Kitinää elämästä, ihmisistä ja kaikesta muusta tärkeästä
https://beta.kitina.net/
Saatan ollakin ja ihan mielelläni tietyissä asioissa, kiitos vainHerra Manala kirjoitti:Ihanan urponaiivia!
Valitsen kuitenkin nykyjään aika tarkasti kehen luotan.Jokainen tulkitsee haluamallaan tavalla. Kuitenkin, jos molemmat ovat täysin luotettavia ja kumpikin sen uskoo, on avioehto tarpeeton.Vaola kirjoitti:Mä en voi ymmärtää, miksei se luottamus ja avio-ehto voi kulkea käsi kädessä myös toiseen suuntaan. Mun mielestäni myös avio-ehdon tekeminen voidaan tulkita (ehkä jopa suuremmaksi) rakkauden tunnustukseksi.
Ne lupaukset ja luottamus unohtuvat siinä vaiheessa, jos ero on tulossa. Avioehto ei ole epäluottamuksen osoitus. Jos uskoo vilpittömästi että liitto kestää ikuisesti ja eron sattuessa ei tule ongelmia, niin silloinhan paperi on niin merkityksetön, että sen voi tehdä. Ei siinä kuitenkaan ole kyse muusta kuin siitä, että muutetaan aviovarallisuusjärjestelmää lainsäätäjän antamasta tasajako-oletuksesta. Useimmiten tasajako on reilu lopputulos pitkän liiton jälkeen, mutta pitkä liitto on harvemmin todellisuus. Sitä on pohdittu, pitäisikö avio-oikeus muuttaa oletuksesta sovittavaksi.Herra Manala kirjoitti:Ihanan urponaiivia!Zeb kirjoitti:Mä en menisi naimisiin avioehdolla. Se on joko täysi luottamus toiseen ihmiseen molemmin puolin, tai ei ole syytä mennä naimiasiin. Luottamuksella tarkoitan myös sitä, että ihminen osaa toimia oikein vaikka jostain syystä niin onnettomasti kävisi, että ero tulisi.
Kaiken tyyppisiltä ihmisiltä eivät unohdu, nimittäin niiltä joille on kunnia-asia toimia oikein ja olla sanansa mittainen.Tix kirjoitti:Ne lupaukset ja luottamus unohtuvat siinä vaiheessa, jos ero on tulossa.
Meillä lisänä ne muidenkin siittiöistä syntyneet (hups, vahinkomonikko). Vanhempieni avioero on ihkupihku-esimerkki siitä, että ilman avioehtoakin kaikki voi mennä kivasti. Jotenkin mielessäni kuitenkin oon kelannu, että ilman yhteisiä lapsia kaikki ei välttämättä olisi mennytkään ihan niin kivasti. Who knows.Herra Manala kirjoitti:Avioehtoni mukaan kaikki lapset jotka syntyvät mun siittimestäni, kuuluvat mulle.
Tai siksi että "En luota sinuun ja tahdon pylsiä kanssasi ainoastaan sen aikaa kun se on hauskaa". Avioehto on lupaus suhteen loppumisesta.Vaola kirjoitti:Mun mielestäni myös avio-ehdon tekeminen voidaan tulkita (ehkä jopa suuremmaksi) rakkauden tunnustukseksi.
Juu-u. Mutta juuri näille ihmisille ei voi olla mikään ongelma tehdä avioehtoa, koska hehän eivät ajattele omaa etuaan. Maailma on täynnä ihmisiä, jotka eivät ole sanansa mittaisia, eikä sitä voi koskaan tietää ennen kuin se paljastuu. Jos vaihtoehdot ovat kunnia ja persaukisuus tai sanansa unohtaminen ja 100000 omaisuutta, monelta unohtuu keski-iän mukavuudenhalussa nuoruuden idealismi. Kovin, kovin monelta. Varsinkin jos se sikaexä kehtasi dumpata. Vaikka vaan ihan vähän löin tai petin.Zeb kirjoitti:Kaiken tyyppisiltä ihmisiltä eivät unohdu, nimittäin niiltä joille on kunnia-asia toimia oikein ja olla sanansa mittainen.Tix kirjoitti:Ne lupaukset ja luottamus unohtuvat siinä vaiheessa, jos ero on tulossa.
Kiitos kiitos. Eli et taaskaan pystynyt perustelemaan ja olit taas väärässä. Näkemiin takaisin noreen pöljä.1108 kirjoitti:Ja Zeb: Olet luonut itsestäni silmiini vastenmielisen jäkättäjän kuvan. Perustan lausahdukseni sen puoleen. Kaltaisesi vikisijä ilmeisesti on löytänyt kynnysmaton itselleen. Onnea! "Miehellesi" toivotan vahvaa lääkitystä ja toimivaa sellaista.
Yritä tymä päättää, noressa vai ei!Zeb kirjoitti:Näkemiin takaisin noreen pöljä.
Saanko arvata että Teiltä jäi avioehto tekemättä..?1108 kirjoitti:Tai siksi että "En luota sinuun ja tahdon pylsiä kanssasi ainoastaan sen aikaa kun se on hauskaa". Avioehto on lupaus suhteen loppumisesta.Vaola kirjoitti:Mun mielestäni myös avio-ehdon tekeminen voidaan tulkita (ehkä jopa suuremmaksi) rakkauden tunnustukseksi.
Aika huono piikki siinä mielessä, että jaoimme kyllä omaisuutemme sulassa sovussa ja sisarellisessa rakkaudessa, eikä kumpikaan kääntänyt periaatteitaan muuksi, vaikka ero oli vaikea. En ole missään kohtaa sanonut, että koskaan olisi 130% varmaa, että eroa ei tule koskaan. Toisen ihmisen voi kuitenkin tuntea, ja hyvä onkin tuntea, ennen kuin menee naimisiin. Tekisin minäkin avioehdon jos jostain syystä haluaisin naimisiin pissapään kanssa mutkun en haluu.Herra Manala kirjoitti:Tämänkin Zeb tietäisi, ellei olisi niin luottokelpoista parisuhdemateriaalia, että harrastaisi ainoastaan 10v suhteita. :-p
Mutta tämähän on ihqua! Onnea! (Vaikka oletkin hölmö, kun et ota avioehtoa!Zeb kirjoitti: Voin tähän kohtaan sossupoketa sitten varmaan, että avomieheni on kosinut minua ja hääpäivä on ensi elokuussa.
)Niin onkin! Ja kiits kovasti!Aito_Johanna kirjoitti:Mutta tämähän on ihqua! Onnea! (Vaikka oletkin hölmö, kun et ota avioehtoa!Zeb kirjoitti: Voin tähän kohtaan sossupoketa sitten varmaan, että avomieheni on kosinut minua ja hääpäivä on ensi elokuussa.
![:]](./images/smilies/icon_hymy.gif "Iso Hymy"){kind=icon}
Vastasin jo tuonne toiseen ketjuun a-ehdosta rankalla kokemuksella. Toistan sen tässäkin. Jos avioehtoa ei voida tehdä, niin ollaan väärin perustein menossa avioon.Vaola kirjoitti:Mä en voi ymmärtää, miksei se luottamus ja avio-ehto voi kulkea käsi kädessä myös toiseen suuntaan. Mun mielestäni myös avio-ehdon tekeminen voidaan tulkita (ehkä jopa suuremmaksi) rakkauden tunnustukseksi.
BrianW kirjoitti:Vastasin jo tuonne toiseen ketjuun a-ehdosta rankalla kokemuksella. Toistan sen tässäkin. Jos avioehtoa ei voida tehdä, niin ollaan väärin perustein menossa avioon.
Jos koski sun liittoa niin et silti voi yleistää kaikkiin ihmisiin. Ainakaan jos vaihdat sanan "voida" tilalle "haluta". Saa kai niinkin valita vaiko eikö muka?No hoh! Hätä keinot keksii, kun vaihdetaan jo sanojakin?Zeb kirjoitti: jos vaihdat sanan "voida" tilalle "haluta"
Eli sulla on nyt huikean...yhden eron otos tästä asiasta? Kyllä sen pohjalta kannattaakin jo vedellä idealistisia suuntaviivoja osoittamaan periaatteidensa toimivuus käytännössä. Not.Zeb kirjoitti:Aika huono piikki siinä mielessä, että jaoimme kyllä omaisuutemme sulassa sovussa ja sisarellisessa rakkaudessa, eikä kumpikaan kääntänyt periaatteitaan muuksi, vaikka ero oli vaikea.Herra Manala kirjoitti:Tämänkin Zeb tietäisi, ellei olisi niin luottokelpoista parisuhdemateriaalia, että harrastaisi ainoastaan 10v suhteita. :-p
Tasan tarkkaan kuinka monen niistä ~ puolesta avioliiton solmineesta jotka eroon päätyvät olet kuvitellut menneen naimisiin omasta mielestään pissapään kanssa?Toisen ihmisen voi kuitenkin tuntea, ja hyvä onkin tuntea, ennen kuin menee naimisiin. Tekisin minäkin avioehdon jos jostain syystä haluaisin naimisiin pissapään kanssa mutkun en haluu.
Yleistäthän säkin ihan samalla tavalla yhden jotenkuten toimineen erokokemuksen perusteella?Zeb kirjoitti:BrianW kirjoitti:Vastasin jo tuonne toiseen ketjuun a-ehdosta rankalla kokemuksella. Toistan sen tässäkin. Jos avioehtoa ei voida tehdä, niin ollaan väärin perustein menossa avioon.
En yleistä. Jokainen ihminen ja liitto on erilainen. Joidenkin periaatteisiin voi luottaa kaikissa tilanteissa, koska ne ovat niin perustavanlaatuinen osa kyseisen henkilön luonnetta. Itse en menisi naimisiin ihmisen kanssa, jonka persoona ja arvomaailma ei olisi juuri tuollainen.Herra Manala kirjoitti:Yleistäthän säkin ihan samalla tavalla yhden jotenkuten toimineen erokokemuksen perusteella?Zeb kirjoitti:BrianW kirjoitti:Vastasin jo tuonne toiseen ketjuun a-ehdosta rankalla kokemuksella. Toistan sen tässäkin. Jos avioehtoa ei voida tehdä, niin ollaan väärin perustein menossa avioon.
En minäkään. En edes seurustelisi sellaisen kanssa. Ei se ole silti estänyt sitä, että eron hetkellä toisesta on tullut katkera ja häikäilemätön. Ei, vaikka sellaiset piirteet olisivat loistaneet poissaolollaan yli kolmevuotisen suhteen ajan.Zeb kirjoitti:Joidenkin periaatteisiin voi luottaa kaikissa tilanteissa, koska ne ovat niin perustavanlaatuinen osa kyseisen henkilön luonnetta. Itse en menisi naimisiin ihmisen kanssa, jonka persoona ja arvomaailma ei olisi juuri tuollainen.
Joskus elämä yllättää ja oma arvostelukyky pettää. Onneksi kuitenkin jokainen gamblaa tässä vain omilla rahoillaan ja omalla elämällään (mikä on mulle se isompi juttu). Mä vaan nyt uskon tuohon mun mieheen sen verran vahvasti etten edes pidä tätä ei-avioehtoa-päätöstä uhkapelinä. Oma valintani ja lupaan kestää seuraukset.Herra Manala kirjoitti:En minäkään. En edes seurustelisi sellaisen kanssa. Ei se ole silti estänyt sitä, että eron hetkellä toisesta on tullut katkera ja häikäilemätön. Ei, vaikka sellaiset piirteet olisivat loistaneet poissaolollaan yli kolmevuotisen suhteen ajan.
On tämä sitäkin.Tix kirjoitti:Ei Kitinä ole mikään parittelufoorumi.