätöksenne voivat olla erilaisia kuin heidän. Ystävällisesti mutta järkähtämättömästi. Kyllä se siitä!

Kuulostaa kyllä ihan sulta. Soot siis ollut äärimäisen rasittava viisastelija jo tuolloin!EveryWoman kirjoitti:Itse olin jo pikkulapsena vihainen vanhemmilleni siitä, että minut oli lupaa kysymättä kastettu johonkin uskontokuntaan. Äiti oli yrittänyt selittää, ettei niin pieneltä vauvalta voi kysyä lupaa, mutta olin kuulemma pysynyt tiukkana ja tivannut, mikseivät sitten odottaneet että olen tarpeeksi vanha.

- Riemumieli
- Kitisijä
- Viestit: 5971
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Jos verrataan kristillistä työmoraalia ja kaiken maailman muita moraalittomia hihhuleita, niin kastamisessa on oma viehätyksensä. Ja tämä siitä huolimatta, että kristinuskon tie on erityisen verinen. Mutta hei, muslimit palvovat Allahia teidänkin edestänne, joten ei huolta huomisesta.
Paras päivä ikinä.
Itseasiassa meilläkin on tuo asia suhteellisen ajankohtainen. Itse erosin kirkosta viime vuonna, mies kuuluu kirkkoon edelleen ja tietääkseni siellä jatkaa vaikkei mitenkään uskonnollinen ole. Ehkä itse olen uskonnollisempi itseasiassa, mutta tietyt kirkon tekoset ja hyysäyskulttuuri oli liikaa itselleni.
No anyway, totesin sitten miehen sukujuhlilla ettei kastajaisia varmaankaan tule kun en kirkkoon kuulu. Hiljaisuus oli käsinkosketeltava, eikä tietääkseni nämäkään ihmiset uskonnollisia ole. Pari päivää meni niin saatiin ihan tietoa sieltä suunnalta, että isänkin kuuluminen instituutioon riittää, ettei äidin ole pakko.
No tänään on taas asiasta miehen kanssa puhuttu ja totesin muutamia asioita ja sen että hän voi päättää haluaako kastajaiset vaiko nimeämiset.
Mutta on tää silti kummallista, että näitä niin halutaan vaikka ei uskonnollisuus muuten missään näy. Mikälie perinnehömppä kyseessä.
No anyway, totesin sitten miehen sukujuhlilla ettei kastajaisia varmaankaan tule kun en kirkkoon kuulu. Hiljaisuus oli käsinkosketeltava, eikä tietääkseni nämäkään ihmiset uskonnollisia ole. Pari päivää meni niin saatiin ihan tietoa sieltä suunnalta, että isänkin kuuluminen instituutioon riittää, ettei äidin ole pakko.
No tänään on taas asiasta miehen kanssa puhuttu ja totesin muutamia asioita ja sen että hän voi päättää haluaako kastajaiset vaiko nimeämiset.
Mutta on tää silti kummallista, että näitä niin halutaan vaikka ei uskonnollisuus muuten missään näy. Mikälie perinnehömppä kyseessä.
- Riemumieli
- Kitisijä
- Viestit: 5971
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Ai et uskonut minua vaan piti tarkistaa?! *on loukkaantunut*Riemumieli kirjoitti:Niinhän tuo Wikipedia näyttää sanovan. Sori vaan, toivottavasti Suomen lähetystöjä ei pistetä tästä syystä palamaan.MGandhi kirjoitti:Tiesithän muuten, ettei allah ole erisnimi vaan arabian kielinen yleissana, joka tarkoittaa jumalaa?
Mutta noista rättipäistä ei kyllä koskaan voi olla varmoja mistä vetävät herneen nnenäänsä, joten varautuisin jo nyt myös henkilökohtaisia itsemurhaiskuja vastaan.
Viimeksi muokannut MGandhi, 25.01.2009 21:03. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
- Riemumieli
- Kitisijä
- Viestit: 5971
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Eli perinnehömppä. Aina kun haluaa pientä perinnettä ja kulttuuria niin voi aina liittyä takaisin, jonka jälkeen voikin taas erota tästä instituutiosta.Riemumieli kirjoitti:Ettei nyt vaan kyse olisi vuosisatojen perinteestä vähän niin kuin kulttuurista, yhteiskunnan peruspilareista, yhteisestä perinnöstä ja monesta muusta hassusta asiasta, jotka kuuluvat olennaisena osana suomalaisuuteen.Rouva Pupu kirjoitti:Mikälie perinnehömppä kyseessä.
Saan tästä sellaisia fiboja, että koet huolestuneisuutta kristinuskon katoamisesta ja islamin vahvistumisesta. Nopeasti sitten toimeen jos vielä kristinuskoa ihan verojen muodossa kannatat vaikka kirkkovaltuustossa. Sieltä kuuluu jo kovin myönteistä Allahia islamin suuntaan.Riemumieli kirjoitti: Mutta hei, muslimit palvovat Allahia teidänkin edestänne, joten ei huolta huomisesta.
- Riemumieli
- Kitisijä
- Viestit: 5971
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Aikaansaavaa porukkaa ja varsinkin sen jälkeen kun länsimaat olivat käyneet kurmottamassa tapoihinsa kangistuneita tupajumeja. Kristillisestä työmoraalista puhuttaessa pitäisi puhua erityisesti luterilaisesta perinnöstä, sammakot, makaronit ja muut katolisen perseilyn uhrit eivät saa aikaan kuin päänsärkyä. Mieleen tulevat erityisesti Ranskan läpiajo -41 ja Italian söheltäminen Balkanilla samassa isossa yhteenotossa.Chap kirjoitti:Oliko sinulla nyt mielessä Japanin laiskat barbaarit?
Paras päivä ikinä.
Näin olin itsekin nimeämiset ajatellut hoitaa ellei tuo mies niitä ristiäisiä halua.Suvinen kirjoitti:Perinteet on asia erikseen, en ymmärrä miksi niihin pitää sekoittaa uskonto. Itse pitäisin vanhan kaavan mukaiset nimiäiset kummeineen kaikkineen, mutta en halua pappia, virsiä, uskontunnustuksia enkä rukouksia.
- Riemumieli
- Kitisijä
- Viestit: 5971
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Mutta kun kummeus nimenomaan on kristinuskoon kuuluva juttu. Mutta saahan Matti Vanhanenkin olla pyrkimättä presidentiksi. Ei niin, että kukaan häntä äänestäisi, mutta kuitenkin.Suvinen kirjoitti:Itse pitäisin vanhan kaavan mukaiset nimiäiset kummeineen kaikkineen, mutta en halua pappia, virsiä, uskontunnustuksia enkä rukouksia.
Viimeksi muokannut Riemumieli, 25.01.2009 21:14. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Paras päivä ikinä.
- Riemumieli
- Kitisijä
- Viestit: 5971
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
www.evl.fi: "Kastettavalla tulee olla vähintään kaksi kummia, jotka ovat joko luterilaisen kirkon tai niin sanotun Porvoon yhteisön jäsenkirkon konfirmoituja jäseniä. Kummien määrälle ei ole annettu ylärajaa.Suvinen kirjoitti:Eikä ole. Kummiksi saa nykyään pyytää vaikka kirkkoon kuulumatonta.
Porvoon yhteisöön kuuluvat Suomen, Ruotsin, Norjan, Islannin, Viron ja Liettuan luterilaiset kirkot. Porvoon yhteisön muita kuin luterilaisia jäsenkirkkoja ovat Englannin, Irlannin ja Walesin anglikaaniset kirkot sekä Skotlannin episkopaalinen kirkko.
Näiden lisäksi Porvoon yhteisöön kuuluu vielä kaksi pientä anglikaanista kirkkoa, Espanjan episkopaalis-reformoitu kirkko ja Lusitanian kirkko Portugalista.
Tämän lisäksi kummina voi toimia evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen (lapsikasteen) hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva konfirmoitu henkilö, esimerkiksi ortodoksi tai katolilainen. Kirkkoon kuulumaton henkilö ei voi toimia kummina."
Omana mielipiteenä esitän, että olisi se nyt aika anaalista, jos mitä tahansa voisi tehdä modernin suvaitsevaisuuden hengessä. Olen sitä, tätä ja tuota, pääasia että minulla on mahdollisimman paljon oikeuksia ilman velvollisuuksia. Näin kai nykyään ajatellaan.
Paras päivä ikinä.