Päivän uutiskatsaus

[NuoriDaavid]

No en. Toki tuo sinun kirjoittamasi (ja lainaamani) on yhteensopivaa minun kirjoittamani kanssa, ja vähän tulkiten sen voisi jopa ajatella seuraavan minun kirjoittamastani. Mutta pääväitteesi koski sitä, miten aamulehteä on tässä kontekstissa luettava. Ja jokainen väite nyt on yhteensopiva (tai siitä seuraa) lukemattomien muiden väitteiden kanssa, ja oikeaa medialukutaitoa on se, että osaa suunnistautua tässä merkityssuhteiden viidakossa siten, että löytää asiayhteydestä sen yhteiskunnallisesti merkittävän ilmiön. Siten lehteä *on luettava*. Ja tämän asian minun versioni tavoittaa paljon paremmin kuin sinun hommalainen parahduksesi.

En kiistä kirjoittamaasi, mutta totean edelleen (en siis väitä), että on tymää kirjoittaa tekijöiden olevan kantasuomalaisia, kun tekijöiden etnisyyttä journalistin ohjeiden mukaan ei yleensä mainita.

Eli joko mainitaan se etnisyys tai ei mainita. Ei vaihdeta linjaa sen mukaan, mikä sattuu sillä hetkellä olemaan sopivaa.

[urpiainen]

^Joo.

[annepa]

PPS. Miksi tietotekniikkainsinööri valmistuu vasta 27 vuotiaana? Mitä se tekee 9 vuotta?

Uutisessa puhuttiin "tietotekniikkainsinööreistä". Uutisesta ei käynyt ilmi oliko kyseessä DI vai Ins. (AMK). Toinen on maisteri ja toinen vastaa yliopiston kandia sillä erotuksella, että DI-opintojen kandivaihe kestää 180 op ja insinööri(AMK) on opiskellut 240 op. En tiedä miten nykyään, mutta silloin kun minä olin insinöörikoulussa niin ne, jotka valmistui, valmistui n. neljässä vuodessa. Keski-ikä valmistumiselle ei ollut 27 vuotta, vaan alempi.

Yo 19v - intti 20v - ins. 24 v. Suunnilleen noin, välivuoden kanssa valmistumisen aikana ikä on 25v. Jos DI opiskelee 1-2v pidempään, niin valmistumisikä on 26-27v.

[annepa]

^Ja tämähän on se sama syy, joka unohdetaan kun päivitellään suomalaisten myöhäisiä valmistumisaikoja yliopistosta verrattuna muiden, esim Britannian valmistumisaikoihin. Käsittääkseni Briteissä valmistutaan kandiksi ja valmistuminen lasketaan siitä, totta kai ne valmistuu n. kaksvitosena. Suomalaiset lukee yleensä yliopistossa suoraan maisteriksi -> valmistuvat vanhempina.

[urpiainen]

^Ja tämähän on se sama syy, joka unohdetaan kun päivitellään suomalaisten myöhäisiä valmistumisaikoja yliopistosta verrattuna muiden, esim Britannian valmistumisaikoihin. Käsittääkseni Briteissä valmistutaan kandiksi ja valmistuminen lasketaan siitä, totta kai ne valmistuu n. kaksvitosena. Suomalaiset lukee yleensä yliopistossa suoraan maisteriksi -> valmistuvat vanhempina.

Briteissä (Englannissa) valmistutaan secondary schoolista n. 18-vuotiaina, siitä sitten yliopistoon 3-vuotiseen kandiohjelmaan ja valmistutaan noin 21-22-vuotiaina. Vaikka siihen sitten tahkoisi vielä maisteritutkinnon (useammin 1 vuosi kuin 2), niin ei kyllä vielä olla millään lähellä Suomen valmistumisikiä.

[NuoriDaavid]

^Ja tämähän on se sama syy, joka unohdetaan kun päivitellään suomalaisten myöhäisiä valmistumisaikoja yliopistosta verrattuna muiden, esim Britannian valmistumisaikoihin. Käsittääkseni Briteissä valmistutaan kandiksi ja valmistuminen lasketaan siitä, totta kai ne valmistuu n. kaksvitosena. Suomalaiset lukee yleensä yliopistossa suoraan maisteriksi -> valmistuvat vanhempina.

Olisiko osasyy myös ilmainen koulutus ja opintoraha? Mitäs sitä valmistumaan, kun yliopiston kahvilassa voi juoda lattea, HOAS:n asunnossa kotiviinipönttö pöhisee ja Goomin liput on taskussa.

[sivustahuutaja]

PPS. Miksi tietotekniikkainsinööri valmistuu vasta 27 vuotiaana? Mitä se tekee 9 vuotta?

Uutisessa puhuttiin "tietotekniikkainsinööreistä". Uutisesta ei käynyt ilmi oliko kyseessä DI vai Ins. (AMK).

Suomalaiset korkeakouluopiskelijat valmistuvat keskimäärin 28-vuotiaina. Tässä lienee mukana amk ja yliopistot.
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2013060417105992_uu.shtml

Minulla on se mielikuva, että erityisesti tietotekniikassa valmistuminen venyy monella. Työmarkkina on heillä vetänyt hyvin muutenkin ja sitä tutkinnon viimeistelyä ei ole alalla arvostettu niin paljon. It-inssille (amk) 27v kuulostaa ihan realistiselta. It-DI:n valmistumisikä voi olla vielä korkeampi.

[NuoriDaavid]

PPS. Miksi tietotekniikkainsinööri valmistuu vasta 27 vuotiaana? Mitä se tekee 9 vuotta?

Uutisessa puhuttiin "tietotekniikkainsinööreistä". Uutisesta ei käynyt ilmi oliko kyseessä DI vai Ins. (AMK).

Suomalaiset korkeakouluopiskelijat valmistuvat keskimäärin 28-vuotiaina. Tässä lienee mukana amk ja yliopistot.
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2013060417105992_uu.shtml

Minulla on se mielikuva, että erityisesti tietotekniikassa valmistuminen venyy monella. Työmarkkina on heillä vetänyt hyvin muutenkin ja sitä tutkinnon viimeistelyä ei ole alalla arvostettu niin paljon. It-inssille (amk) 27v kuulostaa ihan realistiselta. It-DI:n valmistumisikä voi olla vielä korkeampi.

Toihan joka tapauksessa vie täysin pohjan YLE:n laskemalta. Vaikka dynamiittinen tietokonemies on todellisuudessa töissä, hän ei Ylen graafin mukaan tienaa mitään, koska ei ole valmistunut.

[urpiainen]

Vaikka dynamiittinen tietokonemies on todellisuudessa töissä

Ei kun se just nimenomaan ei ole töissä todellisuudessa vaan virtuaalimaailmassa.

[So Hard]

Kyllä aika iso syy on itse oppilaitoksissa. Harvat tenttikierrokset, tenttikirjojen puute, vähäinen opetus, olematon opintojen ohjaus jne. Lisäksi aika heikot taloudelliset kannustimet tai sanktiot siihen, että valmistuisi nopeasti, ja vaikka niitä olisi, meilllä on systeemi jossa professorit voivat tehdä omista "tärkeistä" kursseistaan tulppia valmistumiselle ilman mitään vastuuta kokonaisuudesta. Jokainen tuntee jonkun, joka on tehnyt saman tentin 7 kertaa, vaikka on pärjännyt muissa hyvin.

Esim. yliopistot joista kävijä maksaa lukukausimaksua ovat paljon vastuullisempia siinä, että opinnot etenevät, niitä ohjataan ja niihin kannustetaan ja kun niillä on keskenään kilpailuasetelma, laskun maksavat asiakkaan vanhemmat eivät katso hyvällä kun mitään ei tapahdu.

[urpiainen]

Lisäksi meillähän jonkun ihmeellisen akateemisen vapauden tulkinnan takia ei korkeakoulutuksessa suostuta millään menemään vuosikurssimalliin kuin ehkä lääketieteessä ja farmasiassa. Anglo-amerikkalaisessa maailmassa kaikki kandi- ja maisteritason opiskelijat etenevät tiukasti vuosikurssinsa tahdissa eivätkä oman henkilökohtaisen haahuiluaikataulunsa "tahdissa".

[NuoriDaavid]

Onkohan tuo sun hymiövalinta ihan onnistunut

[NuoriDaavid]

Vaikka dynamiittinen tietokonemies on todellisuudessa töissä

Ei kun se just nimenomaan ei ole töissä todellisuudessa vaan virtuaalimaailmassa.

[annepa]

^Ja tämähän on se sama syy, joka unohdetaan kun päivitellään suomalaisten myöhäisiä valmistumisaikoja yliopistosta verrattuna muiden, esim Britannian valmistumisaikoihin. Käsittääkseni Briteissä valmistutaan kandiksi ja valmistuminen lasketaan siitä, totta kai ne valmistuu n. kaksvitosena. Suomalaiset lukee yleensä yliopistossa suoraan maisteriksi -> valmistuvat vanhempina.

Briteissä (Englannissa) valmistutaan secondary schoolista n. 18-vuotiaina, siitä sitten yliopistoon 3-vuotiseen kandiohjelmaan ja valmistutaan noin 21-22-vuotiaina. Vaikka siihen sitten tahkoisi vielä maisteritutkinnon (useammin 1 vuosi kuin 2), niin ei kyllä vielä olla millään lähellä Suomen valmistumisikiä.

Seison korjattuna, mutta ei tämä mitenkään muuta sitä, että Suomessa kirjoitetaan ylioppilaaksi n 19-vuotiaana, mennään yliopistoon 19-20-vuotiaana (pl välivuodet, joita useat kyllä pitää vissin useitakin) ja luetaan suoraan maisteriksi, joka ohjeiden mukaan kestää vissin 5 vuotta. Vaikka ottaisi lyhyimmän reitin, niin valmistumisikä olisi 24 tai 25 vuotta, riippuen siitä käykö intin vai ei.

Varmasti ilmainen opiskelu ja opintoraha venyttää tutkintoja, mutta niin venyttää myös työ, jota on pakko tehdä opintojen ohella, jos meinaa esim. Helsingissä elää.

Uutisessa tosiaan oli se vika, että tuloissa ei otettu huomioon opintojen aikana tehtävää työtä. Esim AMK:sta ei valmistu ilman harjoittelua, se siis kuuluu tutkintoon se harjoittelu ja harjoittelustakin saa toivottavasti palkkaa.

P.s. Itsehän tein yhden tentin vissin 3 tai 4 kertaa, mutta silti valmistuin melkein täsmälleen 4 vuodessa - siis kalenterivuodessa - silloin ekan kerran. Kolmas vuosi koulussa oli käytännössä välivuosi, koska IOL:n hallitus. Neljäntenä vuonna tein sitten kolmannenkin vuoden opintoviikot....

[annepa]

Niin ja tiedän ihmisiä jotka on tehneet esim psykologian maisterin kolmessa vuodessa. Akateeminen vapaus...

[sivustahuutaja]

Olisiko osasyy myös ilmainen koulutus ja opintoraha? Mitäs sitä valmistumaan, kun yliopiston kahvilassa voi juoda lattea ja HOAS:n asunnossa kotiviinipönttö pöhisee ja Goomin liput on taskussa.

Kotiviinit ja goomit harvemmin enää houkuttavat ikääntyviä opiskelijoita. Ilmaisuus ja edut sen sijaan poistavat muissa maissa vallitsevan paineen lähteä. Pohjimmiltaan opiskelijoita kai pidättelee aikuistuminen ja työelämään siirtyminen. Kouluun jämähtäminen muistuttaa hieman kotiin jämähtämistä.

[So Hard]

Niin ja tiedän ihmisiä jotka on tehneet esim psykologian maisterin kolmessa vuodessa. Akateeminen vapaus...

Niin, tunnen minäkin ihmisiä jotka ovat valmistunet oikiksesta 2 vuodessa ja tehneet 2 tutkintoa 5 vuodessa, mutta ei se tilastoja tai makrotason systeemin toimintaa yhtään paranna että jotkut päättäväiset poikkeusyksilöt jotka tietävät mitä tahtovat ilman ohjaustakin onnistuvat tilastoja paremmin.

[urpiainen]

Onkohan tuo sun hymiövalinta ihan onnistunut

Tätä mäkin olen pohtinut. Toisaalta, sen aukikirjoitettuna nimenäkin on komppaus2. Jotenkin olen lisäksi viehättynyt ajatukseen, että kun en herraties ole mikään dynamiittinen tietokonemies, niin ehkä taiteilijakuvaani voisi hyvin sopia silleen sopivasti pieleen menevä hymiöiden ja muiden rutinoituneiden atk-laitteiden käyttäjien suosimien idiomien käyttö. Oli siis kuitenkin tarkoitus ilmaista komppausta SH:lle, mutta myös erottautua puheena olevista it-insinööreistä. Mönkään taisi taas mennä.

[NuoriDaavid]

..niin venyttää myös työ, jota on pakko tehdä opintojen ohella, jos meinaa esim. Helsingissä elää.

Tuo on mun mielestä ihan höpö höpöä. Maissa, joissa ei tunneta mitään opintososiaalisia etuuksia, valmistutaan suomea nopeammin. Jos opintoraha olisi isompi, niin väitän, että se vain entisestään hidastaisi valmistumista. Nälkä ja vilu ovat hyviä motivaattoreita.

[annepa]

[ niin venyttää myös työ, jota on pakko tehdä opintojen ohella, jos meinaa esim. Helsingissä elää.

Tuo on mun mielestä ihan höpö höpöä. Maissa, joissa ei tunneta mitään opintososiaalisia etuuksia valmistutaan suomea nopeammin. Jos opintoraha olisi isompi, niin väitän, että se vain entisestään hidastaisi valmistumista. Nälkä ja vilu ovat hyviä motivaattoreita.

Voi se olla näinkin. Asiaan vaikuttaa sekin, että täällä lainaa vierastetaan, kun taas muissa maissa opintolaina on ihan välttämätön, eikä sitä sen kummemmin kummastella. Sitä ei vaan haluta ottaa ihan hirveesti, vaan mahollisimman vähäinen määrä, jolla pärjää valmistumiseen asti. Tämä nopeuttaa valmistumista.

[NuoriDaavid]

vuosikurssimalliin kuin ehkä lääketieteessä ja farmasiassa.

Lääkäriammattikoulun järjestely on musta erinomaisen toimiva. Sulle lyödään lukujärjestys käteen ja kun noudattaa sitä niin kuuden vuoden päästä huomaa olevansa lääketieteen lisensiaatti.

[NuoriDaavid]

[ niin venyttää myös työ, jota on pakko tehdä opintojen ohella, jos meinaa esim. Helsingissä elää.

Tuo on mun mielestä ihan höpö höpöä. Maissa, joissa ei tunneta mitään opintososiaalisia etuuksia valmistutaan suomea nopeammin. Jos opintoraha olisi isompi, niin väitän, että se vain entisestään hidastaisi valmistumista. Nälkä ja vilu ovat hyviä motivaattoreita.

Voi se olla näinkin. Asiaan vaikuttaa sekin, että täällä lainaa vierastetaan, kun taas muissa maissa opintolaina on ihan välttämätön, eikä sitä sen kummemmin kummastella. Sitä ei vaan haluta ottaa ihan hirveesti, vaan mahollisimman vähäinen määrä, jolla pärjää valmistumiseen asti. Tämä nopeuttaa valmistumista.

Silloin kun mä opiskelin jokainen otti opintolainaa.

[annepa]

Silloin kun mie opiskelin, jokainen ei. TOSIN opiskelijat oli suunnilleen samalta paikkakunnalta, missä opinahjo sijaitsi ja suurin osa asu yhä vanhempien helmoissa. Itekin otin lainaa vasta kun muutin pois kotoa.

[sivustahuutaja]

vuosikurssimalliin kuin ehkä lääketieteessä ja farmasiassa.

Lääkäriammattikoulun järjestely on musta erinomaisen toimiva. Sulle lyödään lukujärjestys käteen ja kun noudattaa sitä niin kuuden vuoden päästä huomaa olevansa lääketieteen lisensiaatti.

Jos olisit häröillyt 2 ylimääräistä vuotta historian laitoksella, niin olisit parempi lääkäri, kai.

[NuoriDaavid]

Mun käsittääkseni tuo opintolainan suosio romahti silloin, kun siltä poistui valtion korkotuki. No nykyäänhän korot on joka tapauksessa lähes nollassa, eli nykyopintolainan ottajan reaalikorko ei ole varmaan ainakaan isompi kuin mitä mä maksoin.