sp. Cemetary?RolloTomasi kirjoitti:Haluaisin tehda elokuvat Stephen Kingin romaaneista Christine ja Pet Sematary. Molemmista kirjoista on tehty jo filmatisoinnit, mutta kovin vaisut. (Pet Sematary -leffa vanhentui nopeasti. Uutena se oli tehokas, mutta nykyaan pidan leffasta vain siksi, koska aikoinaan katsoimme sita kissani kanssa.)
Minkä elokuvan haluaisit tuottaa / ohjata?
Tuo on miten hautausmaa kirjoitetaan oikein, mutta kirjan nimessa on kirjoitusvirhe. Se viittaa siihen kylttiin, jonka lapset laittoivat lemmikkien hautausmaan portille eivatka osanneet kirjoittaa oikein eli Pet Cemetery. Kirjan nimi tulee siita kyltista, jossa lukee Pet Sematary.tuulenpuiska kirjoitti:sp. Cemetary?
Kappas vaan, näin näkyy olevan. En ole leffaa nähnyt, joten en tiedä sen hyvyydestä. Jotenkin minun on kuitenkin vaikea kuvitella Robert Redfordia Dortmunderina. Oikea Dortmunder olisi vähän sellainen kumarassa kävelevä hiukan alistuvan oloinen tavis. No ehkä leffassa sankarin on aina oltava komea.urpiainen kirjoitti: Eikö Kuuma kivi -dekkarista muuten ole elokuvaversio, jossa on ihan Robert Redford Dortmunderina? En kyllä yhtään muista, onko elokuva ollenkaan hyvä.
p.
Tuosta Clancysta on ihan turha tehdä elokuvaa. Samaan tulokseen pääsee, kun menee vessaan runkkaamaan Jane's Defence Journalin kanssa.QuarterDot kirjoitti:(red storm rising)
Maestron kirjoista ei muuten ole tehty vielä yhtään KUNNOLLISTA filmiä. Ehkä "Punainen Lokakuu" pääsee lähimmäksi alkuperäisteoksen tunnelmaa. "Without Remorsesta" saisi pirun hyvät kostotrillerit, edellyttäen että John Clarkin roolissa heiluisi joku vakavasti otettava Farmin mies, eikä mikäään vitun Liev Schreiber. Muutenkin jurppii, kun kirjoistaan siivotaan kaikki vähänkin "ulkopoliittisesti tulenarka" pois.

Modesty Blaisesta soisin tehtävän KUNNOLLISEN filmin (sitä 60-luvun campistelua EI lasketa). Nimirooliin vaikkapa Claudia Black, Garviniksi Aaron Eckhardt, käsikirjoittaja-tuottajaksi Tarantino.
Elokuvan nimi olisi Nainen. Käsikirjoituksen rungon voisin tehdä yltiöpäisesti itse ja siitä sitten muokata käsistä yhdessä jonkin naisjengin kanssa - näin saataisiin jo käsikirjoituksessa kuultavaksi ja siihen kirjoitetuksi moniääniset ajatukset ko. aiheesta. Näitä ajatuksia järjestettäisiin sitten semmoiseksi pläjäykseksi, että käsikirjoituksen runko ei hajoaisi käsiin vaan päinvastoin.
Filmi kertoisi ylipäätään elämästä; kertojaäänenä itse filmissäkin toimisi moniääninen joukko naisääniä vaikka Naisia periaatteessa olisi vain yksi, se Nainen.. (Seuraavaksi pläjäisty näytösjuttu ei kerro kuin yhdeltä kantilta filmiä ja hyvin ilmiselvän oloisesti Halu-ideoin. Oikeasti se ei tietenkään menisi niin, vaan Naisessa tapahtuisi tsiljoonia muita samanaikaisia asioita ja siis muutakin kuin Halun ilmentymää sinne sun tänne ja tämä aiheuttaisi sen, että elokuvaa pidettäisiin mitä nerokkaimpana sekopäisyytenä. Hehheh!)
Elokuvan Naisen nimi olisi Desire ja elokuva olisi jaettu viiteen näytökseen; ensimmäinen kertoisi Naisesta yksinään ja siitä mitä hän Haluaa, toinen kertoisi Naisesta suhteessa mieheen ja siitä miten häntä Halutaan ja miten hän haluaa itseään haluttavan ja kolmas siitä miten Nainen haluaa miestä ja mitä se on (tässä näytetään se nussimisen maku joka Pane mua-elokuvasta jäi pois: HALU). De Si Re.
Neljännessä näytöksessä nainen ja mies etsivät yhteistä säveltä.. niin sanotusti ja tämä jakso poikkeaisi kaikista muista näytöksistä kauneudellaan; ihmisten ajatukset, muistot, unelmat ja painajaiset näytettäisiin kuvallisina ja musiikillisina ilotulitteina ja olisi epäselvää mitä on löydetty ja mitä ei ja tämä kaikki olisi juuri sitä, mitä on löydetty. Runo ihmisestä, molemmista.
Viidennessä näytöksessä Nainen vain puhuisi ja naisen puhuessa hänen kasvonsa vaihtuisivat toisiksi naisen kasvoiksi ja taas kolmansiksi ja niin edelleen. Joka puheenvuoro olisi erilainen.. osa paskanjauhantaa, osa sitä sun tätä, osa tilitystä ja osa kyselyä kameralle ja kameran vastaamista niihin takaisin. Lopuksi Nainen menee nukkumaan ja sanoo "Runo olisi riittänyt." Hän jää nukkumaan silmät auki. (silmät mieluiten syvänsiniset).
Filmi kertoisi ylipäätään elämästä; kertojaäänenä itse filmissäkin toimisi moniääninen joukko naisääniä vaikka Naisia periaatteessa olisi vain yksi, se Nainen.. (Seuraavaksi pläjäisty näytösjuttu ei kerro kuin yhdeltä kantilta filmiä ja hyvin ilmiselvän oloisesti Halu-ideoin. Oikeasti se ei tietenkään menisi niin, vaan Naisessa tapahtuisi tsiljoonia muita samanaikaisia asioita ja siis muutakin kuin Halun ilmentymää sinne sun tänne ja tämä aiheuttaisi sen, että elokuvaa pidettäisiin mitä nerokkaimpana sekopäisyytenä. Hehheh!)
Elokuvan Naisen nimi olisi Desire ja elokuva olisi jaettu viiteen näytökseen; ensimmäinen kertoisi Naisesta yksinään ja siitä mitä hän Haluaa, toinen kertoisi Naisesta suhteessa mieheen ja siitä miten häntä Halutaan ja miten hän haluaa itseään haluttavan ja kolmas siitä miten Nainen haluaa miestä ja mitä se on (tässä näytetään se nussimisen maku joka Pane mua-elokuvasta jäi pois: HALU). De Si Re.
Neljännessä näytöksessä nainen ja mies etsivät yhteistä säveltä.. niin sanotusti ja tämä jakso poikkeaisi kaikista muista näytöksistä kauneudellaan; ihmisten ajatukset, muistot, unelmat ja painajaiset näytettäisiin kuvallisina ja musiikillisina ilotulitteina ja olisi epäselvää mitä on löydetty ja mitä ei ja tämä kaikki olisi juuri sitä, mitä on löydetty. Runo ihmisestä, molemmista.
Viidennessä näytöksessä Nainen vain puhuisi ja naisen puhuessa hänen kasvonsa vaihtuisivat toisiksi naisen kasvoiksi ja taas kolmansiksi ja niin edelleen. Joka puheenvuoro olisi erilainen.. osa paskanjauhantaa, osa sitä sun tätä, osa tilitystä ja osa kyselyä kameralle ja kameran vastaamista niihin takaisin. Lopuksi Nainen menee nukkumaan ja sanoo "Runo olisi riittänyt." Hän jää nukkumaan silmät auki. (silmät mieluiten syvänsiniset).
Oikeastaan pointtini oli, että mua alkoi naurattaa. Jostain syystä naista ja naiseutta pidetään hyvin mystillisenä ja moniulotteisena asiana, mitä se ei ole sen enempää kuin mieheyskään. Musta leffaideasi kuulostaa paremminkin sairaskertomukselta kuin kiinnostavalta tavalta käsitellä, hmm, naiseutta (mikäli sellaista on).
Vadim, olet käsittänyt leffaideani väärin (en ihmettele tätä, silivatiseilaa ei onnaa silloin, kun se ei onnaa jne) - se ei käsittele naiseutta naiseutena eikä ihmeellisesti tyhjenny naisena olemiseen vaikka näin voisi näemmä ajatellakin. Lue 1.viestini uudestaan, mikäli haluat käsittää jotain, mutta tämä ei ole pakollista eikä väistämättä edes suositeltavaa, koska olen kuitenkin saanut sinut nauramaan ja se on mielestäni hyvä se.
Tyhjästä on aina hauska nauraa, niin minäkin teen..:)
Runo ei ole runo ellei sitä Tunne. Runo ei ole Tunne ellei siitä ole runoa. Elämä ei ole Tunne ellei siitä ole runoa. Runo ei ole .. mitään, ellei ole sitä, mikä kertoisi mitä on runo.
Tyhjästä on aina hauska nauraa, niin minäkin teen..:)
Runo ei ole runo ellei sitä Tunne. Runo ei ole Tunne ellei siitä ole runoa. Elämä ei ole Tunne ellei siitä ole runoa. Runo ei ole .. mitään, ellei ole sitä, mikä kertoisi mitä on runo.
Kokeillaan.vadim kirjoitti:Korvasin mielessäni sanan "nainen" sanalla "mies". Kokeilepa huviksesi.
Nuuuh! Nuuuuuuh!HellBell kirjoitti:Elokuvan Miehen nimi olisi Desire ja elokuva olisi jaettu viiteen näytökseen; ensimmäinen kertoisi Miehestä yksinään ja siitä mitä hän Haluaa, toinen kertoisi Miehestä suhteessa mieheen ja siitä miten häntä Halutaan ja miten hän haluaa itseään haluttavan ja kolmas siitä miten Mies haluaa miestä ja mitä se on (tässä näytetään se nussimisen maku joka Pane mua-elokuvasta jäi pois: HALU). De Si Re.
Neljännessä näytöksessä Mies ja mies etsivät yhteistä säveltä..