huima kirjoitti:^^http://en.wikipedia.org/wiki/Dunning%E2 ... ger_effect
Tämähän on kuin kitinää lukisi.
huima kirjoitti:^^http://en.wikipedia.org/wiki/Dunning%E2 ... ger_effect
Tiedän.Ylermi Ylihankala kirjoitti:Hienoa, että joku pohtii asioita syvemmin. Itse en moiseen pystyisi.Manaaja kirjoitti:Tuohon nähden mielestäni Dave edelleen tarjosi aika halpaa katuhuorahintaa yövierailusta luonaan hotellihuoneessa, varsinkin kun otetaan huomioon ettei kyseessä ollut huora vaan strippari. Jos haluaa naisen yöksi joka ei tee huoran hommia, on ymmärtäkseni soveliasta pyrkiä pulittamaan aika rutkasti enemmän hintaa kuin mitä alan omaksi katsova nainen palveluistaan vaatisi. 500 euron tarjous oli Davelta siis edelleen mielestäni todella cheap fuck alentaminen ko. naista kohtaan.
Näkemääsi vääristymää ehdin tähän väliin hieman loiventaa toteamalla, että itsekin kuuluin "heihin", eli tekemääni työtä kutsutaan seksityöksi. Näin ollen "heillä" ei ole ollut mitään syytä oikeuttaa toimintaansa ja työtään minulle. Nämä omat havaintoni tukevat selkeästi Annan tuloksia. Ja Tukipisteen katsauksesta, se ei ole julkinen raportti, vaan oma sisäinen kartoitus niistä palveluista, joita "he" tarvitsevat. (Ja mitä Annaan tulee, hän oli jo seitsemännellä luokalla suoraselkäisin ihminen , jonka olen tuntenut. Otti ensin asioista selvää ennenkuin muodosti mielipiteensä, mutta seisoo sen takana sitten. Olimme rinnakkaisluokilla tällöin...)urpiainen kirjoitti:No, kuten jo totesin, tämä ei olisi mitenkään ennenkuulumatonta sosiaalitieteen historiassa yleisemminkin, ja ilmiöstä keskustellaan ihan perusmetodologiakursseilla. Ei tarvitse olla neuvostokommunismia kaikkine seurauksineen ihannoiva oikeistodemari ymmärtääkseen, miten paljon totuutta kuitenkin on Marxin ajatuksessa, että monesti jokapäiväistäelämää hallitsevat ja määrittävät taloudelliset tuotantosuhteet määrittävät toimijoident ietoisuutta sen sijaan, että mukautuminen menisi aina toiseen suuntaan. Omaa identiteettiä ja itsekunnioitusta pidetään yllä narratiiveilla, jotka voivat olla aika sokeitakin todellisuudelle ja vaikuttaneille kausaaliketjuille. Lisäksi mä en malta olla huomauttamatta, että olen tavannut Anna Kontulan muutamaan otteeseen tutkimusympyröissä, ja Anna Kontulan todistusvoima on minusta, monestakin syystä, vähän kyseenalainen - eikä tosiasiallisesti etu- ja poliittisena järjestönä Pro-tukipisteenkään selvitykset ole nekään mitenkään neutraaleja.saira kirjoitti:^Ilmeisesti seksityöläiset itsekin ovat itsensä suhteen täten väärässä, eivätkä tiedä olevansa moniongelmaisia/hyväksikäytettyjä.
No joo, tästäkin huolimatta en taida ruveta oikeasti kinaamaan vastaan kovin painokkaasti. Tai oikeastaan ollenkaan. Ensinnäkin, tässä keskustelussa nyt on vähän suurpiirteisesti niputettu yhteen ammatinharjoittajia aina strippareista hc-aikuisviihdetaiteilijoihin ja prostituoituihin, lisätienestejä hankkivista opiskelijoista maahantuotuihin hyödykkeisiin. Toiseksi, minun tietoni ovat tosiaan aika vanhentuneita: luin asiasta systemaattisemmin 90-luvun lopulla, jolloin aineisto oli toki ainakin osin Kekkosslovakiasta ja 90-luvun lamaa edeltäneeltä ajalta. Ajattelisin, että sittemmin juuri lama sekä Suomen voimakas avautuminen kansainvälisille tavoille on muokannut tätäkin kenttää tavattoman paljon, ja Saira on varmasti paremmin perillä nykytilanteesta. Asenneilmasto sekä työelämän todellisuus ovat muuttuneet paljon.
On tässä kuitenkin veielä se, että vaikka olisittekin oikeassa siinä, että merkittävä osa seksityöntekijöistä olisi iloisia ammatinharjoittajia, jotka pitävät prostituutiota vain kaikki asiat huomioiden perinteisempiä uria houkuttelevampana ammatinvalintana, niin silti minusta esimerkiksi Dave-logiikassa on jotain periaatteellista sotkua. Hän tuntuu ajattelevan, että prostituutioon ajautuminen vaikka hänen tyttärensä tapauksesas olisi traagista, mutta Davella sen paremmin kuin yhteiskunnallakaan ei olisi oikeutta kieltää sitä täysi-ikäiseltä ja täysivaltaiselta tyttäreltä, koska nämnä asiat kuuluvat kuitenkin henkilökohtaisen vastuun piiriin. Sitten kuitenkin asettuessaan asiakkaan rooliin jonkun toisen tyttären kohdalla Dave tuntuu vetäytyvän henkilökohtaisesta vastuusta traagisen systeemin ylläpitäjänä vetoamalla siihen, että asiaa ei säädellä yhteiskunnallisesti tai yleisellä tasolla. Tuntuu, että henkilökohtainen vastuu v. yhteiskunnallinen säätely tuodaan vähän epäjohdonmukaisesti peliin aina sen mukaan, miten se sopii oikeuttamaan omia, amoraalisia hedonistisia impulsseja.
Joo, mun pitäisi varmaan tarkentaa, etten missään nimessä ota kantaa Annaan henkilönä mihinkään suuntaan. Tarkoitin vain hänen työnsä metodologista luonnetta: suppean otoksen haastattelututkimuksen, jota on ryyditetty läpinäkymättömiin valintaperusteisiin nojaavilla keskustelupalstaotoksilla, tuloksien yleistettävyyteen liittyy ihan peruskurssitason ilmeisiä metodisia ongelmia. Kontulan tutkimusta ei oikein käsittääkseni ole edes tarkoitettukaan tuottamaan kattavaa kokonaiskuvaa koko seksityön kentästä, mihin tarvittaisiinkin laajempaa tilastoaineistoa, vaan antaa seksityöntekijöiden hyvin suppealle osajoukolle (haastatellut) mahdollisuus saada äänensä kuuluviin julkisessa keskustelussa - yksi teema kun käsittääkseni onkin, että alaan liittyvään sosiaalisen ja juridisen stigman takia ääntä on vaikea nostaa. Kyseessä on siis pikemminkin agendallinen keskustelukontribuutio, ei kartoitus tai kattava selvitys. Tarkoitin siis, että Kontulan todistusvoima alasta yleenä tai kokonaisuutena on aika minimaalinen, koska hän on rajannut tällaisen tarkastelun pois työstään pitäytymällä valitsemassaan metodissa. Lisäksi tällainen haastattelututkimus tai keskustelupalstapoimiskelu ei määritelmän mukaan tutki seksityöntekijöiden todellisia elämänkaaria, vaan heidän itseymmärrystään omasta asemastaan ja heidän omaa identiteetinrakennusprojektiaan ylpeinä seksityöläisinä. Ja vaikka tämä nyt on vähän vyön alle lyömistä niin en malta olla huomauttamatta, että arvostetun akatemiatutkijuuden tutkimusansioillaan ansainnut Kontula onkin suomalaisten sosiaalitieteiljöiden joukossa erinomaisen ansioitunut siinä mielessä, että hän on julkaissut yhden kansainvälisen tiedeyhteisön vertaisarvioinnin läpikäyneen lyhyehkön artikkelin, joka siis voidaan tieteelliseksi tiedontuotannoksi laskea. Moni Suomessa ei samaan pysty, vaikka kansainvälisessä tiedeyhteisössä tämä olisi varmaan vähimmäisedellytys kolmannen vuoden tohtoriopiskelijalta.saira kirjoitti:mitä Annaan tulee, hän oli jo seitsemännellä luokalla suoraselkäisin ihminen , jonka olen tuntenut. Otti ensin asioista selvää ennenkuin muodosti mielipiteensä, mutta seisoo sen takana sitten. Olimme rinnakkaisluokilla tällöin...
On se hienoa että meillä tuotetaan tohtoreita!urpiainen kirjoitti:arvostetun akatemiatutkijuuden tutkimusansioillaan ansainnut Kontula onkin suomalaisten sosiaalitieteiljöiden joukossa erinomaisen ansioitunut siinä mielessä, että hän on julkaissut yhden kansainvälisen tiedeyhteisön vertaisarvioinnin läpikäyneen lyhyehkön artikkelin, joka siis voidaan tieteelliseksi tiedontuotannoksi laskea. Moni Suomessa ei samaan pysty, vaikka kansainvälisessä tiedeyhteisössä tämä olisi varmaan vähimmäisedellytys kolmannen vuoden tohtoriopiskelijalta.
Joo. Suomalaiset yhteiskuntatieteilijät ja lakitieteilijät perinteisesti esittävät, että heidän tieteenalansa ovat niin sidonnaisia suomalaiseen yhteiskuntaan, että kansainväliset tutkimusjulkaisut ovat heille epärelevantteja. Toki kummallakin ongelma-alalla löytyy myös poikkeuksia, oikeita tieteentekijöitä.So Hard kirjoitti:On se hienoa että meillä tuotetaan tohtoreita!urpiainen kirjoitti:arvostetun akatemiatutkijuuden tutkimusansioillaan ansainnut Kontula onkin suomalaisten sosiaalitieteiljöiden joukossa erinomaisen ansioitunut siinä mielessä, että hän on julkaissut yhden kansainvälisen tiedeyhteisön vertaisarvioinnin läpikäyneen lyhyehkön artikkelin, joka siis voidaan tieteelliseksi tiedontuotannoksi laskea. Moni Suomessa ei samaan pysty, vaikka kansainvälisessä tiedeyhteisössä tämä olisi varmaan vähimmäisedellytys kolmannen vuoden tohtoriopiskelijalta.
Joo, kuten sanoin, en lähde väittämään vastaan itse asiaan, josta minulla ei ole yhtä ajantasaista tietoa eikä lainkaan omaa kokemusta.saira kirjoitti:Ja niinkuin jo aiemmin mainittiin, samankaltaisia tuloksia on saatu myös ulkomaisissa tutkimuksissa, joten ehkä niihinkin voisi hieman nojata...
En mä tiedä kuin Aulis Aarnion joka olis tehnyt jotain kansainvälisesti noteerattua "oikeustiedettä" ja sekin taitaa olla ihan puhtaasti oikeusteorian alalta, joka ei ole sidoksissa mihinkään kansalliseen. Se mitä "oikeustieteilijät" opiskelevat on oikeusdogmatiikkaa ja lakitekniikkaa ja tunnen useammankin jopa väitelleen "oikeustieteilijän" joka ei itsekään pidä koko alaa minään tieteenä.urpiainen kirjoitti:Joo. Suomalaiset yhteiskuntatieteilijät ja lakitieteilijät perinteisesti esittävät, että heidän tieteenalansa ovat niin sidonnaisia suomalaiseen yhteiskuntaan, että kansainväliset tutkimusjulkaisut ovat heille epärelevantteja. Toki kummallakin ongelma-alalla löytyy myös poikkeuksia, oikeita tieteentekijöitä.
Joo. Keisarillisen Aleksanterin yliopiston herra rehtori tosin taisi saada just jonkun mittavan palkinnon ruotsalaisilta, joten ehkä hän on joskus saanut aikaan jotain jonka muutkin huomaavat muuallakin kuin hallinnon alalla. Lisäksi kai nämä nimekkäät ihmisoikeusjurristit ovat jotenkin kiinni kansainvälisessä tiedeyhteisössä - eikös Martin Scheininininillä, tuolla kelpo kommunistilla, ole ollut ihan mainittavia kansainvälisiä akateemisia pestejäkin? Joka tapauksessa, näissä Suomen yliopistomaailmassa nyt niin suosituissa kansainvälisissä tutkimuksenarvioinneissa kai aika taajaan kiinnitetään huomiota siihen, että muidenkin maiden yhteiskunta- ja oikeustieteilijöillä on kansallinen viitekehys, mutta silti he onnistuvat tekemään kansallisista keisseistään kansainvälisesti relevanttia ja teoreettisesti kiinnostavaa tiedettä. Meillä taas julkaistaan kaverin juttuja omissa julkaisuissa.So Hard kirjoitti:En mä tiedä kuin Aulis Aarnion joka olis tehnyt jotain kansainvälisesti noteerattua "oikeustiedettä" ja sekin taitaa olla ihan puhtaasti oikeusteorian alalta, joka ei ole sidoksissa mihinkään kansalliseen. Se mitä "oikeustieteilijät" opiskelevat on oikeusdogmatiikkaa ja lakitekniikkaa ja tunnen useammankin jopa väitelleen "oikeustieteilijän" joka ei itsekään pidä koko alaa minään tieteenä.urpiainen kirjoitti:Joo. Suomalaiset yhteiskuntatieteilijät ja lakitieteilijät perinteisesti esittävät, että heidän tieteenalansa ovat niin sidonnaisia suomalaiseen yhteiskuntaan, että kansainväliset tutkimusjulkaisut ovat heille epärelevantteja. Toki kummallakin ongelma-alalla löytyy myös poikkeuksia, oikeita tieteentekijöitä.
Mä toistan sun Oulun-turneesi, mutta tällä kertaa se on pyyteetöntä tiedettä!NuoriDaavid kirjoitti:Ryhdy gonzo-tohtoriksi!urpiainen kirjoitti:eikä lainkaan omaa kokemusta.
Esa Saarinen ja Pekka Himanen jäävät aivan telineisiin, kun dominoit koko mediakenttää.
Muista sitten laittaa apurahahakemukseen, että 500 ei riitä mihinkään!urpiainen kirjoitti:Mä toistan sun Oullun-turneesi, mutta tällä kertaa se on pyyteetöntä tiedettä!NuoriDaavid kirjoitti:Ryhdy gonzo-tohtoriksi!urpiainen kirjoitti:eikä lainkaan omaa kokemusta.
Esa Saarinen ja Pekka Himanen jäävät aivan telineisiin, kun dominoit koko mediakenttää.
Joo. Tämä veisi suomalaisen sosiologian perinteen vain vähän pidemmälle: kotimaisen yhteiskuntatutkimuksen merkittäviä hetkiähän on ollut 80-luvun osallistuvan havainnoinnin lähiötutkimus, joka urbaanilegendan mukaan lähti siitä, että kaverit miettivät, että heitä huvittaa istua kapakassa juomassa olutta, mutta rahat on loppu - tarvitaan siis apurahaa.NuoriDaavid kirjoitti:Muista sitten laittaa apurahahakemukseen, että 500 ei riitä mihinkään!urpiainen kirjoitti:Mä toistan sun Oulun-turneesi, mutta tällä kertaa se on pyyteetöntä tiedettä!NuoriDaavid kirjoitti: Ryhdy gonzo-tohtoriksi!
Esa Saarinen ja Pekka Himanen jäävät aivan telineisiin, kun dominoit koko mediakenttää.
Tätä tutkimusprojektia on jatkettu poikkitieteellisesti yliopiston omalla rahoituksella. Porthaniaa lähimpänä sijainneessa kuppilassa oikeustieteellisellä tiedekunnalla oli oma pöytä, josta useamman virassa istuvan löysi usein keskellä päivää. En tiedä onko se baari ja se pöytä yhä olemassa, kun pöydän konklaavista ainakin yksi on tehnyt itsemurhan, yksi eläköitynyt ja ilmeisesti raitistunutkin ja yksi ryyppäsi itsensä hengiltä.urpiainen kirjoitti:Joo. Tämä veisi suomalaisen sosiologian perinteen vain vähän pidemmälle: kotimaisen yhteiskuntatutkimuksen merkittäviä hetkiähän on ollut 80-luvun osallistuvan havainnoinnin lähiötutkimus, joka urbaanilegendan mukaan lähti siitä, että kaverit miettivät, että heitä huvittaa istua kapakassa juomassa olutta, mutta rahat on loppu - tarvitaan siis apurahaa.
Taitaa tämä Urpsu olla sellainen teoreettisen pillutieteen tohtori, joita tällä palstalla on useampikin.NuoriDaavid kirjoitti:Ryhdy gonzo-tohtoriksi!urpiainen kirjoitti:eikä lainkaan omaa kokemusta.
Esa Saarinen ja Pekka Himanen jäävät aivan telineisiin, kun dominoit koko mediakenttää.
Kas, olen jopa lukenut ko. tutkimuksen aikanaan metodologian kurssilla. Eka ajatus oli tosiaan, että kaikkeen ne sosiologit onnistuu huijaamaan apurahaa. (Jatkoajatus oli, että pitäisköhän vaihtaa pääainetta ja tehdä sosiologinen tutkimus jet-setin elämästä St.Tropezissa.)urpiainen kirjoitti: Joo. Tämä veisi suomalaisen sosiologian perinteen vain vähän pidemmälle: kotimaisen yhteiskuntatutkimuksen merkittäviä hetkiähän on ollut 80-luvun osallistuvan havainnoinnin lähiötutkimus, joka urbaanilegendan mukaan lähti siitä, että kaverit miettivät, että heitä huvittaa istua kapakassa juomassa olutta, mutta rahat on loppu - tarvitaan siis apurahaa.
Tulipa kumma bon voyage -tunne, ja niinhän se onkin: ikuisen paluun myytti materialisoituu jälleen Kitinässä ja toistamme itseämme.Lilo kirjoitti:Kas, olen jopa lukenut ko. tutkimuksen aikanaan metodologian kurssilla. Eka ajatus oli tosiaan, että kaikkeen ne sosiologit onnistuu huijaamaan apurahaa. (Jatkoajatus oli, että pitäisköhän vaihtaa pääainetta ja tehdä sosiologinen tutkimus jet-setin elämästä St.Tropezissa.)urpiainen kirjoitti: Joo. Tämä veisi suomalaisen sosiologian perinteen vain vähän pidemmälle: kotimaisen yhteiskuntatutkimuksen merkittäviä hetkiähän on ollut 80-luvun osallistuvan havainnoinnin lähiötutkimus, joka urbaanilegendan mukaan lähti siitä, että kaverit miettivät, että heitä huvittaa istua kapakassa juomassa olutta, mutta rahat on loppu - tarvitaan siis apurahaa.
Olen aiemminkin tuonut esiin (yo dawg) sen, että maailmassa saattaa olla vain äärellinen määrä erilaisia mahdollisia tiloja. Tosin tähän pitäisi saada lisäselvyyttä joltain asiantuntijalta (olen siis oikeassa paikassa).urpiainen kirjoitti:Kas, tulipa kumma bon voyage -tunne, ja niinhän se onkin: ikuisen paluun myytti materialisoituu jälleen Kitinässä ja toistamme itseämme.Lilo kirjoitti:Kas, olen jopa lukenut ko. tutkimuksen aikanaan metodologian kurssilla. Eka ajatus oli tosiaan, että kaikkeen ne sosiologit onnistuu huijaamaan apurahaa. (Jatkoajatus oli, että pitäisköhän vaihtaa pääainetta ja tehdä sosiologinen tutkimus jet-setin elämästä St.Tropezissa.)urpiainen kirjoitti: Joo. Tämä veisi suomalaisen sosiologian perinteen vain vähän pidemmälle: kotimaisen yhteiskuntatutkimuksen merkittäviä hetkiähän on ollut 80-luvun osallistuvan havainnoinnin lähiötutkimus, joka urbaanilegendan mukaan lähti siitä, että kaverit miettivät, että heitä huvittaa istua kapakassa juomassa olutta, mutta rahat on loppu - tarvitaan siis apurahaa.