
Lapseton/Lapsellinen ja Onnellinen/Onneton Parisuhteessa?
Lapseton/Lapsellinen ja Onnellinen/Onneton Parisuhteessa?
Tutkimusten mukaan lapsettomat ovat onnellisempia kuin lapselliset, lisäksi todettiin varsinkin alle 35 vuotiaitten naisten olevan onnellisia parisuhtessaan ja Onnettomien onnellistuvan taas sen jälkeen kun lapset muuttavat pois kotoa. 

Pyyhin Netikettiin..
- Pulkannaru
- Kitisijä
- Viestit: 4792
- Liittynyt: 28.07.2008 22:31
- Paikkakunta: Jäässä
^^ Te vaan valehtelette itsellenne:
"Näyttäisi siis siltä, että lapsellisten onni ei näy arkipäivässä. Vaikka vanhemmat vastaisivat vuoden jokaisena päivänä olevansa onnettomia, vuoden lopussa he kokevat tai luulevat, että vuosi kokonaisuutena oli onnellinen."
http://www.ylioppilaslehti.fi/2010/12/10/ilonpilaaja/
"Näyttäisi siis siltä, että lapsellisten onni ei näy arkipäivässä. Vaikka vanhemmat vastaisivat vuoden jokaisena päivänä olevansa onnettomia, vuoden lopussa he kokevat tai luulevat, että vuosi kokonaisuutena oli onnellinen."

http://www.ylioppilaslehti.fi/2010/12/10/ilonpilaaja/
Artificial Intelligence is no match for natural stupidity.
Tottakai. Vaikka tiedän, että olisin ollut tyytyväinen elämääni lapsettomanakin ja pieni lapsi vie paljon aikaa, niin uskon että kokonaisuutena olen onnellisempi, kun pääsen kokemaan myös ne tunteet, joita oma lapsi saa aikaan. Tämän hetkisen elämänkokemuksen pohjalta sanoisin, että vastaavaa on ilman lasta vaikea kokea. Yksi mielenkiintoinen elämänvaihe enemmän.Lilo kirjoitti:^^ Te vaan valehtelette itsellenne:
We used to laugh a lot
But only because we thought
That everything good always would remain
But only because we thought
That everything good always would remain
Tässä voi muuten olla jotain perää. Elämä oli helpompaa, vaivattomampaa ja vapaampaa ilman lasta. Pienen lapsen kanssa arki on raskaampaa. Mutta ilman lasta elämä olisi paljon tyhjempää ja merkityksettömämpää, siis minulle.Lilo kirjoitti:"Näyttäisi siis siltä, että lapsellisten onni ei näy arkipäivässä. Vaikka vanhemmat vastaisivat vuoden jokaisena päivänä olevansa onnettomia, vuoden lopussa he kokevat tai luulevat, että vuosi kokonaisuutena oli onnellinen."
Lapsen mukana tulee suunnaton taakka huolia ja asettaahan vanhemmuus parisuhteellekin enemmän kuormaa kun yhteinen (se vaikeammin paettava) vastuu on jaettava, eikä voida olla yhtä vapaasti kuin ennen.
Mut ihan sama tutkimuksista. Vaikka en niistä niinkään piittaa, niin ärsyttää jos joku sellaisten perusteella ajattelee olevansa onnellisempi kuin minä, tai jopa että minä olisin onneton.
Olisi kuitenkin ollut mielenkiintoista nähdä vielä tulokset yksinhuoltajien suhteen.
Mut ihan sama tutkimuksista. Vaikka en niistä niinkään piittaa, niin ärsyttää jos joku sellaisten perusteella ajattelee olevansa onnellisempi kuin minä, tai jopa että minä olisin onneton.
Olisi kuitenkin ollut mielenkiintoista nähdä vielä tulokset yksinhuoltajien suhteen.

"Never wrestle with a pig. You get dirty and besides the pig likes it. -George Bernard Shaw
Kuten jutustakin kävi ilmi, tollasta varten on taatusti hankala rakentaa mittareita, joten suhtaudun varauksella kovin yksinkertaisiin tuloksiin.
Toisaalta, olen itse hyvin keikkuvassa vaiheessa sen suhteen, haluanko enää lisää lapsia. Toisaalta joo, koska olen niin _äidillinen_ ja vauvan ja pikkulapsen hoivailu on ollut mulle todella palkitsevaa(PALKITSEVIN kokemus ever) väsymyksestä huolimatta. Ja se geenijuttu kans, en tule luomaan kuolemattomia taideteoksia tai teorioita.
Silti kun tietää jo, että eka vuosi menee täysin vauvalle eläessä apujoukoista huolimatta(minä ite!1) ja sitten jos niitä tulisi vaikka useampi putkeen saati kerralla ja olisin jo lähempänä neljääkybää.. jotenkin se maailmanympärysmatkailu ja elämän itse/urakeskeisyys kiehtoo tulevaisuudenkuvana myös kovasti. Both? Mutta hyvä vaan, ettei kaiken tarvikaan olla vielä valmiiksi päätettynä
Tai noin yritän ajatella.
Toisaalta, olen itse hyvin keikkuvassa vaiheessa sen suhteen, haluanko enää lisää lapsia. Toisaalta joo, koska olen niin _äidillinen_ ja vauvan ja pikkulapsen hoivailu on ollut mulle todella palkitsevaa(PALKITSEVIN kokemus ever) väsymyksestä huolimatta. Ja se geenijuttu kans, en tule luomaan kuolemattomia taideteoksia tai teorioita.
Silti kun tietää jo, että eka vuosi menee täysin vauvalle eläessä apujoukoista huolimatta(minä ite!1) ja sitten jos niitä tulisi vaikka useampi putkeen saati kerralla ja olisin jo lähempänä neljääkybää.. jotenkin se maailmanympärysmatkailu ja elämän itse/urakeskeisyys kiehtoo tulevaisuudenkuvana myös kovasti. Both? Mutta hyvä vaan, ettei kaiken tarvikaan olla vielä valmiiksi päätettynä
![Iso Hymy :]](./images/smilies/icon_hymy.gif)
Prepare for the worstest.