Orkesterin laulaja bongattu tänään Tampereen rautatieasemalla. Komea parta. En pyytänyt nimmaria.Dumari kirjoitti:Mokoman
Stna kun väsyttää. Paluumatka makuuvaunussa viime yönä oli levoton ja patja kuhmurainen, nukuin vain pari tuntia. Reissu oli hauska, ens talvena uudestaan. Paikkana Saariselkä sopii mainiosti tällaiselle vanhalle paskalle, joka ei juuri iltaelämää ja röpötystä kaipaa. Väittävät että sukellus on muka kallis harrastus. Paskanmarjat. Kolmen tunnin kelkkailu gasoineen 120 eskoa - ja tässä oli jo alennusta. Kyllä etelän miestä nyljetään tuelta!
Tunturin laella ajaminen oli aika haastavaa, kun reipas vaakatuuli puhalsi jääkiteitä silmille, eikä eteensä nähnyt kuin seuraavan reittimerkin verran. Mettäurilla olikin riemu kengittää oikein huolella. Hauskuutta ei juuri hillinneet pelkääjän-paikalla istuvan kauhunkirkaisut kurveissa. Vasta kun alkoi tulla nyrkkiä kypärään, oli pakko ottaa mutkat hieman iisimmin.
Sanokaa mitä sanotte after-skistä, mutta after-after-ski se vasta rankkaa on. Nimimerkillä "Suomi-Usa -pelin jälkeisenä aamuna 18 kilsaa murtsikkaa reippaassa krapulassa". Tuo luistelusuksien voitelu on kanssa ihan oma taiteenlajinsa, piti sekin opetella kun alkoi vituttaa huono luisto tykitetyssä pakkaslumessa. Ensin pitää hioa ja pohjustaa. Sitten siiklaus ja karhennus. Kelivoitelu, samat jutut. Päälle kovetepulveri, joka sulatetaan raudalla. Tosiäijät ajaa vielä erillisellä koneella voideltuun pohjaan kuvion, jotta kitka on varmasti tarpeeksi pieni. Ja kaiken huipuksi voiteita on samoille keleille kolmea eri sorttia, ilmankosteuden mukaan - on vähäfluorista, fluorista, fluorisempaa ja molybdeeni-fluorisekoitusta. Miten sitä lapsena ollenkaan pärjättiinkään, kun vedettiin vaan kynttilää suksenpohjaan?