Mammailu 2.0

[ninnithequeen]

True. Mut tee ensin kaks lasta ja ole yli 30 ni onnistuu

Fail! Riittää jompi kumpi. Ei tartte molempia.

Aijaa? No mullahan alkas oleen saumaa! Pitäis muutenki käydä gynellä, taidan ottaa asiaa esiin.

Varaudu silti samaan saarnaan kuinka voit vielä muuttaa mielesi jne.

[ninnithequeen]

http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=60819

[MiiX]

True. Mut tee ensin kaks lasta ja ole yli 30 ni onnistuu

Fail! Riittää jompi kumpi. Ei tartte molempia.

Phail! Tarvii kolme lasta, jos niiden perusteella haluaa sterilisaation.

Edit: ^ Repeilin urakalla ninnin linkille, vaikka joskus oon aiemminkin sen lukenut.

[RP]

Päivän polttava kysymys; laittaako tytsä päiväkotiin vaiko perhepäivä hoitoon. Kokemuksia? Puolesta ja vastaan.

[Mirkku]

Päivän polttava kysymys; laittaako tytsä päiväkotiin vaiko perhepäivä hoitoon. Kokemuksia? Puolesta ja vastaan.

Mulla oli kakara ekat vuodet viisivuotiaaksi saakka perhepäivähoidossa. Sattui olemaan sopivia tätejä viereisessä talossa ja samalla alueella 100m:n säteellä. Siirtyi vasta nyt elokuun alusta päiväkotiin.

Itse pidin hyvänä pienelle lapselle (kakara oli 13kk hoitoon mennessään) pientä ryhmää. Tädillä oli jokaiselle enemmän aikaa kuin mitä (mielestäni) päiväkotiryhmässä. Nyt kakara taasen tykkää olla päiväkodissa, koska siellä on enemmän puuhaa. En olisi kyllä ihan ensimmäiseksi halunnut missään tapauksessa kakaraa päiväkotiin.

[exsu]

Päivän polttava kysymys; laittaako tytsä päiväkotiin vaiko perhepäivä hoitoon. Kokemuksia? Puolesta ja vastaan.

Lapsettomana superäitinä suosisin päiväkotia. Perustelut:
- aina useampi kuin yksi aikuinen vastuussa lapsesta. Etu: jos yksi sattuu olemaan hullu, ilkeä, tyhmä tai muuten vain vaaraksi lapselle, niin voidaan olettaa, että muut aikuiset pyrkivät suojaamaan lasta. Perhepäivähoitajan valvonta on hankalampaa.
- perhepäivähoitajalla on omat mukelot siellä seassa, päiväkotiosastolle ei yleensä saa ottaa omia lapsia hoitoon --> vähemmän eturistiriitoja
- päiväkodissa koulutettu henkilökunta (voihan pphoitsukin olla, mutta ei aina)

Minut on aikoinaan siirretty perhepäivähoitajalta päiväkotiin, kun olin alkanut yllättäen saamaan hoitoon viedessä hirveitä kauhukohtauksia, joiden synnystä perhepäivähoitaja ei ollut kovin innokkaasti lähtenyt edes keskustelemaan. Kohtaukset loppuivat kuin seinään päiväkotiin siirryttäessä.

[RP]

Me mietittiin myös perhepäivähoitoa, mutta toisaalta tytsä viihtyy isoissa lapsijoukoissa, joten sen suhteen ei varmastikaan ongelmaa. Epäilen vain, että vaikka nyt itse hinkuu kovasti jo hoitoon, että on aika itkuinen sitten loppujen lopuksi kun on niin äidin perään kuitenkin. Tältä osin varmaan pienempi ryhmä parempi.

Toivottavasti joku hyvä paikka irtoaisi, ihan minne tahansa en tuota pikku mussukkaani halua laittaa, ja jos en ole tyytyväinen niin otan plan Bn käyttöön; alkoholisoituneen kotirouvan uran muun uran sijasta.

[RP]

Hyviä pointteja molemmista. Onpa tämä nyt taas hankalaa, hinkua työelämään ja samalla ei kuitenkaan haluaisi pistää tytsää hoitoon. Kriisiä pukkaa!11

[Mirkku]

Lapsettomana superäitinä suosisin päiväkotia. Perustelut:
- aina useampi kuin yksi aikuinen vastuussa lapsesta. Etu: jos yksi sattuu olemaan hullu, ilkeä, tyhmä tai muuten vain vaaraksi lapselle, niin voidaan olettaa, että muut aikuiset pyrkivät suojaamaan lasta. Perhepäivähoitajan valvonta on hankalampaa.

Jos hoitotäti on ollut hommassaan noin abaut 20+ vuotta, niin varmasti tiedetään, onko tädillä ruuvit löysällä vai ei. Täällä meillä päin ei ihan kauhean paljon ole noita nuoria hoitotätejä. Nekin tädit, mitä asuinalueella on, tekevät aika tiivistä yhteistyötä keskenään, eli ulkoilevat, kerhoilevat yms yhdessä.

- perhepäivähoitajalla on omat mukelot siellä seassa, päiväkotiosastolle ei yleensä saa ottaa omia lapsia hoitoon --> vähemmän eturistiriitoja

Tunnen omalta alueeltani ainakin 6 perhepäivähoitajaa ja vain yhdellä on oma lapsi hoitoryhmässä.

- päiväkodissa koulutettu henkilökunta (voihan pphoitsukin olla, mutta ei aina)

Koulutus ei ole tässä asiassa kaikki kaikessa. Yleensä kyllä olen koulutuksen puolella.

Minut on aikoinaan siirretty perhepäivähoitajalta päiväkotiin...

Mun velipojalle kävi aikoinaan samoin (joskus 80-luvun alkuvuosina). Kun broidi oppi puhumaan, kertoi, että täti löi. Eli siis olet oikeassa, näitäkin tapauksia on.

Mulla kakara itki ensimmäiset kaksi viikkoa joka aamu hoitoon vietäessä. Pikkuhiljaa itku väheni ja loppujen lopuksi heräsi viikonloppunakin aikaisin mennäkseen hoitoon. Mulla kyllä kävi silmitön tuuri siinä, että hoitopaikka oli viereisessä talossa, matkaa 30m. Täti oli koko pihan tuntema (minä en tuntenut vielä silloin) ja aivan sairaan ihana ihminen. Ikävä, että jäi eläkkeelle.

[DitaVonShagwell]

^^

Kuinkas vanha teidän tyttö onkaan? Mä täällä oon siis kriiseillyt suotta jo vähän aikaa sitä, että mitä mun työn käy jälkikasvun hankkimisen jälkeen. Kuinka pian mukulaattori voi viedä hoitoon? Mietin myös, että kestänkö paska mutsi -itsesyytökset, jos vien lapsen hoitoon mahd pian.
Mä en vaan malttaisi pysyä töistä pois.
edit: tietty hormonit voi saada mielen muuttumaan täysin.. jää nähtäväksi.

[RP]

3-vuotias tulee olemaan kun hoitoon menee, hakemukset on nyt laitettu hoitopaikasta ja tuloksia on tulossa pian. Nyt siis 2,5-vuotias. No, itse olen todella urakeskeinen ihminen, ja silti hiukan surettaa kun mussukan laittaa hoitoon. Mutta ei lapsen takia vaan itsen takia. Kyllä nuo lapset kuule yleensä hoidossa tykkää olla kuin kotona äiteen kanssa röhnäämässä :) Joten sen puoleen ei huolta. Yleensä varmaan ottaa enemmän vanhemman päälle se luopuminen ;)

Uran voi laittaa jäähylle tai olla laittamatta, oma valinta ja sen mukaan mennään ja mikä hienointa, voi sen päätöksen perua jos siltä tuntuu.

[exsu]

Mä olen lukenut liikaa varhaisesta vuorovaikutuksesta voidakseni edes harkita kovin pienen lapsen hoitoon viemistä tilanteessa, jossa kotona oleminen ei ole ihan äärimmäinen taloudellinen katastrofi. Epäilen silti, että oma mielenterveys ei veny ihan kolmeen kotivuoteen. Jää nähtäväksi.

[Kreitsu]

[quote="DitaVonShagwell]
Kuinka pian mukulaattori voi viedä hoitoon? Mietin myös, että kestänkö paska mutsi -itsesyytökset, jos vien lapsen hoitoon mahd pian.
Mä en vaan malttaisi pysyä töistä pois.
[/quote]

Paskamutsi-heitot voisi jättää omaan arvoonsa. Lienee suorituskeskeisen ilmapiirin tulosta tuollainen. Ja jotkut äidit varmasti perustelevat lasten kotihoitoa sillä, että se on muka lapsen paras, vaikka eivät oikeasti edes halua mennä töihin. On näitäkin nähty.

Minut pistettiin tarhaan kohtalaisen nuorena, alle 3-vuotiaana. Eipä tullut traumoja enkä muista yhtään järsyä kokemusta, mitä siellä olisi tapahtunut. Eikä silloin äitejä muistaakseni syyllistetty siitä, vaan se oli ihan jokaisen oma valinta. Suurin osa tarhakavereistani päätyi lopulta samaan kouluun kanssani.

[RP]

Mä olen lukenut liikaa varhaisesta vuorovaikutuksesta voidakseni edes harkita kovin pienen lapsen hoitoon viemistä tilanteessa, jossa kotona oleminen ei ole ihan äärimmäinen taloudellinen katastrofi. Epäilen silti, että oma mielenterveys ei veny ihan kolmeen kotivuoteen. Jää nähtäväksi.

Kotiin jääminen voi myös olla äärimmäisen katastrofaalinen tilanne äidin mielenterveyden kannalta. Silloin viisaampaa viedä lapsi hoitoon vaikka vielä pieni olisikin. Lapsi on onnellinen kun äitee on onnellinen, olen huomannunna.

[masa]

Kuinka pian mukulaattori voi viedä hoitoon? .

Kaverillani vietiin 9 kuukautisena, kun se raasu ei osannut edes kävellä vielä. Siis se vauva, ei kaverini.

[exsu]

^ ^Joo toki. Sillä mainitsinkin, että epäilen että itse säilyisin kolmea vuotta täyspäisenä lapsen kanssa, vaikka sitä ihanteena pidänkin.

Ensimmäisen kolmen vuoden aikana tapahtuu kuitenkin lastenpsykiatrien mukaan sellaista merkittävää kehitystä, jossa lapsen ja äidin välisellä vuorovaikutuksella on keskeinen rooli. Ja tämä on käsittääkseni lastenpsykiatrian keskuudessa ihan yleinen näkemys, ei mikään hyvä äiti/ paskamutsi- kiistakapula. Poikkeuksen muodostavat tietysti tilanteet, joissa biologinen äiti ei ole kykenevä, halukas tms. sellaiseen vuorovaikutukseen, joka tukee lapsen kehitystä.

Samoin realiteettien valossa; jos perheen toimeentulo on kiinni äidin työssäkäynnistä, niin ihanteista joutuu toki joustamaan. Tosin tässäkin näen priorisoinnin mahdollisuuden joissain tapauksissa. Esimerkiksi meillä mitotettiin asuntolaina sen mukaan, että mikäli muut asiat menevät suotuisasti, niin nykyisellä lainalla meillä olisi varaa siihen, että olisin kotona lapsen kanssa ekat kolme vuotta.

[Kreitsu]

^Toisaalta suuri osa ystävistäni pistettiin tarhaan alle 3-vuotiaina, mikä oli yleistä silloin. Suurimmasta osasta tuli ihan järjellisiä ja vakaita ihmisiä siitä huolimatta.

[RP]

^No mun lapsi näyttää olevan ihan normaali iloinen lapsi, tosin ehkä normaalia itsenäisempi ikäisekseen koska ei sitä symbioosia ollut, vaikka saikin vaivakseen kotona olevan paskamutsin eli mutsin joka ei varmaan ihan tukenut sitä kehitystä oppikirjan mukaisesti koska no on mitä on ;)

Tehköön jokainen miten parhaaksi näkee, lapsensa tuntien. Pääasia että rakkautta saa, thats it.

[Kreitsu]

^Mä en jaksa kuunnella noita marttyyrimaisia paskamutsi-itkuja. Kuten aiemmin kommentoin, koko käsitteen voisi heittää romukoppaan.

Ja juu, tajuan kyllä, että heitit sen paskamutsijutun huumorilla ja olen samaa mieltä, että kukin äiti itse toimikoon, miten katsoo lapselle parhaaksi olevan.

En ihannoi tarhahoitoa, mutta en sitä väheksykään. En myöskään väheksy kotihoitoa, vaikken pidäkään sitä itseisarvona ja ainoana tapana hoitaa lasta.

[exsu]

Suurimmasta osasta tuli ihan järjellisiä ja vakaita ihmisiä siitä huolimatta.

Ihmiset selviävät monenlaisista asioista ilman näkyviä tai merkittävästi elämää rajoittavia vaurioita. En näe silti mitään mieltä tietoisen riskin ottamiseen, jos on mahdollisuus valita toisin.

[Mirkku]

Ja monille tulee vaikka mitä ongelmia, huolimatta oppikirjamaisesta kasvatuksesta. Ympäröivällä muulla maailmalla on yllättävän paljon vaikutusvaltaa.

[Kreitsu]

^Hienosti sanottu!

[Vesper]

Mä en ole ollut koskaan päiväkodissa/tarhassa ja kattokaa nyt millainen musta tuli. Hoitoon vaan!

[RP]

Mä en ole ollut koskaan päiväkodissa/tarhassa ja kattokaa nyt millainen musta tuli. Hoitoon vaan!

ROLF. Päivän paras!

[DitaVonShagwell]

Ootte ihania

Joo.. no mulla on onneksi vielä aikaa vaikka kuinka märehtiä/miettiä/muuttaa mieltä jne.. Häät ekaksi .. sitten vasta on lasten vuoro.

Mä en edes muista minkäikäinen mä olin kun mut laitettiin mihinkään hoitoon tms.. Mutta silloin kun olin ala-asteella, äiti teki jo töitä kotoa ja työskentelee edelleen kotoa käsin, toivottavasti itsekin joskus pystyisin tekemään työt kotoa käsin