T3000 kirjoitti:Herra Manala kirjoitti:Nyt on pakko myöntää, että putosin heti alkumetreillä kärryiltä: Millä ihmeen tavalla uskollisuudella on yhtään mitään tekemistä tämän asian kanssa?
Tajusit varmaan, että se oli vastine omaan heittoosi. Henkilökohtaisena mielipiteenä tekstisi perusteella sanoisin, että et ole "suosinut rationaalisempia" naisia. Minusta ei ole kovinkaan rationaalista salasuhteilla tai kirjoitella varattuna itseään nuoremmalle junnulle huokailevia rakkauskirjeitä
Yrityksesi asettua ylemmäs oli siksi aika huvittava.
No oli se varmasti jonkinlainen vastine kyllä, mutta ehkä vähän hätiköity ja perusteeton, koska kärryiltä putosin.
Minähän en ole millään tavalla suosinut parisuhdemarkkinoilla näitä tapauksia, jotka ovat minulle varattuina kirjoitelleet. En myöskään ole koskaan vastannut heille yhdelläkään kirjeellä. Pidän siis edelleenkin kantani, ja väitän että suosin parisuhdemielessä rationaalisia naisia. Kaikenlaiset hullutkin ovat minulle kyllä kirjoitelleet, sen voin aivan suoraan sanoa. Olen jonkin sortin magneetti kuulavikaisten suhteen, sen voinee miisabi:kin flirttipuistosta sinulle todentaa manala-raiskasi-minut -juttuineen.
Enkä tosiaan ymmärrä taas mikset saa pidettyä normaalia keskustelua ns. lapasessa, vaan lähdet tuolle LOL-LMAO-tekstisi-on-huvittavaa -irvimislinjalle.
Sait kyllä otsikon alle tuputettua paljon muutakin tekstiä kuin tuon kysymyksen, joten palaan aikaisempaan johtopäätökseeni siitä, että kyse oli myös aasinsillasta jolla voit markkinoida donjuanmaista menneisyyttään.
Jos olisit halunnut vain herättää keskustelua, siihen olisi varmaan riittänyt vähemmän yksityiskohtia menneisyydestäsi sisältänyt teksti.
Varsin ikävää jos keskustelunaloitukseni sisälsi mielestäsi turhaa donjuanmaisuutensa markkinointia. Yritän tulevaisuudessa opetella kirjoittamaan tylsempää, harmaampaa ja virkamiesmäisempää tekstiä. Puhumattakaan tarpeesta karsia turha, huonostiymmärretty itseironiapitoisuus teksteistäni. Kaikesta huolimatta uskon, että muut viestin lukeneista eivät kokeneet yhtä hykerryttävän traumatisoivia tuntemuksia, kuin vastaaja.
(Menikö yhtään paremmin virkamiesmäisyyden osalta? En tainnut skorettaa taaskaan, vai?)
En minäkään puhunut päätöksen tekemisestä kumppanini vuoksi, vaan ihan itseni vuoksi, ottaen vain huomioon päätöksen seuraukset kumppanille.
Hyvä.
Pitääkö tekstisi nyt ymmärtää niin, että muuten täydellinen kumppani, joka on sinusta tuolla tavoin mustasukkainen, joutaisi mielummin roskakoriin kuin puntta kirjeitä menneisyydestä?
Ongelma kun on siinä, että uskoisin kumppanin ongelmien heijastuvan moneen muuhunkin asiaan suhde-elämässä. Joten kyllä, jos en saisi niiden perusteellisten keskustelujenkaan jälkeen pitää itselleni kuuluvia kirjeitä ja valokuvia taloudessa jossa asun, kumppanini saisi lähteä. Vaan uskon, että se olisi lähtenyt jo aikaisemmin ja jostain muusta syystä, johon tuo mustasukkaisuus olisi voimakkaana ja ehdottomana heijastunut. Minä en voi sietää sairaalloista mustasukkaisuutta, jolla yritetään rajoittaa kumppaninsa elämää. En kumpaankaan suuntaan.
No tapansa kullakin, minä voin antaa sellaisen vian anteeksi jonka näen johtuvan etupäässä kiintymyksen voimakkuudesta. Eri asia olisi, jos mustasukkaisuus jotenkin rajoittaisi elämääni tai vaikeuttaisi arkea.
Niin no. Minusta edelleenkin tuo asia on hieman harhaisesti päätelty. Edellytätkö, että kaikki todella toisistaan pitävät ihmiset ovat automaattisesti "terveellä tavallasi" mustasukkaisia?
Saitpa taas pienen asian kuullostamaan dramaattiselta paisutteluillasi, en ole vaatinut ketään koskaan tuhoamaan mitään tai sensuroimaan mitään, vain säilyttämään entisten ukkojensa potretit ja luritukset muualla kuin silmieni alla. Minun puolestani sinä voit vaikka tapetoida makuuhuoneesi seinät tyttöystäväsi entisten poikaystävien kuvilla, jos se sinun kodistasi viihtyisämmän tekee.
Heh, en minä nyt mihinkään tapetointiäärimmäisyyksiin ole ketään ollut suosittelemassakaan. Tai jatkuvaan kirjeiden lukemiseen ja muistoihin syventymiseen. Totesinhan jo itsekin että sellainen ei ole ihan tervettä. Mutta ei mainitsemasi kieltokaan exien kuvien ja kirjeiden tuomisesta talouteen kuulosta mielestäni ihan normaalilta. Eihän sinunkaan olisi varmasti tarvinnut kuvatapetoimista sietää ex-siippasi osalta? Eikö se olisi riittänyt exällesi, että hän olisi saanut tuoda kuvansa ja kirjeensä johonkin oman kaappinsa tai lipastonsa takanurkkaan, jos ne sinua noin paljon häiritsivät? Mitä konkreettista etua saavutit em. tilanteeseen verrattuna niiden talouteentuomisen totaalisella kieltämisellä?
Toki menneisiin suhteisiin liittyy aina hyviä muistoja ja kokemuksia, mutta suhteet tuppaavat usein päättymään siksi että ongelmia on enemmän kuin hyviä puolia. Siksi suhtaudun epäillen sellaisten ihmisten valmiutta seurusteluun, jotka elävät vielä voimakkaasti kiinni entisissä suhteissaan tai eivät ole siivonneet kaikkia luurankoja kaapeistaan. Entisten suhteiden ongelmia ei pidä tuoda uusiin.
Katselen mielummin tulevaisuuteen, siksi en myöskään ole erityisen kiinnostunut kumppanini entisistä partnereista. Jotkut ovat uteliaampia tässä suhteessa, minulle riittävät suuret linjat partnerini parisuhdehistoriasta.
Eihän muistot mitään ongelmia tai luurankoja ole, jotka tuodaan kuvien ja kirjeiden muodossa uuteen suhteeseen. Totta kai suhteet loppuvat monesti ongelmiin, tai vähintäänkin epäyhteensopivuuksiin. Minä kuitenkin näen asian niin, että on ihan hyvä asia muistaa nämä ongelmatkin, koska ne ovat juuri niitä tekijöitä, jotka hiovat ja kasvattavat ihmistä paremmaksi parisuhdekumppaniksi. Jos entistä elämäänsä ei halua muistella, puhua siitä tai edes ajatella koko asiaa, niin kyllä minulla alkaa hälytyskellot soittaa kyseenalaistavaa kilkatusta.
Itse olen kiinnostunut kumppanini menneisyydestä. Näen mielelläni kuvia "ajasta ennen ajanlaskun alkua". Niin vauva-, lapsi-, teini- kuin aikuiskuviakin. Jos niissä kuvissa ja tarinoissa jotkut exät sattuu vähän pyörimään, niin sittenhän pyörivät. En koe tätä uhaksi omalle hyvinvoinnilleni tai kotini viihtyisyydelle. Exät ovat olleet jokaiselle iso asia jossain vaiheessa elämää, ellei sitten perustele parisuhteita ihan muuten vain ja huvin vuoksi. Tämä on sellainen fakta, joka olisi ihan hyvä sisäistää ja hyväksyä.
Aivan eri asia on sitten se, jos exät ovat vieläkin iso osa elämää. Etkös sinä muuten ole useampaankin kertaan maininnut, että omaat hyvät ja läheiset välit ex-tyttöystäviisi? Sallitko saman myös kumppanillesi, jos et salli edes heidän exiensä kuvia saman katon alle? Minusta tässä on ristiriitaisuutta. Voisiko asia olla niin, että sinulla on hieman oma lehmä ojassa, ja että pelkäätkin saavasi "samalla mitalla takaisin", eli kumppanin, jolle exät ovat läheisiä?