Mihin yhteiskuntaluokkaan mielestäsi kuulut?

[saira]

^Sehän siinä, vaikea pukea sanoiksi. Se vaan tuli tietyissä tavoissa käyttää sanoja esiin. Eräs työssä käyviin köyhiin perhetaustansa vuoksi luokiteltava ystäväni seurusteli hetken aikaa ylempään keskiluokkaan kuuluvan pojan kanssa aikoinaan. Sain välillä auttaa häntä kirjoittamaan viestejä tälle pojalle, koska osasin "puhua" hänelle. Todellakin väärinkäsitys saattoi tulla välillä sanavalintojen tai jopa yhden tietyn sanan käyttämisestä tietyssä paikassa viestiä. Sen vuoksi tämä aihe edelleen kiinnostaa minua. Koska en osaa selittää näitä eroja, (enkä nyt muista tarkkoja sanoja, joita olemme käyttäneet). Mutta koska erot sanastoissa yms olivat yllättävän voimakkaita. Lisäksi voisin lisätä nykyisestä miehestäni, että vaikka hän on elänyt itsenäistyttyään todellakin kaikkea muuta kuin keskiluokkaista elämää, hänestä näkee erittäin selkeästi ylemmän keskiluokkaisen perhetaustan. Olen sanonutkin hänelle, että hän on puoliksi yläluokkaisen perheen poika, puoliksi katurakki.

[Vagabondo]

Alemman keskiluokan pikkuporvarillisista piireistä ponnistanut koulutuksen kautta ylempään keskiluokkaan, jonka ihanteita tämänhetkinen elämäntilanne vastaa hyvin; Vaimo, 1 lapsi, omakotitalo Espoossa, ei koiraa, mutta 3 autoa ja useampi ulkomaanmatka vuodessa.

[nowaysis]

IMO tälläkin palstalla ihmisten kirjoitusten aiheet tuovat esiin heidän luokkataustansa, tai sen millaisen kuvan he itsestään/ luokkastatuksestaan halua(isi)vat antaa. Kyllä minusta Suomessa on selkeästi eri yhteiskuntaluokkia, enkä tajua miten sen huomaamiselta voi välttyä jos kulkee vähänkään silmät auki. Eikä näitä luokkia tarvitse käsittää pysyviksi, sillä varsinkin parin edellisen sukupolven aikana niissä on noustu ja rivakasti. Tosin nykyään liikennettä tuntuu olevan melko reippaasti toiseenkin suuntaan.

Oma taustani on ns. upper middleä, ja sen mukaiset arvot tunnen enimmäkseen omikseni. Toki asiaan kuuluva teinikapinavaihe on läpikäytynä myös. Nouveau riche -tyylistä pröystäilyä kammoan, enkä siis katso (uuden)rahan itsessään tuovan luokkastatusta, ehkä rahan käytön(mihin sitä käytetään ja myös mihin ei) enemmänkin, oli sitä sitten paljon tahi ei. Kennedykin totesi aikanaan Nixonista "That man has no class!" eikä hän tarkoittanut rahaa Imo kyse on siis enemmän hyvästä mausta kuin yksittäisistä summista pankkitileillä saati autotallissa.

Toisinaan tosin käy niinkin, että teen ihan/ainakin jonkin verran vääriä olettamuksia, mutta kyllä me kaikki melko pitkälti heijastamme sitä mistä tulemme, ellemme sitten tietoisesti sitä pyri peittämään. Eikä siinäkään todellakaan ole mitään pahaa, kumpaankaan suuntaan.

Laitanpas tähän vielä pienimuotoisen visan, jossa tulisi lyhyen kuvauksen perusteella sijoittaa henkilöt oikeisiin luokkiin.

Eikun koitanpas laittaa sen kuvagaltsuuni, jos osaan.

Sossulogiaan liittyvää kirjallisuutta olen lueskellut osana opintoja sekä rutkasti myös omaksi ilokseni.

[sivustahuutaja]

Kyllä minusta Suomessa on selkeästi eri yhteiskuntaluokkia, enkä tajua miten sen huomaamiselta voi välttyä jos kulkee vähänkään silmät auki. Eikä näitä luokkia tarvitse käsittää pysyviksi, sillä varsinkin parin edellisen sukupolven aikana niissä on noustu ja rivakasti.

Mitä merkitystä kuvaamillasi luokilla sitten on?

Jos leikitään, että yhteiskuntaluokat muodostuisivat vaikka musiikkimaun mukaan, niin meillä olisi hevareita, poppareita, teknoilijoita jne. Sitten päästäisiin tekemään tutkimuksia, joiden mukaan klassinen luokka elää pitempään kuin punkkarit ja että rokut suosivat kaljaa kun taas popparit lipittävät suhteellisen paljon sidukkaa. Kaikki tämä on tietysti ihan kivaa tutkittavaa, mutta mitä merkitystä tällä on?

Itse näen melkoisena kehäpäätelmänä sen, että ensin jaetaan ihmiset nykyisen tulotasonsa mukaan luokkiin ja sitten ihmetellään tuloluokkien eroja. Eikö kukaan pysähdy miettimään sitä, että ehkä ne tuloerot johtuvat jostakin? Jos tuloerot eivät johtuisi mistään, niin meidän kaikkien palkat arvottasiin kerran vuodessa nopalla.

Tuo musaesimerkki oli niin kaukaa haettu, joten otetaan toinen. Tiedossa on, että paikkakuntien tulotasot eroavat toisistaan. Ihmiset ovat varsin vapaita muuttamaan paikkakunnalta toiselle, joten liikkuminen 'kuntaluokkien' välillä on vapaata. Mitä merkitystä sillä siis on, että Kivijärveläisillä on pienemmät tulot kuin Espoolaisilla? Jos kivijärveläinejn haluaa työllistyä tai nostaa palkkaansa, niin helpoiten se käy muuttamalla työn perässä muualle.

Kuntien välillä liikkuminen hoituu vaikka bussilla. Yhteiskuntaluokkien välillä liikkuminen taas hoituu hankkimalla kaikille ilmainen ja saavutettavissa oleva koulutus. Perintöjä ei tietenkään saa kouluttautumalla, mutta optiotuloja jo sitten saakin. Esim. Jorma Ollila ei ole syntynyt kultalusikka suussaan, mutta taustalta löytyy stipendejä, kovia kouluja, useita tutkintoja, kotimaiseen tyyliin tietenkin RUK, jne.

Seuraa päivän ilmainen vinkki: RUK:in jälkeen pyyhkäisette London School of Economicsiin tekemään yhden tutkinnon ja pari sitten muualta. Vähän järjestötoimintaa päälle, niin johan rekryävät firmat kiinnostuvat. Sitten vaan 70 tuntisia viikkoja ja hieman säkää, niin alkaa optioita tippumaan. Tadaa! Olette siirtyneet rikkaiden kapitalistipaskojen luokkaan!

[NuoriDaavid]

Sivustahuutaja, toi sun paatosangsti alkaa siirtyä naamapalmuasteelle.

Sulle on ilmeisesti vieras ajatus se tosiasia, että kahden työttömän sodankyläläisen yhtä lahjakas poika epätodennäköisemmin päätyy investointipankkiiriksi Lontooseeen, kuin granilaisen juristi-ekonomiperheen poika?

Kun katsotaan armeijan palikkatestien tuloksia ja taulukoidaan ne vanhempien koulutuksen mukaan, niin samoilla palikkatestien tuloksilla pojat päätyvät huomattavan eri todennäköisyyksillä yliopistoon, jos vanhempien koulutustausta on eri.

Ei tässä kukaan ehdota ratkaisuksi niiden 70-tuntista työviikkoa painavien kahden tutkinnon tyyppien verotuksen korottamista ja sen rahan jakamista uuninpankolla makaavalle. Mutta kannattaa kuitenkin selvittää, minkä takia osa ihmisistä heittää potentiaalinsa hukkaan.

[sivustahuutaja]

Sulle on ilmeisesti vieras ajatus se tosiasia, että kahden työttömän sodankyläläisen yhtä lahjakas poika epätodennäköisemmin päätyy investointipankkiiriksi Lontooseeen, kuin granilaisen juristi-ekonomiperheen poika?

Tietenkin tiedän tuon? Mutta mitä väliä tuolla on?

EDIT: Vertauksen vuoksi: Jos suvussa on paljon skitsofreniaa, niin silloin skitsofreniaan sairastuu todennäköisemmin kuin muuten. Mutta mitä väliä? Elämä ei ole tasapuolista. Skitsofreniageeneistä ei pääse eroon, mutta vähän paremman koulutuksen pystyy hankkimaan käytännössä jokainen.

[NuoriDaavid]

Sulle on ilmeisesti vieras ajatus se tosiasia, että kahden työttömän sodankyläläisen yhtä lahjakas poika epätodennäköisemmin päätyy investointipankkiiriksi Lontooseeen, kuin granilaisen juristi-ekonomiperheen poika?

Tietenkin tiedän tuon? Mutta mitä väliä tuolla on?

EDIT: Vertauksen vuoksi: Jos suvussa on paljon skitsofreniaa, niin silloin skitsofreniaan sairastuu todennäköisemmin kuin muuten. Mutta mitä väliä? Elämä ei ole tasapuolista. Skitsofreniageeneistä ei pääse eroon, mutta vähän paremman koulutuksen pystyy hankkimaan käytännössä jokainen.

Kukaanhan meistä ei voi valita, minkälaiseen perheeseen ja mihin syntyy.

Kyllä mun mielestäni sillä on jotain väliä, että kaksi yhtä lahjakasta lasta päätyy eri todennäköisyyksillä hyvään ammattiin ja yhteiskunnalliseen asemaan vanhempien taustasta riippuen.

[sivustahuutaja]

Kyllä mun mielestäni sillä on jotain väliä, että kaksi yhtä lahjakasta lasta päätyy eri todennäköisyyksillä hyvään ammattiin ja yhteiskunnalliseen asemaan vanhempien taustasta riippuen.

Eli mielestäsi on ongelma, jos lääkärin lapsista tulee lääkäreitä ja juristien lapista juristeja? Tai että taiteilijoiden lapsista tulee taiteilijoita? Tai että espoolaisista tulee espoolaisia? Vai onko tässä nyt ainoa ongelma se, että juoppojen lapsista tulee juoppoja?

Vanhempien tekojen periytyminen on ihan puhdasta faktaa, mutta ei tuosta seuraa sitä, että olisi olemassa jotain luokkia. On huomattavasti fiksumpaa tarkastella vanhempien ja vaikkapa peruskoulun vaikutusta ihmisen kehitykseen kuin pohtia proletariaatin asemaa.

[So Hard]

Kyllä mun mielestäni sillä on jotain väliä, että kaksi yhtä lahjakasta lasta päätyy eri todennäköisyyksillä hyvään ammattiin ja yhteiskunnalliseen asemaan vanhempien taustasta riippuen.

Taitaapi olla asia johon on mahdoton vaikuttaa, joten why worry?

[NuoriDaavid]

Kyllä mun mielestäni sillä on jotain väliä, että kaksi yhtä lahjakasta lasta päätyy eri todennäköisyyksillä hyvään ammattiin ja yhteiskunnalliseen asemaan vanhempien taustasta riippuen.

Taitaapi olla asia johon on mahdoton vaikuttaa, joten why worry?

Öö? Pystyyhän tähän paljonkin vaikuttamaan. Esim. ilmainen koulutus auttaa paljon tasoittamaan vanhempien varallisuuden merkitystä. Samoin opintotukijärjestelmä.

[NuoriDaavid]

Vanhempien tekojen periytyminen on ihan puhdasta faktaa.

Aijaa? Mun mielestäni sä olit vähän aikaa sitä mieltä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Nyt ei olekaan?

[sivustahuutaja]

Aijaa? Mun mielestäni sä olit vähän aikaa sitä mieltä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Nyt ei olekaan?

Todennäköisyys = Lähtökohdat x tilaisuus. Kaikilla on tilaisuus ryhtyä NHL-kiekkoilijaksi, mutta ilman toista kättä syntyneelle tuo ura on hieman epätodennäköinen.

Oikeudenmukaisuuden kannalta voitaisiin katsoa, että yksikätiselle pitää tämän halutessa palkata henk. koht. valmentaja, jotta hän saa 'tasavertaisen' mahdollisuuden yrittää änäriin. Käytännössä yhteiskunta, eli me, ei kuitenkaan haluta tuollaiseen rahaa polttaa.

Vanhempien vaikutus lapsen kehitykseen on kiistaton. Jos lapsia pahoinpidellään tai raiskataan, niin lapsen kehitys kärsii. Juoppojen lapsille käy samoin. Joissain perheissä vanhemmat eivät esimerkillään, teoillaan ja puheillaan tue lasten kouluttautumista, jolloin saadaan vasureiden herravihaa potevaa porukkaa, jos lapset eivät ajoissa opi ajattelemaan itse. Mikään näistä ei kuitenkaan liity yhteiskuntaluokkiin. Insestiä ja alkoholismia on kaikissa yhteiskuntaluokissa. Ystäväni 'pakotettiin' lääkäriperheen toimesta lääkäriksi, vaikka hän olisi halunnut olla nälkätaiteilija.

Nykyinen systeemi antaa mielestäni niin tasapuoliset mahdollisuudet kaikille kuin mitä kukaan voi toivoa. Jos vanhemmat ovat pilanneet lapsen lapsuusiän, niin ei tuota käytännössä voi korjata esim. opintotukisysteemiä kehittämällä.

Eli kysyn jälleen: mitä väliä ns. yhteiskuntaluokilla on? Vanhempien roolin luonnollisesti ymmärrän, mutta mitä valtio voi tehdä sen eteen, että vanhemmat ovaty kiinnostuneita lapsen koulujnkäynnistä ja tukevat oppimista?

Olen valmis väittämään, että ylimitoitetut tulonsiirrot lisäävät heikko-osaisuuden periytymistä. Jos lapset oppivat, että sossu hoitaa ja että herrat ovat yksiä paskakasoja, niin miksi he tähtäisivät muualle kuin sossun jonoon?

Terveydenhuolto, koulutus ja vanhuudenturva ovat eri juttuja kuin työkykyisten tulonsiirrot. Nämä 3 toimivat kuten vakuutus, eli systeemi tarjoaa ilmaisen koulutuksen, mutta verottaa kovemmin koulutuksen tuomia suuria palkkoja.

Ehkä pitäisi selventää, että itse tarkoitan tasapuolisista mahkuista puhuessani meritokratiaa, eli saman näytöt ja tulokset saavuttaneet ovat mielestäni suomessa samalla viivalla. Jos lukiosta vetää suomessa 6 ällää, niin ei se opiskelupaikka suomessa jää rahasta kiinni. Samoin hyvään lukioon pääsee julkisilla vähän huonommaltakin asuinalueelta. Jos mitään näyttöjä tai tuloksia ei missään elämänvaiheessa synny, niin en ihan keksi mitä yhteuiskunta enää voi tehdä, kun suomen peruskoulukin on todettu maailman parhaaksi?

[So Hard]

Kyllä mun mielestäni sillä on jotain väliä, että kaksi yhtä lahjakasta lasta päätyy eri todennäköisyyksillä hyvään ammattiin ja yhteiskunnalliseen asemaan vanhempien taustasta riippuen.

Taitaapi olla asia johon on mahdoton vaikuttaa, joten why worry?

Öö? Pystyyhän tähän paljonkin vaikuttamaan. Esim. ilmainen koulutus auttaa paljon tasoittamaan vanhempien varallisuuden merkitystä. Samoin opintotukijärjestelmä.

Johan ne ovat olemassa. Silti tuo todennäköisyyssääntö on olemassa.

[NuoriDaavid]

Taitaapi olla asia johon on mahdoton vaikuttaa, joten why worry?

Öö? Pystyyhän tähän paljonkin vaikuttamaan. Esim. ilmainen koulutus auttaa paljon tasoittamaan vanhempien varallisuuden merkitystä. Samoin opintotukijärjestelmä.

Johan ne ovat olemassa. Silti tuo todennäköisyyssääntö on olemassa.

Eli nyt 7.12.2011 klo 8.31 on saavutettu absoluuttinen lakipiste sen suhteen, mitä asialle voidaan tehdä?

En koe tämän asian suhteen mitään erityistä tuskaa ja itse olen yleensä vastustamassa järjestelyjä, jotka pyrkisivät tehostamaan em. taustaerojen vaikutuksen lieventämistä. Haluan kuitenkin selvittää ja tunnustaa, miten asiat ovat. En halua valehdella itselleni tai laittaa päätäni pensaaseen epämiellyttävän totuuden edessä.

[NuoriDaavid]

Aijaa? Mun mielestäni sä olit vähän aikaa sitä mieltä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Nyt ei olekaan?

Todennäköisyys = Lähtökohdat x tilaisuus. Kaikilla on tilaisuus ryhtyä NHL-kiekkoilijaksi, mutta ilman toista kättä syntyneelle tuo ura on hieman epätodennäköinen.

Oikeudenmukaisuuden kannalta voitaisiin katsoa, että yksikätiselle pitää tämän halutessa palkata henk. koht. valmentaja, jotta hän saa 'tasavertaisen' mahdollisuuden yrittää änäriin. Käytännössä yhteiskunta, eli me, ei kuitenkaan haluta tuollaiseen rahaa polttaa.

Enpä ole tällaista oikeudenmukaisuusvaatimusta nähnyt. Sen sijaan olisi oikeudenmukaista, että kaksi saman liikunnallisen lahjakkuuden ja fyysiset edellytykset omaavaa olisi samalla viivalla. Jos toisen lapsen vanhemmilla ei ole varaa maksaa jääkiekkovarusteita ja seuramaksuja, niin silloin tietenkään eivät ole. En ole sitä mieltä, että sossun pitäisi maksaa köyhän perheen lapsen harrastukset. Sen sijaan olen valmis myöntämään, että lapset ovat eri viivalla vanhempiensa takia.

Eli kysyn jälleen: mitä väliä ns. yhteiskuntaluokilla on? Vanhempien roolin luonnollisesti ymmärrän, mutta mitä valtio voi tehdä sen eteen, että vanhemmat ovaty kiinnostuneita lapsen koulujnkäynnistä ja tukevat oppimista?

Ilmainen koulutus ja opintoraha ovat sinusta varmaan ok? Vai olisitko vuonna 1900 vastustanut niitä turhana hömpötyksenä, kun "yhteiskunta ei voi asialle mitään tehdä"? Vai oletko sitä mieltä, että kaikki voitava on siis tehty ja nyt 7.12.2011 on saavutettu absoluuttinen lakipiste?

Itse veikkaan, että esim. oppilaanohjauksessa (tai mikä se termi on), missä selvitetään nuorelle erilaisia opintomahdollisuuksia ja uravaihtoehtoja, on mahdollista vaikuttaa ja sitä on varaa tehostaa.

Olen valmis väittämään, että ylimitoitetut tulonsiirrot lisäävät heikko-osaisuuden periytymistä. Jos lapset oppivat, että sossu hoitaa ja että herrat ovat yksiä paskakasoja, niin miksi he tähtäisivät muualle kuin sossun jonoon?

Terveydenhuolto, koulutus ja vanhuudenturva ovat eri juttuja kuin työkykyisten tulonsiirrot. Nämä 3 toimivat kuten vakuutus, eli systeemi tarjoaa ilmaisen koulutuksen, mutta verottaa kovemmin koulutuksen tuomia suuria palkkoja.

Ehkä pitäisi selventää, että itse tarkoitan tasapuolisista mahkuista puhuessani meritokratiaa, eli saman näytöt ja tulokset saavuttaneet ovat mielestäni suomessa samalla viivalla. Jos lukiosta vetää suomessa 6 ällää, niin ei se opiskelupaikka suomessa jää rahasta kiinni. Samoin hyvään lukioon pääsee julkisilla vähän huonommaltakin asuinalueelta. Jos mitään näyttöjä tai tuloksia ei missään elämänvaiheessa synny, niin en ihan keksi mitä yhteuiskunta enää voi tehdä, kun suomen peruskoulukin on todettu maailman parhaaksi?

Sä tunnut koko ajan käsittävän, että olisin vaatimassa sosiaaliturvan parantamista tms. Tuntuu, että pelkäät myöntää, että eriarvoisuutta on olemassa, koska pelkäät, että tämä johtaisi heti sosiaalisten tulonsiirtojen lisäämiseen.

Kuten olen jo aika monta kertaa sanonut, en automaattisesti ole vaatimassa sosiaaliturvan parantamista. Työn verotuksen kiristämistä vastustan ehdottomasti ja ylipäätään haluan matalaa veroastetta. Tästä huolimatta olen kiinnostunut ja halukas selvittämään, miten homma toimii.

[Vagabondo]

Eli nyt 7.12.2011 klo 8.31 on saavutettu absoluuttinen lakipiste sen suhteen, mitä asialle voidaan tehdä?

Lakipiste tais olla jossain ihan 90-luvun alussa. Niistä ajoista on edut ja ennenkaikkea opintotuen ostovoima tasaisesti heikentynyt. Silloin ensimmäisinä lamavuosina sai jopa sossusta vielä opiskelupaikkakunnan vuokrakämpän rahat, jos ei ollut kesätöitä. Tulorajat oli kuukausikohtaisia, joten kesällä sai painaa duunia niin paljon kuin jaksoi, eikä sillä ollut vaikutusta talven tukiin sekä opintotuki juoksi niin kauan kuin jaksoi opiskella.

[NuoriDaavid]

Eli nyt 7.12.2011 klo 8.31 on saavutettu absoluuttinen lakipiste sen suhteen, mitä asialle voidaan tehdä?

Lakipiste tais olla jossain ihan 90-luvun alussa. Niistä ajoista on edut ja ennenkaikkea opintotuen ostovoima tasaisesti heikentynyt. Silloin ensimmäisinä lamavuosina sai jopa sossusta vielä opiskelupaikkakunnan vuokrakämpän rahat, jos ei ollut kesätöitä. Tulorajat oli kuukausikohtaisia, joten kesällä sai painaa duunia niin paljon kuin jaksoi, eikä sillä ollut vaikutusta talven tukiin sekä opintotuki juoksi niin kauan kuin jaksoi opiskella.

Liian löperö sosiaaliturva ei ole sama asia, kuin tasa-arvoisten mahdollisuuksien luonti. Uskon sivustahuutajan tavoin, että liian hyvä/löperö sosiaaliturva saattaa passivoittaa ja itse asiassa lisätä syrjäytymistä.

[nowaysis]

Minusta luokkaerot näkyvät siinä, että eri ihmiset elävät hyvin erilaisissa maailmoissa, ihan Suomessa ja ihan vaikka muutaman kilometrin säteellä. Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisessa yhteisössä sivustahuutaja on kasvanut, kun ei moista ole tullut huomanneeksi. Vaikka sen köyhän alkoholistiperheen vesalle annettais kaikki maailman lätkäkamat ja stipendit, se on silti se joka todennäköisemmin lopettaa tai sössii homman jollain tavalla. En minä sano että se on hyvä näin tai että tuollainen pitäisi valtion toimesta estää jotenkin, mutta niin se vain on.

Luokkaerot näkyvät siinä, että ihmiset saavat taustastaan riippuen hyvin erilaiset eväät(sekä sosiaaliset, taloudelliset että fyysiset) selviytyä elämästä. Minusta yhteiskunnan tulisi tukea niitä lapsia, tavallaan ojentaa käsi ja antaa mahdollisuus tehdä asiat toisin ja tavoitella enemmän kuin omilla vanhemmilla oli, JOS siihen on kiinnostusta. Näinhän täällä tehdäänkin. Se, että edelleen esim. akateemisuus ja terveet elämäntavat(it-alaa lukuun ottamatta ) kulkevat usein suvuittain kuten "vastakohtansakin", on edelleen fakta vaikka se ei toki Suomesta jäykkää luokkayhteiskuntaa teekään.

Mikäli sivustahuutaja ei edelleenkään näe kotimaassamme luokkaeroja, olen valmis viemään hänet parin tunnin kierrokselle mitä ihmeellisimpiin maailmoihin, jotka toistaiseksi lienevät hänelle tuntemattomia.

Mikäli vetoat siihen, että menestymättömyys ja pienempi asunto johtuvat yksinkertaisesti tyhmyydestä, voisit miettiä kuinka helppo on keskittyä opiskeluihin kun elämä on huoletonta ja vanhemmat kannustavat ja tukevat(myös taloudellisesti). Muista myös, että luokkaerojen olemassaolo ei missään nimessä edellytä luokkayhteiskuntaa. Minusta tuo mainitsemasi herraviha kertoo juuri siitä, että joidenkin ihmisten mielestä ainakaan heidän ei missään nimessä kuulu olla samanlaisia, mikä taas viittaa enempikin siihen, että he katsovat kuuluvansa sellaiseen luokkaan, josta ei kuulukaan "nousta".

http://www.kirjapaja.fi/tuotteet/1803-l ... iskunnassa

Itse en ole vielä lukenut, mutta olettaisin liippaavan aika läheltä näitä aiheita.

Mainitsiko Urpiaisen artikkeli muuten sitä, että vaaleanpunaiset vaatteet pojilla olis ihan ok? Siis toki ilman niitä prinsessoja ja hellokittyjä.

[sivustahuutaja]

Eli nyt 7.12.2011 klo 8.31 on saavutettu absoluuttinen lakipiste sen suhteen, mitä asialle voidaan tehdä?

Lakipiste tais olla jossain ihan 90-luvun alussa.

Etuuksien huippu saavutettiin tosissaan 90-luvun alussa. Euroopan velkakriisi kertoo myös hyvin karusti, että nopean kasvun viimeisissä vaiheissa luodut rakenteet eivät missään ole olleet kestäviä. Portugali ja muutamat muut ovat jo käyneet eläkekassalla ja te kaikki tiedätte mitä tuo tarkoittaa: Tulevat eläkeläiset eivät tule saamaan luvattuja eläkkeitä. Suomessa on luvassa sama kehitys, vaikka Sailas tuntuu olevan ainoa joka asiaa pitää pöydällä. 90-luvun alun taso ei ole ollut kestävä, joten oikea suhteellinen taso lienee 80-luvun alussa, ellei kauempanakin. Tuollaisen tason saavuttaminen tarkoittaa keskittymistä vain oleelliseen, jota Sailaskin koko ajan peräänkuuluttaa.

Onneksi meritokratia on halpaa. Suomen koulujärjestelmä on hyvä ja halpa. Yliopistot pääosin ihan siedettäviä ja käsittää kilpailukykyisiä kuluiltaan. Verotus kerää takaisin opiskelun tuoman edun työmarkkinoilla. Ainoaksi suureksi ongelmaksi jää korpilaitosten vilunkipeli ja seksikkäiden alojen ylikoulutus. Noihin ollaankin jo puuttumassa.

[NuoriDaavid]

Mainitsiko Urpiaisen artikkeli muuten sitä, että vaaleanpunaiset vaatteet pojilla olis ihan ok? Siis toki ilman niitä prinsessoja ja hellokittyjä.

Olikohan se juuri tuo Urpsun mainitsema juttu, jossa todettiin, että vaaleanpunaiset asusteet miehellä ovat määrätyissä, tarkoin harkituissa ja määritellyissä tilanteissa ok.

Esim. Nalle Wahlroos ja Kaarle Kustaa saattavat laittaa vaaleanpunaiset housut jalkaansa ja investointipankkiiri voi käyttää vaaleanpunaista kauluspaitaa ja lukea pinkille paperille painettua Financial timesia.

Nainen ei voi käyttää vaaleanpunaista kuin Roosanauhassa.

[sivustahuutaja]

Minusta luokkaerot näkyvät siinä, että eri ihmiset elävät hyvin erilaisissa maailmoissa, ihan Suomessa ja ihan vaikka muutaman kilometrin säteellä. Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisessa yhteisössä sivustahuutaja on kasvanut, kun ei moista ole tullut huomanneeksi.

Tietenkin hyvän alueen ja huonon alueen välillä on eroja? Eihän niitä muuten tunnistettaisi hyväksi ja huonoksi alueeksi?

Mutta mitä tekemistä luokilla on noiden alueiden kanssa? En ole missään vaiheessa kyseenalaistanut vaikkapa vanhempien vaikutusta tai tuloeroja, vaan olen kyseenalaistanut sen, tuoko suomalaisten jako luokkiin mitään lisäarvoa. Jos ahtaaja tienaa enemmän kuin tutkija ja kirvesmies enemmän kuin akateeminen kirjastotäti, niin mitä väliä noilla luokilla on? Eikö voitaisi subjektiivisten yteiskuntaluokkien sijaan tarkastella voin objektiivisia tulodesiileitä?

Jos luokista halutaan puhua, niin haluaisin ainakin nähdä empiiristä tutkimusta sen tueksi, että valittu luokkajako sisältää eniten selittäviä tekijöitä sen suhteen, mitä nyt sitten halutaankin selittää.

[NuoriDaavid]

En minä sano että se on hyvä näin tai että tuollainen pitäisi valtion toimesta estää jotenkin, mutta niin se vain on.

Näin. Mä haluan, että tosiasiat tunnistetaan ja myönnetään. Sitten, kun tiedämme, miten asiat ovat, voimme miettiä, haluammeko tai voimmeko jotenkin muuttaa niitä.

[NuoriDaavid]

Eikö voitaisi subjektiivisten yteiskuntaluokkien sijaan tarkastella voin objektiivisia tulodesiileitä?

http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html ... 344/type=1

[nowaysis]

? Eikö voitaisi subjektiivisten yteiskuntaluokkien sijaan tarkastella voin objektiivisia tulodesiileitä?

Toki voit tehdä niin , jos se sinusta tuntuu mukavammalta. Voidaan myös luokkaerojen sijaan puhua erilaisista sosioekonomisista ryhmistä, mutta se on pidempi sanana. Toki virallisemmissa konteksteissa olen itsekin usein pakotettu käyttämään poliittisesti korrektimpaa termiä.

Alan tutkimuksia löytyy pilvin pimein jos oikeasti kiinnostaa. Itse luin viimeksi humoristisen Class: A Guide Through the American Status System (Paul Fussel).

[So Hard]

En minä sano että se on hyvä näin tai että tuollainen pitäisi valtion toimesta estää jotenkin, mutta niin se vain on.

Näin. Mä haluan, että tosiasiat tunnistetaan ja myönnetään. Sitten, kun tiedämme, miten asiat ovat, voimme miettiä, haluammeko tai voimmeko jotenkin muuttaa niitä.

Onko täällä joku kiistänyt niitä tosiasioita? Oleellisempi kysymys on, että kun hyvien perheiden lapsista voi tulla nistejä ja köyhän alkkisperheen lapsesta huippututkija, why worry? Toki koulujärjestelmän pitäisi pystyä ohjaamaan lahjakkuuksia eteenpäin, mutta sallitaanhan täällä sellaisiakin ikäviä ilmiöitä kuin steinerkoulut, kotikoulu ja uskonnolliset koulut, jotka voivat todella vahingoittaa niitä tasavertaisia mahdollisuuksia jatkoon.