Seuraavaksi kysäisen ehdotusta baarista, jossa voisi jonain lauantai-iltana vaikka alkuillasta järjestää yksityistilaisuuden ~50 henkilölle. Äänentoistolaitteisto paikan päällä ja omien purtavien vieminen tykötarpeineen on toivottavaa + lyhyt etäisyys keskustasta.
"Never wrestle with a pig. You get dirty and besides the pig likes it. -George Bernard Shaw
^Olisko vaikka ilmoitus muille autoilijoille, et edes yrittävät olla varovaisia. (Jos vaikka sattuis kiinnostaan tai ei ols kiire, tai jos vaikka siellä ratin takana olis ihminen...)
"The only reason for time is so that everything doesn't happen at once."
~Albert Einstein
Meillä on vastaava takalasissa. Huomattavasti vähemmän perseessä kyhnääjiä sen jälkeen. Joku psykologinen juttu johon ei pelkkä immeinen ilmeisesti riitä.
RP kirjoitti:Meillä on vastaava takalasissa. Huomattavasti vähemmän perseessä kyhnääjiä sen jälkeen. Joku psykologinen juttu johon ei pelkkä immeinen ilmeisesti riitä.
RP kirjoitti:Meillä on vastaava takalasissa. Huomattavasti vähemmän perseessä kyhnääjiä sen jälkeen. Joku psykologinen juttu johon ei pelkkä immeinen ilmeisesti riitä.
Kummallista.
On se kieltämättä. Laitettiin se aikoinaan huumorilla, saatiin sellanen söpö synnäriltä lähtiäislahjaksi. Mutta jotenkin sen vaan huomas että esim. ohituksia yms. tapahtuu vähemmän. Jos puhutaan pitkistä matkoista. Meillä niitä aika lailla plakkarissa.
Vesper: Täs kai koitetaan vedota niihin vaistoihin, joilla suurella osalla ihmisistä lasten suhteen on. Mä mietin laittavani takalasiin tarran, jossa lukee "kolarin sattuessa tulette saamaan identtiset vammat takapenkillä matkustavan pienen lapseni kanssa" mut jätin sit väliin. Sen olisivat siis nähneet ne, jotka ajavat tarpeeksi lähellä, eli juuri ne mua vituttavat idiootit, jotka ei mieti sitä, mitä peräänajo saattaa aiheuttaa toisen niskoille. Nimim yksi niskavammainen perheessä riittää...
"The only reason for time is so that everything doesn't happen at once."
~Albert Einstein
Kantasana on "en" ja pääte on "-pa/-pä". Siitä tietää. Puheessa nasaalit assimiloituvat, kuten kielitieteessä sanotaan.
Astevaihtelua (kukka -> kukan, raapia -> raavin) esiintyy suomen kielessä vain klusiileilla eli k:lla, p:llä ja t:llä eikä sitäkään päätteiden yhteydessä.
Viimeksi muokannut musta muumio, 08.02.2011 18:49. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
musta muumio kirjoitti:Kantasana on "en" ja pääte on "-pa/-pä". Siitä tietää. Puheessa nasaalit assimiloituvat, kuten kielitieteessä sanotaan.
Astevaihtelua (kukka -> kukan, raapia -> raavin) esiintyy suomen kielessä vain klusiileilla eli k:lla, p:llä ja t:llä eikä sitäkään päätteiden yhteydessä.
Hitsi kun sä oot viksu.
Jotain tollaista astevaihtelujutskaa mä pohdin, mutta ne näyttää esimerkkisi perusteella selkeiltä.
Ps. kerro vielä lisää tosta "nasaalit assimiloituvat".
Suosittelen näppärästi nimettyä kirjaa Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi, jonka ystävällisesti iloksemme ovat kirjoittaneet Anneli Lieko ja Kaino Laaksonen ja kustantanut Finn Lectura Oy Ab. Näköjään siitä on tehty uusi painoskin sitten niiden esihistoriallisten aikojen, jolloin kävin aiheesta kurssin suomen kielen perusopintojen merkeissä.
^ Fred Karlssonin klassikko Yleinen kielitiede voisi olla ihan hyödylliseksi tueksi myös. Noilla ääntöpaikoilla meinataan sitä, missä kohdin ääntösysteemiä (kurkuunpää, huulet ja kaikki siinä välillä) ääntäminen suoritetaan. Esimerkiksi labiaalisissa äänteissä (esim. /p/) ääntäminen tapahtuu selkeästi huulten kohdalla.
Tapauksissa "niinpä" ja "pojan pallo" alveolaarinen /n/ muuttuu labiaaliseksi /m/:ksi labiaalisen /p/:n edellä. Mulla on jossain kätkössä taulukko suomen kielen kaikkien äänteiden ääntöpaikoista, mutta en kevyellä googlaamisella löydä sitä netistä. Kyllähän ne järkeilemälläkin huomaa, mutta helpommin silloin, jos voi sekä järkeillä että katsoa taulukkoa.
musta muumio kirjoitti:^ Fred Karlssonin klassikko Yleinen kielitiede voisi olla ihan hyödylliseksi tueksi myös. Noilla ääntöpaikoilla meinataan sitä, missä kohdin ääntösysteemiä (kurkuunpää, huulet ja kaikki siinä välillä) ääntäminen suoritetaan. Esimerkiksi labiaalisissa äänteissä (esim. /p/) ääntäminen tapahtuu selkeästi huulten kohdalla.
Tapauksissa "niinpä" ja "pojan pallo" alveolaarinen /n/ muuttuu labiaaliseksi /m/:ksi labiaalisen /p/:n edellä. Mulla on jossain kätkössä taulukko suomen kielen kaikkien äänteiden ääntöpaikoista, mutta en kevyellä googlaamisella löydä sitä netistä. Kyllähän ne järkeilemälläkin huomaa, mutta helpommin silloin, jos voi sekä järkeillä että katsoa taulukkoa.
Aa. Mutta tämähän tarkoittaa, että suomi kirjoitetaan eri tavoin kuin äännetään.
Miksei kirjoiteta niimpä, kun kerran äännetään niin?
Dave kirjoitti:
Miksei kirjoiteta niimpä, kun kerran äännetään niin?
Tähän mun tietämys loppuu. En ollut paikalla, kun suomen kirjakieltä alettiin kehittää.
Tuntuuko susta, että tässä on virhe? Kun yleensä suomessa kirjoitetaan, kuten äännetän, niin miksi tässä ei? Tai siis en vaadi sulta vastausta "miksi", mutta oletko sitä mieltä, että maailmassa on virhe?
Ei, kyllä mun mielestä on loogisinta, että sana niin on aina niin, oli mukana sitten pääte tai ei, ja että pojan on aina pojan riippumatta siitä, onko pojalla pallo vai auto.
Ainakin mun omassa suussa niinpä ja niimpä lausutaan vähän erilailla - edellisessä kieli käy suunpäällä kiinni, mutta jälkimmäisessä ei. En tiedä kuuleeko sitä ulkopuolinen mitenkään..
aasi kirjoitti:Ainakin mun omassa suussa niinpä ja niimpä lausutaan vähän erilailla - edellisessä kieli käy suunpäällä kiinni, mutta jälkimmäisessä ei. En tiedä kuuleeko sitä ulkopuolinen mitenkään..
Totta kai ne lausutaan eri tavalla. Kukaan ei kuitenkaan lausu niinpä vaan niimpä vaikka siinä lukeekin niinpä.