Viiden jälkeen herääminen siihen kun auton ajovalot valaisevat makuuhuoneen, moottorin ääni kuulostaa siltä että auto pysähtyy pihaan ja ulkoa kuuluu möreitä ääniä. Pari sekuntia aikaa miettiä että wtf, kunnes muisti taas kaiken. Suukko poskelle, vaatteet nopeasti syliin - kengät jalkaan, ja terassin kautta ulos.
Vaatteet päälle leikkimökin takana ja palellen kotiin.
Mä oon kans vielä täällä. En avaa siideriä, vaikka kaapissa olis. En avaa. Keitän teetä. Ja nyt vasta tajuun kans, mikä tämän talouden puuteritilannekaan on. Ei pihaustakaan irtopuuteria koko asunnossa.
Jippajee. Mä oon ihan aikataulussa. Reilun vartin päästä matkaan ja lienen jo ennen seittemää paikalla, vaikka toista pelkäilinkin.
Lisäänpä: Nokkaeläin, jos oot Meilahdessa, niin tule tuohon ratikkapysäkille siihen ratikkaan, joka lienee siinä noin 18.24 tai 18.25. Ei tarttis sit yksin kieppua Cantinassa kyselemässä oikeaa pöydästöä?
No nyt loppuu työnteko. Kaverit houkuttelevat soittoruokaloihin, mutta noinkohan tuota uskaltaa ainkaan keskustaan lähteä, kun siellä kerran mäjästää hirmuinen Kityilijälauma...
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Lievästi sanottuna tuntuu nihkeältä tulla 13 tunnin työpäivän jälkeen kotia vaan todetakseen, että 9 tunnin kuluttua pitäisi herätä uudelleen töihin. Tämä ei nyt ole niitä parhaita tapoja viettää viikonloppuja..
Kovasta yrityksestä huolimatta en saa kuvaa päähäni siitä toisessa päässä tapahtuneesta osumasta. Ei siiNä päässä vaan siiNä päässä. Toinen onnistuu helposti! Taispa olla vesi aika kuumalla, kun tolleen vielä punoittelet. No paremmalta se niin tuntuu.
Kovasta yrityksestä huolimatta en saa kuvaa päähäni siitä toisessa päässä tapahtuneesta osumasta. Ei siiNä päässä vaan siiNä päässä. Toinen onnistuu helposti! Taispa olla vesi aika kuumalla, kun tolleen vielä punoittelet. No paremmalta se niin tuntuu.