Just noin.So Hard kirjoitti:Miten logiikkaan sitten sopii se, että jos henkilöt A, B ja C kärsivät henkilön X velvollisuuksien täyttämättä jättämisestä ja C:lla on parasosaisena fyrkkaa paeta Eurooppaan, jätetään A ja B minimiavulle ja käytetään C:hen moninkertainen resurssimäärä. Kyllähän se melkoinen vekkuli Y on joka päättää niukkojen resurssien jaosta niin, että etuoikeutettu saa lisää etuoikeutusta ja paskimmassa asemassa olevat enimmäkseen voivottelua.
Ja lisätään tarkasteluun ajallinen dynamiikka.
a) Kehitetään nyt taloutta ja annetaan talouden kolhimien 100 kuolla. Kymmenene vuoden päästä kuolee 100.
B) Autetaan nyt 100:aa kaikella rahalla ja jätetään talouden kehittäminen veks. Kymmenen vuoden päästä talouden kolhimana kuolee 1000.
Eli kuinka paljon meidän kannattaa uhrata resursseja oireen hoitamiseen ja kuinka paljon sairauden hoitoon? Onko parempi opettaa kylällinen nepalilaisia tyttöjä lukemaan kuin hoitaa yhtä suurperhettä meri-rastilassa?
Koko lähimmäisen auttamisen etiikka perustuu puhtaasti siihen läheisyyteen. Tuossa ajatuksessa on taustalla se, että kauimmaista ei sitten enää auteta samalla tavalla. Muutenhan koko termi 'lähimmäinen' olisi turha.
