Dumis kirjoitti:Tiedän yhden pariskunnan jonka kauppareissu meinasi mennä puihin kun kumpikaan ei osannut päättää että ostetaanko punaista vai keltaista paprikaa.
No onneksi luonnonvalinta hoitaa nämä pois.
Aika kivasti sanottu ihmisestä joka on mun pitkäaikaisin kaverini
Eiköhän toi kaveri rupee pikkuhiljaa ymmärtää jo itsekin että sillä on vähän ongelmia värien kanssa, joten en usko että arska tuosta kovin pahasti suuttuu.
Nölliäinen pitää punk rockista. Hymyillään ja hytkytään. Pop ei kiinnosta, lastenlaulut on ihan pyldestä (paitsi piippolan vaari). Rock-klassikoista osuu jotkut (esim. iron man, smoke on water) ja Santana.
RP kirjoitti:Mussa on semmonen ominaisuus kuin vapausgeeni. Se meinaa sitä että se tärkein on saada mennä, tulla ja olla miten mä itse haluan. Joku kutsuu sitä itsekkyydeksi. Ihan miten vain, sama se millä kutsuu. Pointti on se että semmonen mä oon ja sillä mennään. Lapsen kanssa mulla ei oo enää sitä optioo, mut se geeni ei oo hävinny yhtikäs mihinkään. Joten se on jatkuvaa ristiriitaa sen kanssa et tosi ihkuu mut ei sit kuitenkaan. So not, elämä on.
Mulla on hieman samanlainen ongelma. Olen "rauhaton sielu", jotain säätämistä pitäis elämässä aina olla tai se muuttuu tylsäksi, ahdistavaksi ja alkaa tuntua, että sekoan.
Ahdistavinta siis tuossa lapsukaisessa (joka on mulle maailman rakkain) onkin siis, että en voi tehdä, olla ja mennä, kuten haluaisin. Yksi riittää, ei koskaan enää vauvoja mulle. Ei edes kavereiden vauvoja hoitoon .
Raskausviikkoja 32+3: KOLMANNESSA (jumalauta kun on harvoin) neuvolassa kaikki ok, paitsi virtsassa proteiinit koholla. Johtunee tästä päällä olevasta taudista, eli huomenna labraan varmuuden vuoksi. Huvittavinta tässä on se, ettei edes eilinen tk-lääkäri laittanut labraan, passitti vain kotio lepäämään vaikka kuumetta kolmatta päivää yli 38 ja yleiskunto paska. Onneksi sentään terveydenhoitajat osaa tehdä jotain asioiden eteen
En varmaankaan sais vielä ilakoida, mut ihan poikanen olis vähän rauhottunu. (Koputan puuta.) Et josko ne sen vatsanväänteet ei oliskaan koliikkia, vaan jotain vähän "lievempää".. Tai niinku lyhytkestosempaa. Tai sitten tuo Cuplaton oikeasti toimii, eikä ole vain jotain lumelääkettä. En tiedä vielä, mutta toivoa on taas.
Kylmä kahvi kaunistaa, mutta tee se vasta ihmeitä tekee.
sipsi kirjoitti:Tai sitten tuo Cuplaton oikeasti toimii, eikä ole vain jotain lumelääkettä. En tiedä vielä, mutta toivoa on taas.
Tämä reilu 3-kymppinen vauva on käyttänyt tuota aina välillä. Viimeisimmän insidentin jälkeen varastoon tuli myös taas maitohappobakteerit ja pari reseptilääkettäkin.
En ole tutustunut, mutta ajattelisin kyllä ettei sukupuoli ole pelkän kasvatuksen tulos. Jos toisin todistettaisiin, alkaisin miettiä myös kantaani homojen eheyttämiseen.
Meillä ehdottomia lempileluja ovat kirjat, seuraavan sijan taitaa saada pallo.
^En tiedä mikä se taika on, mutta meillä aina kysytään että "kumpi lukee iltasadun?" ja poika itse vastaa joko äiti tai isä, ja on aina tyytyväinen. Joskus pyytää iltapusun vielä toiselta sadun jälkeen.
Aika tasan poika haluaa aamut olla äidin kanssa ja syö puurot jne. paljon kiltimmin kuin isin kanssa; illat taas on isän ja pojan juttu, jos iskä on kotona. Ne on ne rutiinit kai, jotka tuota muokkaa helpommaksi. Mitään ei saa tehdä kiireessä väsyneen lapsen kanssa, se on kyllä opittu. Käskytys ei toimi, epäreiluä
The great club outshines the individual, always and forever.
Suvinen kirjoitti: Valoisat illat ovat jo venyttäneet nukkumaanmenoaikaa puoilisen tuntia normaalista.
Miksi pennun pitäisi nukahtaa just kun te haluatte? Jospas sen sisäinen kello tietää itse? Valoisat illatkin on luomua. Jos kehittää univelkaa, varmaan ottaa sen myöhemmin takaisin luonnostaan. Kai te ehditte nussia myöhemminkin?
Itse en nukkumaanmenoista muista kuin että isä kantoi minut lähes aina reppuselässä petiin. Ja sitten äiti kertoi iltasadun tai jompikumpi luki kirjaa, joista E.B. Whiten "Lotta ystäväni" (se porsasjuttu) ja isän lukemat tosijännät Tarzanit jäivät mieleen.
Suvinen kirjoitti:Mikähän mahtaa olla se taika miksi muksu menee kiltisti nukkumaan, jos vain toinen vanhemmista on kotona? Jos molemmat ovat menee yleensä tappeluksi. Valoisat illat ovat jo venyttäneet nukkumaanmenoaikaa puoilisen tuntia normaalista.
Meillä nukkumaanmeno on samanlainen vuoden ympäri. Ja nukkumaanmenoon ikäänkuin "tasaisen varmasti laskeudutaan" tietyillä toistuvilla rutiineillla.
Joskus harvoin ei uni heti tule silmään, silloin yleensä joku kaivertaa mieltä ja kunnon pitkä halaus auttaa.
Mitä tulee molempien vanhempien vaikeuteen niin voisiko kyse olla mustasukkaisuudesta?
Gat kirjoitti:Miksi pennun pitäisi nukahtaa just kun te haluatte?
Rutiinit luovat turvallisuutta. Muutenhan lapsesta voisi tulla mikä lie yksinäinen karhua juova... Hetkinen.
Oli kai minullakin nukkumaanmenoaika. Vielä ala-asteiässäkin. Muistan siitä, etten koskaan nähnyt silloin suosittua "Peyton Placea". Vain tunnarin kuulin. Pitkään piti kinuta, että sain katsoa kauhusarja "Yöjutun". Puoleenyöhön valvoin eka kertaa kun telkusta tuli ydinsotadraama "Viimeisellä rannalla". Isä salli, äiti oli silloin koulutusseminaarissa jossain muussa kaupungissa.
Gat kirjoitti:Miksi pennun pitäisi nukahtaa just kun te haluatte?
Rutiinit luovat turvallisuutta. Muutenhan lapsesta voisi tulla mikä lie yksinäinen karhua juova... Hetkinen.
Päivä alkaa kuudelta, pennut hoitoon, vanhemmat töihin, hirveellä kiireellä hakemaan kakaroita hoidosta, mahdolliset kaupassakäynnit yms, ruokit perheen, leikit, pesut ja iltatoimet. Ekan kerran kun ehdit istahtaa niin kello on äkkiä puoli yhdeksän illalla ja nukkumaan pitää mennä viimeistään kympiltä että jaksaa koko sirkuksen taas seuraavana päivänä.
Usko tai älä, vanhemmistakin olisi kiva saada hetki omaa/yhteistä aikaa.
^ On tavallaan hyvä, ettei Gattis ole ammatiltaan esimerkiksi ulkoministeri. Voisi kylmätä hieman huippukokouksen ilmapiiriä, kun Gat-mies onnistuu kääntämään esimerkiksi EU:n pankkikriisin puheeksi pillunpuutteesta. Tai mistä sen tietää, mitä ne siellä suljettujen ovien takana puhuvat...
küllküll kirjoitti:^ On tavallaan hyvä, ettei Gattis ole ammatiltaan esimerkiksi ulkoministeri. Voisi kylmätä hieman huippukokouksen ilmapiiriä, kun Gat-mies onnistuu kääntämään esimerkiksi EU:n pankkikriisin puheeksi pillunpuutteesta. Tai mistä sen tietää, mitä ne siellä suljettujen ovien takana puhuvat...
Suvinen kirjoitti:
Mikähän mahtaa olla se taika miksi muksu menee kiltisti nukkumaan, jos vain toinen vanhemmista on kotona? Jos molemmat ovat menee yleensä tappeluksi. Valoisat illat ovat jo venyttäneet nukkumaanmenoaikaa puoilisen tuntia normaalista.
Meinasin jo eilen kommentoida tähän, että lapsenne on luultavasti Gattaca, mutten viitsinyt suotta pelotella. Tällöin muksun motiivi olisi ilmeinen, ja se näemmä tulikin jo lapsen itsensä suusta:
Tytsä ylettyy avaamaan ovet joten rauhalliset aamuherätykseni ovat nyt takana päin. Aamut alkavat: "äiti herää" huudoilla tehostettuna ravistelulla. On jo oppinut vastaamaankin kun totean "onks ihan pakko, äiti vois viel nukkuu". Toteaa "pakko, oot äiti". Great.
Suvinen kirjoitti:Ärsyttävää tuossa iltojen venymisessä on se, että aamuihin se ei tunnu vaikuttavan. Sama seitsemältä herätys se on silti, meni nukkumaan kahdeksalta, yhdeksältä tai kymmeneltä.
Ei vaikuta meilläkään iltaveny aamuun, mutta seuraaviin päikkäreihin kylläkin.