Vesper kirjoitti:Pastasta muuten tuli erinomaista, teen toistekin!
Mjoo. Ei tällä pastaresptillä kyllä itseään kovin originaalina kokkaajana voi pitää; pistäydyin viikonloppuna Mankkaan K-marketissa, ja siellä oli heti ovensuussa sellainen iso laari, josta sai kerralla kaikki muoti-avokadopastaan tarvittavat ainekset.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
urpiainen kirjoitti: pistäydyin viikonloppuna Mankkaan K-marketissa, ja siellä oli heti ovensuussa sellainen iso laari, josta sai kerralla kaikki muoti-avokadopastaan tarvittavat ainekset.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
Vesper kirjoitti:Pastasta muuten tuli erinomaista, teen toistekin!
Mjoo. Ei tällä pastaresptillä kyllä itseään kovin originaalina kokkaajana voi pitää; pistäydyin viikonloppuna Mankkaan K-marketissa, ja siellä oli heti ovensuussa sellainen iso laari, josta sai kerralla kaikki muoti-avokadopastaan tarvittavat ainekset.
urpiainen kirjoitti:Ei tällä pastaresptillä kyllä itseään kovin originaalina kokkaajana voi pitää;
Minä ihmettelin tuossa jokin aika sitten ääneen miehelle (vastattuani varmaan kymmenettä kertaa kysymykseen "mitä tämä oikein on?", että se on "ruokaa"), että jotenkin olen tippunut kaikkien standardien ulkopuolelle ruoanlaitossa. Ennen pystyin sentään hyvällä omallatunnolla väittämään, että jokin ruoka oli makaronilaatikkoa, paistettuja kampeloita tomaattiriisin kera, uunipuuroa tms., mutta viime viikkojen ajan olen tehnyt vain ja ainoastaan "ruokaa". Ensin yritin kuvitella, että originaliteettini kokkaajana oli noussut seuraavalle tasolle, mutta valitettavasti tarkemmin harkittuani päädyin ihan toiseen lopputulokseen: Mies käy kaupassa ja ostaa ruokatarpeet, eikä minulla yleensä ole mitään ideoita sen suhteen, mitä milloinkin haluaisin ruoaksi tehdä. Niinpä kaupasta tulee milloin mitäkin, josta minun sitten pitää säveltää jotain. Aiemmin viitsin sentään pohdiskella minkä olemassaolevan ruoan muunnelman kyseisistä tarvikkeista saisi aikaiseksi, mutta minulla ei enää ole aikaa siihen. Niinpä teen vain jotain "ruokaa". Kyllä ne yleensä maistuvat hyvälle, mutta esim. isolla kasalla pellavansiemenrouhetta täydennetty perunamuusi oli aika pelottavan näköistä. Lapset tosin vetivät sitä ihan paljaaltaankin litran vielä iltapalaksi, kuulemma se oli melkein kuin puuroa...
keitä pasta, käristä kana. Yhdistä ja laita ruokakermat. Anna hautua kannen alla niin kauan kun jaksat odottaa. Lapset söisivät tuota vaikka pelkästään ja pippurijuusto tekee tuosta aikuisellekin kelpaavaa. Jaa juu, laitan minä yleensä tuoreen tomaatin palasiakin tuonne 2-3 tomaattia.
Mikäs vidun vikä niissä on? Kun tuut kotiin klo 18 duunista eskarin kautta kiertäen, niin ei siinä paljon gourmeata ehdi vääntää, kun pitää saada vinkunintiö suihkukuntoon viimeistään klo 20 ja sänkyyn suit sait. Aamusta on kuitenkin herätys jo klo 6.
Muutenkin tuo pastan hauduttaminen "niin kauan kun jaksat odottaa" kuulostaa kyllä omaan korvaan melkoiselta katastrofilta, kun on tottunut siihen että pastan tulee olla hieman al dente. Siitähän tulee ihan atomipuuroa jos sitä rupee hauduttelemaan.
Diddley Bow kirjoitti:Mikäs vidun vikä niissä on? Kun tuut kotiin klo 18 duunista eskarin kautta kiertäen, niin ei siinä paljon gourmeata ehdi vääntää, kun pitää saada vinkunintiö suihkukuntoon viimeistään klo 20 ja sänkyyn suit sait.
No ei se marinadi niiden kokkaamista yhtään nopeuta, pikemminkin hidastaa jos yrittää jollain keinolla valutella niitä litkuja mahdollisimman hyvin kilon suikalesatsista pois. Parempaa tulee kun ostaa sitä marinoimatonta versiota. Paitsi tietysti jos laskee maustamisen "gourmet-kokkaamiseksi".
Tietty alkaa kaikki hunajamarinoitu tulla jo korvista pihalle, mutta jos käy tuuri ja saat jostakin jotakin muuta marinadia. Aika huonosti saa kiloa marinoimatonta, tietty sitähän tarvitsisi olla vain 800g.
Niin tuosta ohjeeni määrästä syö jo isompikin lauma ja jää evästäkin. Voihan jutut puolittaa, jättäisin silloin ehkä maustamattoman ruokakerman pois.
Viimeksi muokannut exPertti, 29.10.2012 17:41. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Nyt ajauduimme ihan hakoteille kun ruokakeskustelu jatkuu. Alunperin piti tulla ihmettelemään suorastaan jäätävää rengasmainosta (haen siis edelleen kustannustehokasta, mutta silti hyvää talvirengasta tähän salmiakin harmilliseen mutta mukavaan kokoon).
"Ainutlaatuinen sohjopito". ROFL LMAO. Tuohan voi tarkoittaa ihan mitä hyvänsä. Näen sieluni silmin "Wow miten ainutlaatuisen paska sohjopito".
Diddley Bow kirjoitti:Mikäs vidun vikä niissä on? Kun tuut kotiin klo 18 duunista eskarin kautta kiertäen, niin ei siinä paljon gourmeata ehdi vääntää, kun pitää saada vinkunintiö suihkukuntoon viimeistään klo 20 ja sänkyyn suit sait. Aamusta on kuitenkin herätys jo klo 6.
No jos vaikka laittais ne omat marinadit niille kanoille sitä seuraavaa päivää varten jo edellisenä iltana, kun vinkunintiö on nukkumassa. Mutta siis ei ole mun ongelma, syökää mitä haluatte. Itse en marinoituja osta, kun kiinnostaa muukin kuin teollinen maku ja natriumglutamaatit.
Diddley Bow kirjoitti:Mikäs vidun vikä niissä on? Kun tuut kotiin klo 18 duunista eskarin kautta kiertäen, niin ei siinä paljon gourmeata ehdi vääntää, kun pitää saada vinkunintiö suihkukuntoon viimeistään klo 20 ja sänkyyn suit sait. Aamusta on kuitenkin herätys jo klo 6.
No jos vaikka laittais ne omat marinadit niille kanoille sitä seuraavaa päivää varten jo edellisenä iltana, kun vinkunintiö on nukkumassa. Mutta siis ei ole mun ongelma, syökää mitä haluatte. Itse en marinoituja osta, kun kiinnostaa muukin kuin teollinen maku ja natriumglutamaatit.
Vespalla on ruusuinen kuva perheenäidin ajankäytöstä
^ Katsos kun ensin käy päivän töissä voi sitten hakea lapset, valmistaa kolmelajisen ruokalajin, pestä pari konetta pyykkiä, siivota kevyesti, hoitaa kaiken tämän ajan muutamaa kiukkuista lasta ymmärtäväisesti mutta jämäkästi, maksaa laskut, hoitaa iltapuurot ja nukkumaan laitot.
Sitten, noin neljä-viisi tuntia kotiintulon jälkeen kun lapset nukkuvat ja talo hiljenee onkin aika tehdä ja laittaa kanat marinadiin pikapannen samalla puolisoa (jos nyt sattuu saamaan kun 'kun häntä ei olla huomioitu illan aikana') ja rojahtaa sen päälle suoraan kynttilänä sänkyyn iloisena siitä, että lapset saavat "kunnon kanaa" huomenna.
Vesper kirjoitti:Ehkä on parempi, etten sano tähän enää mitään.
Pyrkimys ei ollut kettuilla sinulle. Nauratti vaan ajatus siitä, että mistähän kohtaa sitä nappaisi kuvitellusti kanan marinointia varten aikaa. Varsinkin kun puhuttiin ruokakermaan hukutetusta ruuasta, jossa marinointi menee pahasti hukkaan.
Vespa on täysin oikeassa. Maustaminen vie ruoanlaittoprosessi merkittävästi vähemmän aikaa kuin mikään muu osa. Ei sitä ajankäytöllä voi perustella, laiskuudella ja mukavuudenhalulla kyllä. Kyllä sen huomaa onko laittanut marinadikamaa vai maustanut itte.
Avioliitto on ihmeellinen asia. Sen avulla kaksi olentoa kestää vaikeudet joita heille ei olisi tullutkaan jolleivät he olisi menneet naimisiin! -Lucky Luke
exPertti kirjoitti:^ Katsos kun ensin käy päivän töissä voi sitten hakea lapset, valmistaa kolmelajisen ruokalajin, pestä pari konetta pyykkiä, siivota kevyesti, hoitaa kaiken tämän ajan muutamaa kiukkuista lasta ymmärtäväisesti mutta jämäkästi, maksaa laskut, hoitaa iltapuurot ja nukkumaan laitot.
Sitten, noin neljä-viisi tuntia kotiintulon jälkeen kun lapset nukkuvat ja talo hiljenee onkin aika tehdä ja laittaa kanat marinadiin pikapannen samalla puolisoa (jos nyt sattuu saamaan kun 'kun häntä ei olla huomioitu illan aikana') ja rojahtaa sen päälle suoraan kynttilänä sänkyyn iloisena siitä, että lapset saavat "kunnon kanaa" huomenna.
Arki voi olla noin hankalaa vain jos hairahtuu kepulaiseen insinööriin joka ei tee osaansa kotitöistä koska netissä on joku joka on ihan väärässä.
Avioliitto on ihmeellinen asia. Sen avulla kaksi olentoa kestää vaikeudet joita heille ei olisi tullutkaan jolleivät he olisi menneet naimisiin! -Lucky Luke
exPertti kirjoitti:^ Katsos kun ensin käy päivän töissä voi sitten hakea lapset, valmistaa kolmelajisen ruokalajin, pestä pari konetta pyykkiä, siivota kevyesti, hoitaa kaiken tämän ajan muutamaa kiukkuista lasta ymmärtäväisesti mutta jämäkästi, maksaa laskut, hoitaa iltapuurot ja nukkumaan laitot.
Sitten, noin neljä-viisi tuntia kotiintulon jälkeen kun lapset nukkuvat ja talo hiljenee onkin aika tehdä ja laittaa kanat marinadiin pikapannen samalla puolisoa (jos nyt sattuu saamaan kun 'kun häntä ei olla huomioitu illan aikana') ja rojahtaa sen päälle suoraan kynttilänä sänkyyn iloisena siitä, että lapset saavat "kunnon kanaa" huomenna.
Arki voi olla noin hankalaa vain jos hairahtuu kepulaiseen insinööriin joka ei tee osaansa kotitöistä koska netissä on joku joka on ihan väärässä.
Minä olin muuten se suorittaja tuossa esimerkissä. Luulin kaikkien tuosta yllätyksettömästä 'huomion puute' täkystä tyhmemmänkin huomaavan. Ihme sovinisteja olette jos luulette kotitöitten olevan naisten yksinoikeus. Tulkaas nyt tälle vuosituhannelle poitsut.
Vesper kirjoitti:Ehkä on parempi, etten sano tähän enää mitään.
Nauratti vaan ajatus siitä, että mistähän kohtaa sitä nappaisi kuvitellusti kanan marinointia varten aikaa.
Mistä lähtien marinointiin on mennyt aikaa yli 2 minuuttia? Onneksi minulla ei ole valtavaa lapsilaumaa estämässä marinointia... ...eiku, hetkinen... ...miksei ne estä?