McJanne kirjoitti:Gat kirjoitti:Normaalihinnoinkin yleiseen tasoon.
47 hehtaaria peltoa, käypä hinta jotain viiden ja seitsemän tonnin pintaan per hehtaari, pitääkö tarkistaa jyväjemmarien liitosta paljonko oli minimihinta?
Esittämilläsi massoilla 200k€ on kirkkaasti alle käyvän hinnan, hyvä jos edes varainsiirtoveron osuus. Notta siinä sitä laillisuutta, maksoitko verot vai suorititko talousrikoksia esim. "veroneuvojan" toimesta?
Unohdit metsät, puun, rakennukset ja (vanhat) koneet
Mutta kun tein oikeudenkäynnin alkuun sovittelutarjouksen, vastapuoli vastasi siihen itse kirjoittamallaan, kirotusvireitä vilisevällä lapulla, jossa suurinpiirtein syyttää minua talousrikolliseksi. Jo se paperi antaisi aihetta tutkintapyyntöön kunnianloukkauksesta.
Kun se ei mene noin kuin sinä savolainen luulet. Saa myydä mihin hintaan haluaa. Tässä tapauksessa hintaa emme määritelleet minä tai enoni, vaan kokenut sukupolvenvaihdosten järjestäjä normitaksojen mukaan. Tuon lisäksi siinä on näkymättömänä vielä enoni syytinkioikeus ja irtaimiston käyttöoikeus, eli minä kustansin hänen asumisensa.
Sukupolvenvaihdossysteemi on käytössä muissakin yrityksissä kuin maatiloilla. Siinä verottaja myöntää helpotuksen. Ehtona ettei saa myydä pinta-alaa viiteen vuoteen tai verot rapsahtaa päälle. Ilman tuota systeemiä, jos tilat siirtyisi täyteen arvoon ostaen tai perimällä, Suomessa tuskin voisi olla maatiloja ollenkaan.
Noin se tehdään, joten siitä vaan vittuilemaan kaikille maatiloille. Isännillä saattaa olla haulikko.
Siitä "ansaitsenko" minä tämän vastakysymys on että ansaitsisiko se vastapelurikaan? Ei halua jatkaa tilaa, vaan myydä kaikki osiksi pilkkoen "Ota rahat ja juokse pienimmän perintöveron jälkeen" -periaatteella. Hänen ansionsa on, että on syntynyt. Tilan jatkamiseen sitoutuneella se ei ole niin tuottavaa. No, tätä menoa hän saa puolet enoni pankkitilistä ja tila on turvassa.
Manaaja kirjoitti:Dave kirjoitti:^^Tottakai voin ymmärtää. Mun pointtihan oli se, että Gattis yrittää väittää, että hänen elämänsä olisi objektiivisesti ollut jotenkin erityisen vaikeaa ulkoisesti.
Njoo. Kyllähän se subjektiivisuus ja objektiivisuus menee helposti sekaisin tuollaisessa tilanteessa itseltä. Mutta toisaalta taas kukaan meistäkään ei tiedä koko totuutta ja kokemuksen koko rankkuutta pelkän pintapuolisen nettiteoriaopiskelun perusteella, eikä voi mun mielestä sen vuoksi suhtautua asiaan "kestit liian vähän, luuseri, muut kesti enemmän" -tyylillä. Ymmärräthän senkin?
Kiitos, rakas!
Tietysti olen geneettisesti ali-ihminen. Mutta ei se riitä itsellenikään seliseliksi. Välillä en saa untakaan kun mieleeni nousevat kaikki mokani ja arkailuni ja mitä olisin voinut tehdä toisin.
Mitä kukin kestää riippuu ihmisestä. Olen melko varma, että kaikki eivät jaksaisi mitä minä olen jaksanut, ja olisivat jo vetäneet itsensä jojoon. Toiseen suuntaan minäkään en ymmärrä, miten kykenevät, toimeentulevat ja seksuaalisesti kelpaavat ihmiset voivat olla masentuneita tai kokea huonoa itsetuntoa. Hehän ovat Jumalia! Ovat Saaneet ilmaiseksi!
Davekin syö psyykenlääkkeitä. Mutta kukin omista lähtökohdistaan omassa maailmassaan.
Elämäntapahtumistani, että kyllä ne kuitenkin ovat olleet varsin harvinaisia, tuo oikeusjutun kuviokin niin uniikki ettei edes lakia löydy. Ja sitten tämän suvun henkilöt.
Traumoistani, joissa ei pitäisi enää pipon kiristää.. niin että jäin silloin 13-vuotiaana kammottavan yksin ja vielä vastuuseen kun paska osui tuulettimeen. Isäni vanhemmat kuolivat, kun isä oli lapsi. Mutta he vain kuolivat, eikä niin että koti ja aran pojan perusturva paljastui harhaksi niinkuin minulla.
