edit: wikin mukaan 1 yli 100:sta murhasta syytetystä asiakkaastaan sai capital punishmentin. Hyvä saldo silti.
![Smile :)](./images/smilies/icon_smile.gif)
No en mäkään välttämättä tuohon hommaan, mutta mahdollisesti kyllä vaikkapa taidemuseoni hallintojohtajaksi. Mieluummin kuin puhtaan taidehistorioitsijan ja puhtaan (siis muuten kuin mieleltään) juristin.So Hard kirjoitti:En mä välttämättä haluaisi juristikseni Suomessa kaveria jolla on alla pari vuotta taideopintoja ja sitten äkkiä sutaistu master of laws päällä.
En siis ole tuota mieltä. Nuo alat hyötyisivät laaja-alaisuudesta sallaisten ihmisten kohdalla jotka siihen sopivat. Jos 100% bulkin sijaan tuotetaan 60% suoraviivaisia työmyyriä, 20% huippuosaajia ja 20% laajakirjoisia, niin tämä jälkimmäinen vaihtoehto on talouden kannalta varmasti parempi.NuoriDaavid kirjoitti: Olen SH:n kanssa samoilla linjoilla. Paras että lääkäri, juristi, insinööri tai ekonomi on sivistymätön tomppeli, kunhan osaa hommansa. Jos tehtävänä on rakennesuunnitella silta, ei siinä paljon postmoderni relativistisuus auta. Silta kestää tai ei kestä.
Kun mä aikanaan opetin maailmalla humanistis-yhteiskuntatieteellistä hörhöilyä, parhaat kandit kursseiltani (tai osa niistä) vietiin usein suoraan töihin lakitoimistoihin, joissa tekivät lakitieteen maisterin tutkinnon osana työtehtäviään.NuoriDaavid kirjoitti:^Juristien tutkinnon laaja-alaisuuden hyödystä:amerikkalainen asianajana Clarence Darrow (joo - tarkistin kirjasta) argumentoi jurylle niin menestyksekkäästi vapaan tahdon ongelmasta, että yhtään hänen asiakastaan ei tuomittu murhasta kuolemaan.
SH viittaasi So Hardiin.sivustahuutaja kirjoitti:En siis ole tuota mieltä.NuoriDaavid kirjoitti: Olen SH:n kanssa samoilla linjoilla. Paras että lääkäri, juristi, insinööri tai ekonomi on sivistymätön tomppeli, kunhan osaa hommansa. Jos tehtävänä on rakennesuunnitella silta, ei siinä paljon postmoderni relativistisuus auta. Silta kestää tai ei kestä.
Siis oliko maailmallakin se tilanne, että ihan jouduttiin viemään? Olin siinä uskossa, että muualla ollaan valmiita menmään yliopistosta yrityselämään töihin ihan vapaaehtoisesti.urpiainen kirjoitti:Kun mä aikanaan opetin maailmalla humanistis-yhteiskuntatieteellistä hörhöilyä, parhaat kandit kursseiltani (tai osa niistä) vietiin usein suoraan töihin lakitoimistoihin, joissa tekivät lakitieteen maisterin tutkinnon osana työtehtäviään.
Meillä on jo osaavia lääkäreitä enemmän kuin koskaan. Ei niitä tarvita enempää vaan tarvitaan joku moniosaaja keksimään miten ne pidetään julkisen puolen palveluksessaNuoriDaavid kirjoitti:Toki moraalifilosofian tai ekonomian opiskelu avartaa, mutta jos mummolla on sydäninfarkti tai lapsella jalka murtunut, niin paras kuitenkin että lääkäri osaa hoitaa sen. Vaikka olisikin fakki-idiootti.
Di koulutuksia ja työnkuvia on niin erilaisia. Powerpoint inssien määrä on ollut koko ajan kasvussa ja ne saattaisivat laajemmasta koulutuksesta jotain hyötyäkin. TuTalla olis varaa tutkinnonsisältöä vähän lisätäkin. Kyllä sinne aina pari uutta diipadaapakurssia entisten sekaan mahtuu.NuoriDaavid kirjoitti: Olen SH:n kanssa samoilla linjoilla. Paras että lääkäri, juristi, insinööri tai ekonomi on sivistymätön tomppeli, kunhan osaa hommansa. Jos tehtävänä on rakennesuunnitella silta, ei siinä paljon postmoderni relativistisuus auta. Silta kestää tai ei kestä.
Lääkäreistä niin harva toimii 'oikean' ammattinsa ulkopuolella, että nämä yksilöt kyllä löytävät tarvittavat lisäopinnot itsekin.Kottarainen kirjoitti:Tämmöinen medisiinariekonomijuristi-moniosaaja voisi olla oikea henkilö vaikka sairaalan tai lääkefirman johtajaksi tai toisenlaisella kombolla varustettuna tekemään innovaatioita tutkimuspuolella.
Minusta sä ND nyt hiukan aliarvioit sitä mitä lääketieteellinen koulutus voisi tuoda lisää jonkin muun alan kuin peruslekurin hommiin.
Aika ylivoimainen osa dippainsseistä toimii pian valmistumisensa jälkeen yleisjohdossa. Juuri näiden kohdalla mietityttää, että ehkä 2-3 vuoden kandin paperit, sitten 5v projekti-inssinä + pikkupomona ja MBA kandin päälle kun alkaa näyttää siltä että integrointia ei enää tarvitse.Vagabondo kirjoitti:Di koulutuksia ja työnkuvia on niin erilaisia. Powerpoint inssien määrä on ollut koko ajan kasvussa ja ne saattaisivat laajemmasta koulutuksesta jotain hyötyäkin.
En nyt varsinaisesti ajatellut minäkään että koko kurssille kannattaisi mitään triplatutkintoa alkaa väsäämään. Terveystaloustiedettä voisi kyllä olla kaikilla enemmän ja etiikan kurssi on toivottavasti jo korvattu vähemmän huonolla. Aika paljon ihan turhiakin kursseja oli ainakin meillä, esimerkkinä nyt vaikka monet yleislääketieteen kurssit ja fysiikan ja kemian harkkatyöt nyt oli ainakin ihan pelleilyä. Niihin käytetyt resurssit olisi hyvinkin voinut suunnata johonkin sivistämiseen ilman että olisi menetetty mitään.sivustahuutaja kirjoitti:Lääkäreistä niin harva toimii 'oikean' ammattinsa ulkopuolella, että nämä yksilöt kyllä löytävät tarvittavat lisäopinnot itsekin.
Tutkimuspuolella taas luullakseni sukelletaan asioihin usein syvemmälle kuin lääkärinopinnoissa.
Mutta jos sä aiot tunkea lääkärin peruskoulutukseen lisää tavaraa, niin väistämättä tutkinnon suorittamiseen kuluva aika pitkittyy tai sitten sieltä täytyy ottaa jotain pois. Ihmisten pitäis jossain vaiheessa siinä valmistumisen jälkeen ja ennen eläkkeelle jäämistä ehtiä sitä työtäkin tehdä.Kottarainen kirjoitti:Meillä on jo osaavia lääkäreitä enemmän kuin koskaan. Ei niitä tarvita enempää vaan tarvitaan joku moniosaaja keksimään miten ne pidetään julkisen puolen palveluksessaNuoriDaavid kirjoitti:Toki moraalifilosofian tai ekonomian opiskelu avartaa, mutta jos mummolla on sydäninfarkti tai lapsella jalka murtunut, niin paras kuitenkin että lääkäri osaa hoitaa sen. Vaikka olisikin fakki-idiootti.
Totta, ettei perus lääkärinduunissa varmaan ole suurta merkitystä laaja-alaisuudella, ellei sitten lasketa sitä mitä vähän filosoofimpi suhtautuminen voi tuoda lisää potilas-lääkärisuhteeseen, ainakin tietyillä erikoisaloilla. Mutta terveydenhuollossa on ainakin sellainen perusongelma, että taloudellinen johto ja tieteellinen johto eivät puhu samaa kieltä. Tämmöinen medisiinariekonomijuristi-moniosaaja voisi olla oikea henkilö vaikka sairaalan tai lääkefirman johtajaksi tai toisenlaisella kombolla varustettuna tekemään innovaatioita tutkimuspuolella.
Minusta sä ND nyt hiukan aliarvioit sitä mitä lääketieteellinen koulutus voisi tuoda lisää jonkin muun alan kuin peruslekurin hommiin.
En aio lisää tunkea perustutkintoon. Mutta jotain kursseja voisi kyllä vaihtaa ihan muuhun.NuoriDaavid kirjoitti:Mutta jos sä aiot tunkea lääkärin peruskoulutukseen lisää tavaraa, niin väistämättä tutkinnon suorittamiseen kuluva aika pitkittyy tai sitten sieltä täytyy ottaa jotain pois. Ihmisten pitäis jossain vaiheessa siinä valmistumisen jälkeen ja ennen eläkkeelle jäämistä ehtiä sitä työtäkin tehdä.
Työkalut on vaan syytä olla ennen kuin niitä tarvii soveltaa. Ainakaan omasta suuntautumisvaihtoehdosta ei kandin papereilla vielä paljon irtoa osaamista, mutta ne on oleellinen tietopohja syventäviin opintoihin.sivustahuutaja kirjoitti: Täytyy tosin huomioida, että suomessa tutkintoja ei ainakaan aiemmin oltu rakennettu 2-portaisiksi, eli esim. dippainssillä kandia vastaavat opinnot eivät olleet oikein hyvä lähtökohta työelämään siirtymiseen, koska matikkaa, fyssaa ja muuta päntättiin alussa pitkan tutkinnon tarpeisiin.
Käsittääkseni amk:ssa mennään matikan ja fysiikan puolella aikapaljon matalammalta läpi, jolloin tutkintoon saadaan mahdutettua enemmän ammattiaineita, joten luulisin amk:n soveltuvan paremmin työelämään kuin kandien, joilla taas on paremmat työkalut suoriutua syventävistä opinnoista. Näin DI:nä ihmettelen, että jos yhdeltä koulutustasolta tulee keskeneräisesti koulutettuja työntekijöitä, jotka ei meinaa kelvata yrityksille, niin miksi niitä pitäisi tulla myös yliopistosta.sivustahuutaja kirjoitti:^ Ehkä kandin tutkintoin pitäisi jakaa kahteen palaan. Ensimmäinen olisi kaikille yhteinen ja toinen pala sitten sen mukaan aikooko suunnata saman tien työelämään vai jatkaa pitempään. Toisaalta meillä on nämä amk:t, joiden lopputuotokset kai vastaisivat tuollaista kandia.