nowaysis kirjoitti:Urpiainen, sinä kuulut nyt Team Vakuutusmainokseen. Live with it. Mitä mieltä olet muista Malickin leffoista?
En mä edes ole niitä kaikkia nähnyt. Muistan kyllä, miten joskus menin katsomaan The thin red linen ilman ennakkokäsityksiä, ja kokemus oli todella vaikuttava. Jotenkin koin, että tämä tree of life pyrki vähän pakonomaisesti samanlaiseen huikeuteen onnistumatta siinä lainkaan. On tässä kyllä se, että varmaan tree of life ei ole leffa, jota sopii katsella vähän väsyneenä kotona telkkarista, vaan tunnelmaan pitäisi heittäytyä oikeassa teatterissa. Siten kokemus olisi voinut olla ehjempi.
Viitaten nyt vähän Suvisen kommentteihin Midnight in Parisista tässä ketjussa, niin Tree of Life on vähän sen leffan antiteesi: siinä missä Midnight toimii katselukokemuksena loistavasti, mutta analyysissa siitä ei saa oikein mitään syvällistä irti, niin Tree of Life on vastaavasti aika puuduttava ja nolostuttava katselukokemus, mutta toisaalta siitä kirjoittaisi koska tahansa laudaturin lukioaineen, jonka syvällisyydellä hurmaisi luokan runotytöt (mun lukioaikainen bravuuri oli Wim Wendersin tuotanto). Thin red line, sitten taas, on minusta oikea mestariteos ja yhdistää molemmat yllä tyypittelemäni hyveet hämmästyttävästi.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."