Eka hoitovuosi on yhtä helvettiä sairastelun kanssaBoner kirjoitti: Saas nähdä mihin hommat muuttuu kun se päivänä eräänä menee tarhaan..
Kerran kuukaudessa flunssa/mahatauti/mikä tahansa.
Mä en tiedä, onko tuosta hypoteesista tutkimustietoa. Tietysti tuntuisi mahdolliselta, että ne, jotka eivät ole sairastaneet päivähoidossa vuosina 0-3 sitten sairastavat joskus muulloin. En tiedä.küllküll kirjoitti:Ennemmin tai myöhemmin nuo pöpöt on sairastettava, tiedä sitten onko pienemmän riesan tie nyt pienenä vai vasta vähän vanhempana.
.
Muistaisin törmänneeni suomalaiseen tutkimukseen, jossa todettiin kotihoidosta suoraan kouluun tulevien sairastavan ekana(parina) kouluvuonna ex-tarhalaisia enemmän. Voin tonkia löytyisikö linkki jostain..Dave kirjoitti:Mä en tiedä, onko tuosta hypoteesista tutkimustietoa. Tietysti tuntuisi mahdolliselta, että ne, jotka eivät ole sairastaneet päivähoidossa vuosina 0-3 sitten sairastavat joskus muulloin. En tiedä.küllküll kirjoitti:Ennemmin tai myöhemmin nuo pöpöt on sairastettava, tiedä sitten onko pienemmän riesan tie nyt pienenä vai vasta vähän vanhempana.
.
Kiinnostaa!nowaysis kirjoitti:Muistaisin törmänneeni suomalaiseen tutkimukseen, jossa todettiin kotihoidosta suoraan kouluun tulevien sairastavan ekana(parina) kouluvuonna ex-tarhalaisia enemmän. Voin tonkia löytyisikö linkki jostain..Dave kirjoitti:Mä en tiedä, onko tuosta hypoteesista tutkimustietoa. Tietysti tuntuisi mahdolliselta, että ne, jotka eivät ole sairastaneet päivähoidossa vuosina 0-3 sitten sairastavat joskus muulloin. En tiedä.küllküll kirjoitti:Ennemmin tai myöhemmin nuo pöpöt on sairastettava, tiedä sitten onko pienemmän riesan tie nyt pienenä vai vasta vähän vanhempana.
.
Naisista tykkään, mutta jos nainen hivelee nyt mun takamusta, refleksinomaisesti jännitän pakaroita tiukemmalle. Trauma siitä taisi tulla.küllküll kirjoitti:Uskaltaako udella, oletko nyttemmin aikuisena ollut enemmän kiinnostunut enemmän vastakkaisesta vai omasta sukupuolesta?Cavallo kirjoitti:Lääkäri napsautti kumihanskan käteensä ja työnsi sormensa mun perseeseen. Siihen loppuivat lapsuuden vatsavaivat.
Muakin kiinnostaa. Itse en juuri lapsena tai koulussa sairastanut korvatulehduksia lukuunottamatta. En esim. saanut vesirokkoja yms. Mutta teiniässä alkoikin jos minkälaista lastentautia pukkaamaan. Toki moni taudeista olisi hyvä sairastaa mahdollisimman nuorena kuten esim. juuri rokot.Dave kirjoitti:Kiinnostaa!nowaysis kirjoitti:Muistaisin törmänneeni suomalaiseen tutkimukseen, jossa todettiin kotihoidosta suoraan kouluun tulevien sairastavan ekana(parina) kouluvuonna ex-tarhalaisia enemmän. Voin tonkia löytyisikö linkki jostain..Dave kirjoitti: Mä en tiedä, onko tuosta hypoteesista tutkimustietoa. Tietysti tuntuisi mahdolliselta, että ne, jotka eivät ole sairastaneet päivähoidossa vuosina 0-3 sitten sairastavat joskus muulloin. En tiedä.
Tämä uutinen perustuu tuohon tutkimukseen:Boner kirjoitti:Suomenna ja referoi!Dave kirjoitti:
Kts. ylle
http://www.aftonbladet.se/wendela/barn/article277917.abRiemumieli kirjoitti:Eli pienenä kotona on kivaa, mutta koulu kärsii myöhemmin. Vielä kun tehtäisiin tutkimus siitä, ovatko kotona olleet huonompia koulussa alkuvaiheen runsaasta sairastelusta johtuen, niin avot.
... joka vie n. viikon kuukaudesta ja sitten loput viikot kuluvat mukavasti siinä kun taudit kiertää muut perheen jäsenet yksi kerrallaan.AngryBird kirjoitti:Kerran kuukaudessa flunssa/mahatauti/mikä tahansa.
Mielestäni väitin tässä yhteydessä että silloin suositeltiin terveellisempinä vaihtoehtoina tuotteita, jotka eivät nykytiedon valossa olekaan terveellisempiä = vanhentunutta tietoa. Viljatuotteiden osalta suositukset ovat ymmärtääkseni myöskin ihan oikeasti vanhentuneita.Dave kirjoitti:Ja väitit, että projektin suositukset ovat vanhentuneita, ts. niitä ei pitäisi siis noudattaa.Manaaja kirjoitti:Entäs sitten? P-K-projektihan oli yli 10 vuotta sitten.Dave kirjoitti:Margariinit ovat sisältäneet transrasvoja viimeksi joskus yli kymmenen vuotta sitten.
Minä sanoin:Dave kirjoitti:Esim. siinä kohtaa, että puhut siitä, miten margariinien transrasvat ovat vaarallisia, vaikka ne eivät sisällä transrasvoja.Manala kirjoitti:Asia selvä. Missä kohtaa olen ollut sen verran silmiinpistävän kuutamolla, että tietämykseni olisi kaivannut päivittämistä?
Jos pinnistelet luetunymmärtämisen kanssa, niin huomaat että puhun menneessä aikamuodossa sen aikaisista tuotteista.Mutta kyllähän ton projektin mukana esimerkiksi voita alettiin demonisoida syyttä ja suositeltiin tilalle transrasvoja sisältäviä margariineja, jotka ovat nykytiedon valossa reippaasti epäterveellisempiä rasvoja kuin luonnolliset eläinperäiset maitorasvat.
Kaikki kovat rasvat eivät ole paha juttu. Kaikki eläinperäinen rasva ei ole paha juttu. Noissa tutkimusnäytöissä sorrutaan aina ja poikkeuksetta siihen virheeseen, että rasvat jaotellaan kahteen yliyksinkertaistettuun ryhmään: koviin ja pehmeisiin rasvoihin, ja sen jälkeen ilmoitetaan kummasta ryhmästä löytyy keskimäärin terveellisemmät rasvat.Dave kirjoitti:Lisäksi olet väittänyt, että ei ne kovat (tyydyttyneet) rasvat ole paha juttu, vaikka uusin tutkimusnäyttö edelleen kiristää suosituksia kovien rasvojen välttämisestä
Pakko nyt tuohon sanoa, että syy parempaan pärjäämiseen(mitenhän määritelty?) voi löytyä myös siitä, että usein kovasti kunnianhimoiset ja eteenpäinpyrkivät vanhemmat(tosin myös niiden joiden on taloudellisesti pakko palata töihin) lykkäävät lapsensa aiemmin hoitoon. Aiemman taustalla voi usein olla geneettinenkin syy, siis geenien kautta persoonallisuuteen vaikuttavat tekijät. Tuli vaan mieleen, kun tällaisia tutkimuksia on just opintoihin liittyen tullut vastaan viime aikoina paljonkin. Että mikä oikeastaan vaikuttaa ja mihin.prosessi kirjoitti:
http://www.aftonbladet.se/wendela/barn/article277917.ab
Joo, itsekin sitä mietin, että vaikka kaikki muut muuttujat tuossa tutkimuksessa olisikin vakioitu, vanhempien suhtautumista työhön ja opiskeluun ei ole mahdollista vakioida kahdessa ryhmässä, joista toisessa ainakin yksi vanhemmista tarkoituksella jättäytyy työelämän ulkopuolelle vuosiksi.nowaysis kirjoitti:Pakko nyt tuohon sanoa, että syy parempaan pärjäämiseen(mitenhän määritelty?) voi löytyä myös siitä, että usein kovasti kunnianhimoiset ja eteenpäinpyrkivät vanhemmat(tosin myös niiden joiden on taloudellisesti pakko palata töihin) lykkäävät lapsensa aiemmin hoitoon. Aiemman taustalla voi usein olla geneettinenkin syy, siis geenien kautta persoonallisuuteen vaikuttavat tekijät. Tuli vaan mieleen, kun tällaisia tutkimuksia on just opintoihin liittyen tullut vastaan viime aikoina paljonkin. Että mikä oikeastaan vaikuttaa ja mihin.prosessi kirjoitti:http://www.aftonbladet.se/wendela/barn/article277917.ab