Jotenkin tunnen samaistuvani tutkija Lorenzin vaimoon.
(Frouwa Lorenz ei aina ollut kovin tyytyväinen siihen, että miehensä tutkimuskohteet pyrkivät sotkemaan talon pahanpäiväisesti.)
Mitä luet?
-
Elukka
-
Filovirus
Tässä sellainen kirja ja kirjailija, josta en heti osannut sanoa onko hyvä vai huono. Kyseessä ei ole kovin kovaksi keitetty kirjoitustyyli, vaan ihmissuhteita on kuorrutuksena, mutta siitä huolimatta raakuudet ovat raakoja. Joskus kirjoissa mennään jopa hieman sietorajan ylikin. Juonet ovat perinteisen kaavan mukaisia, mutta murhaaja kuitenkin yllätys. Nyt olen lukenut kaikki viisi kirjaa (kolme ekaa suomennettu) ja lopputulos on, että pidän ja on hyvä kirjailija. Minulta saa kyllä helposti lisäpisteitä, kun kirjoissa on jatkuva taustajuoni. Taisin jossain toisessa lukemisketjussa analysoida näitä enemmänkin, en muista.Filovirus kirjoitti:Karin Slaughterin Sokaistu.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Vaikka edellinen projektini tutustua ajankohtaisiin aiheisiin kirjallisuuden kautta ei ollut erityisen menestyksekäs, olen tässä harrastellut vastaavaa kuitenkin uudelleen. Tutustuttavana on tällä kertaa ollut politiikka sekä idän ja lännen kohtaaminen Orhan Pamukin romaaneissa: luettuna on My Name Is Red ja The New Life, ja nyt on kesken Snow.
Kuten muistamme, Pamuk oli esillä aika lailla Suomessakin syksyllä, kun Turkin valtio asetti hänet syytteeseen Turkin valtion parjaamisesta Pamukin mainittua Turkin suorittaman armenialaisten kansanmurhan. EU tietysti kimpaantui tästä sananvapauden nimissä, ja laajentumiskomissaari Olli Rehn - tuo ammuttava hullu koira? - käväisi Turkin matkallaan tapaamassa suuren julkisuuden kera Pamukia. Turkki luopuikin sittemmin syytteistä.
Pamukin ajankohtaisuutta lisää myös se, että monet Turkin EU-jäsenyyttä vastustavista nurkkapatriooteista pitävät Turkkia islamilaisena valtiona. On kuitenkin hyvä muistaa, että valtiona Turkki on huomattavan maallinen, ja istanbulilainen ylä- ja keskiluokka (mm. juuri Pamuk) on paljon eurooppalaisempaa kuin suomalainen vastineensa. Joskus tällaiset asiat tulevat paremmin esiin kirjallisuuden kautta kuin katsomalla stereotypisoivia uutiskuvia, jossa Turkkia koskevien uutisten taustalla näkyy aina minareetteja tai huivipäisiä maalaisnaisia.
Kolmas ajankohtaisuusteema liittyy tuohon minulla vielä kesken olevaan romaaniin. Se on Pamukin ainoa suoranaisesti poliittinen teos, ja käsittelee poliittisen islamin ja radikaalin fundamentalismin nousua Turkinkin maaseudulla, sekä sekulaarin valtion taistelua sitä vastaan. Pamuk saa aikaan mielestäni aika paljon hedelmällisemmän perspektiivin aiheeseen kuin tanskalaisen oikeistokonservatiivilehden pilapiirtäjä.
Myös aivan itsenäisinä romaaneina Pamukin teokset ovat vaikuttavia. Arvostelijat ylistävät Pamukin runollisessa kielessä ja paikoin unenomaisessa kerronnassa näkyvän eurooppalaistuneen itämaisuuden. Tiedä häntä, mutta kiehtovaa se ainakin on. Ja romaanit ovat vielä varsinaisia taideromaaneja siinä kirjaimellisessa mielessä, että teemoina on kuvataide, proosa ja runous, ja näiden luoma magia ja vaikutus herkkien ihmisten elämään.
Kaiken tämän perusteella ei ole ihme, että älykkökriitikoiden on helppo kirjoittaa syvällisen kuuloisia, Pamukia ylistäviä arvosteluja miehen kirjoista. Pamukille povaillaankin Nobelia aika yleisesti. Arvosteluissa jää kuitenkin usein sanomatta, että ovat ne kirjat myös aika tylsiä hienoista teemoistaan huolimatta.
Kuten muistamme, Pamuk oli esillä aika lailla Suomessakin syksyllä, kun Turkin valtio asetti hänet syytteeseen Turkin valtion parjaamisesta Pamukin mainittua Turkin suorittaman armenialaisten kansanmurhan. EU tietysti kimpaantui tästä sananvapauden nimissä, ja laajentumiskomissaari Olli Rehn - tuo ammuttava hullu koira? - käväisi Turkin matkallaan tapaamassa suuren julkisuuden kera Pamukia. Turkki luopuikin sittemmin syytteistä.
Pamukin ajankohtaisuutta lisää myös se, että monet Turkin EU-jäsenyyttä vastustavista nurkkapatriooteista pitävät Turkkia islamilaisena valtiona. On kuitenkin hyvä muistaa, että valtiona Turkki on huomattavan maallinen, ja istanbulilainen ylä- ja keskiluokka (mm. juuri Pamuk) on paljon eurooppalaisempaa kuin suomalainen vastineensa. Joskus tällaiset asiat tulevat paremmin esiin kirjallisuuden kautta kuin katsomalla stereotypisoivia uutiskuvia, jossa Turkkia koskevien uutisten taustalla näkyy aina minareetteja tai huivipäisiä maalaisnaisia.
Kolmas ajankohtaisuusteema liittyy tuohon minulla vielä kesken olevaan romaaniin. Se on Pamukin ainoa suoranaisesti poliittinen teos, ja käsittelee poliittisen islamin ja radikaalin fundamentalismin nousua Turkinkin maaseudulla, sekä sekulaarin valtion taistelua sitä vastaan. Pamuk saa aikaan mielestäni aika paljon hedelmällisemmän perspektiivin aiheeseen kuin tanskalaisen oikeistokonservatiivilehden pilapiirtäjä.
Myös aivan itsenäisinä romaaneina Pamukin teokset ovat vaikuttavia. Arvostelijat ylistävät Pamukin runollisessa kielessä ja paikoin unenomaisessa kerronnassa näkyvän eurooppalaistuneen itämaisuuden. Tiedä häntä, mutta kiehtovaa se ainakin on. Ja romaanit ovat vielä varsinaisia taideromaaneja siinä kirjaimellisessa mielessä, että teemoina on kuvataide, proosa ja runous, ja näiden luoma magia ja vaikutus herkkien ihmisten elämään.
Kaiken tämän perusteella ei ole ihme, että älykkökriitikoiden on helppo kirjoittaa syvällisen kuuloisia, Pamukia ylistäviä arvosteluja miehen kirjoista. Pamukille povaillaankin Nobelia aika yleisesti. Arvosteluissa jää kuitenkin usein sanomatta, että ovat ne kirjat myös aika tylsiä hienoista teemoistaan huolimatta.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
-
Nowaysis
Nyt on kyllä tullu haalittua vähän liiankin kanssa.
Kreetta Onkeli:Beige Eroottinen kesä Helsingissä. Aiheuttaa lievää kuvotusta.
Johan Rapp: Hajamielisen käsikirja. Aivan loistava. Yhdistyksen nettisivut löytyvät www.distractedpeople.com/mambo
Toim. Ville Pernaa ja Mari K. Niemi: Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia. Kitisee virkistävästi vastaan alan perusteokselle
Puuusss! <3
Kreetta Onkeli:Beige Eroottinen kesä Helsingissä. Aiheuttaa lievää kuvotusta.
Johan Rapp: Hajamielisen käsikirja. Aivan loistava. Yhdistyksen nettisivut löytyvät www.distractedpeople.com/mambo
Toim. Ville Pernaa ja Mari K. Niemi: Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia. Kitisee virkistävästi vastaan alan perusteokselle
Puuusss! <3-
swirl
-
Edith
Luen itseaputerapiakirjaa nimeltä Uskalla rikkoa rajasi. Kirjoittanut Wayne D. Dryer. Kuvaa muun muassa autoritaarista ihmistyyppiä, jonka piirteitä toki on jonkin verran jokaisessa, mutta joka pahimmillaan esimerkiksi kieltäytyy näkemästä mitään vikoja itsessään tai edustamassaan ryhmässä ja syyttää asioista aina Niitä Toisia. Hauskasti kirjoitettukin ja auttaa suhtautumaan myös Kitinän Halla-aho-kirjoituksiin niin, etten aivan täysin polta päreitäni.
Pian luen taas Ett öga röttin ja suomennoksensa ja teen niiden vertailusta proseminaarityön. Opettaja suositteli lastenkirjoja, koska noista saan kieltämättä enemmän vaivaa, mutta kun minä en ole niin kiinnostunut lastenkirjoista. Tai EU- tai kaupallisista teksteistä. Minä tahdon olla luova.
Pian luen taas Ett öga röttin ja suomennoksensa ja teen niiden vertailusta proseminaarityön. Opettaja suositteli lastenkirjoja, koska noista saan kieltämättä enemmän vaivaa, mutta kun minä en ole niin kiinnostunut lastenkirjoista. Tai EU- tai kaupallisista teksteistä. Minä tahdon olla luova.
-
KisSandra
- Kitisijä
- Viestit: 1126
- Liittynyt: 14.08.2005 21:43
- Paikkakunta: Hevonvitunjeera jota Tyrnäväksikin kutsutaan
Luennassa tällä haavaa C. S. Lewis: Narnian tarinat. Joskus lapsena katsoin tän sarjana telkkarista ja kylläpä on nyt kiva lukeissa palata muisteloihin.. 
Pikku Myy veti henkeä nenän kautta ja puhalsi sen ulos hampaiden välistä hyvin keljulla tavalla, joka merkitsi:En-ole-eläissäni-kuullut-mitään-näin-hullua.
(T. Janson: Muumipappa ja meri)
(T. Janson: Muumipappa ja meri)
Luen Reko ja Tina Lundánin kirjaa - romaania, kun kerran niin haluavat sanoa - Viikkoja, kuukausia. Julmaa.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Luen Alastalon salissa -teosta, edelleen. Nyt on päästy jo viinaryyppyyn asti.
Muilta osin luenkin mm. The Economist -lehteä, ranskalaisista suosikkejani ovat Le canard enchaîné ja Libération. Le Monde on aika tylsä ja Figaro - no, kyllähän te tiedätte. Foreign Affairsiakin tulee luettua.
Perverssimpi puoleni pitää Wallpaperista. Sossupoken ystävänä luen ristiriitaisin tuntein myös iltapäivälehtiä, tosin ne aiheuttavat joskus myös ohimenevää pahoinvointia. Hesariin olen alkanut vähän puutua.
Muilta osin luenkin mm. The Economist -lehteä, ranskalaisista suosikkejani ovat Le canard enchaîné ja Libération. Le Monde on aika tylsä ja Figaro - no, kyllähän te tiedätte. Foreign Affairsiakin tulee luettua.
Perverssimpi puoleni pitää Wallpaperista. Sossupoken ystävänä luen ristiriitaisin tuntein myös iltapäivälehtiä, tosin ne aiheuttavat joskus myös ohimenevää pahoinvointia. Hesariin olen alkanut vähän puutua.
-
mustaenkeli
- Kitisijä
- Viestit: 2872
- Liittynyt: 09.09.2005 12:08
- Paikkakunta: Hell-sinki
- Viesti:
-
Rouva Pupu
-
Rouva Pupu
-
Dumari
(ehkä se tulee vielä)-
Rouva Pupu
Rouva Pupu kirjoitti:Nyt hiukan aloittanut sitä Elizabeth Kostovan Historiantutkija kirjaa. Syvällinen analyysi siitä pitäisi kurssille tehdä. Jotenkin tuntuu, että tulen pettymään, vaikuttaa liian lupaavalta.
Kuulostaa jännältä..olet saanut siis tarpeeksi munaa viimeisinä aikoina?
Ollaan vaan ja nautitaan
-
Rouva Pupu
Taidat vaan Hiukan toivoa että se olisikin oikein kunnon kyrpämyshyökkäys, sellainen joka antaisi sinulle pitkästä aikaa kunnolla sitä kovaa kyrpää perseeseen tai mihin vaan lystäis.Rouva Pupu kirjoitti:Iik! Iik! Idioottihyökkäys maximus tällä viikolla. Iik! Iik!jouden-za kirjoitti: Kuulostaa jännältä..olet saanut siis tarpeeksi munaa viimeisinä aikoina?
Toivottavasti olet avautunut Kunnolla jotta..!!
Ollaan vaan ja nautitaan
-
Rouva Pupu