Kerrataanpa taas ne kaikkien aikojen turhimmat saamasi joululahjat. Tai miksei muutkin lahjat. Jos turhaa lahjaa ei muistu mieleen, niin voit antaa esimerkin turhasta lahjasta tälle joululle.
Mä aloitan. Marja Tyrnin joululevy olisi kyllä jotain todella turhaa. Eihän sitä voisi viedä edes lapsukaisten luokkien arpajaisiin voitoksi, kun se karkottaisi kaikki arpojen ostajat...
Mä annoin miehelle viime vuonna selkeesti turhan lahjan, koska se on edelleen lahjakassissaan käyttämättömänä. Toisaalta oli itse vihjaissut lahjasta.
"Never wrestle with a pig. You get dirty and besides the pig likes it. -George Bernard Shaw
Marja Tyrnin joululevy on jo pelkkänä ajatuksena aika kamala!!!
Vihreät kuulat tai Pandan Juhlapöydän konvehdit menee turhuuskärkeen helposti. Kumpiakaan en syö edes pahimmassa karkinhimossa vaikka lähimailla ei muuta olisi.
Saaduista lahjoista turhimpia on yksi varsin nimekkään taiteilijan maalaama taulu (taiteilija asui meidän naapurissa aikanaan ja lahjoitti taulun ihan itse).
Taulu on oikeasti ihan sairaan ruma ja kamalan suuri. Sillä on varsin paljon rahallista arvoa mutta en mä sitä silti halua seinälleni ripustaa. Myydäkään ei oikein voi niin kauan kuin itse taiteilija elää
Anopin jouluna antamat isot kosmetiikkapaketit. Olisi monelle lähestulkoon seitsemäs taivas, koska niissä on kaikki tarvittava koko vuodeksi. Paitsi etten voi käyttää niistä juuri mitään.
Olen muutaman kerran sanonut etten voi niitä tuotteita käyttää koska nenä tippuu (muussa kuin lahjanannon yhteydessä), mutta "kun nämä on allergisille sopivia, herkkäihoisille, kyllä nämä käy". Mutta kun mun ihossa ei olekaan vikaa vaan nenässä. Se ei juuri siedä mitään tuoksuja ilman kipeitä seuraamuksia.
Mulle voi ostaa Tyrnin cd:n, arvostaisin huonoa huumoria.
Vaola kirjoitti:Mä annoin miehelle viime vuonna selkeesti turhan lahjan, koska se on edelleen lahjakassissaan käyttämättömänä. Toisaalta oli itse vihjaissut lahjasta.
Mummoni lahjoitti aikoinaan mulle kuolleen miehen kengät. Joku mies oli ostanut uudet kengät ja kuolla kupsahtanut paria viikkoa myöhemmin. Aika kolkko fiilis oli näissä käytetyissä kengissä ja ne päätyivätkin nopeasti roskikseen.
Emmä jaksa muistaa enää. Sen kyllä muistan, että eräs palstallakin tunnettu nuori naishenkilö oli aivan ässä näissä. Vietin muutamatkin hetket miettiessä että onko tässä se kohta kun itketään vai nauretaan. <3
Ei kyl oo juurikaan turhia tullut. Exän vanhemmilta sain joskus melko ruman tuikkulyhdyn ja kaverilta kerran kynttilän, joka haisi lähinnä halvalta partavedeltä.
Kynttilät menee kyllä mun kohdalla muutenkin hukkaan, kun en niitä about koskaan muista/jaksa polttaa.
Artificial Intelligence is no match for natural stupidity.
swirl kirjoitti:
Mä en tahdo mitään koriste-esineitä ainakaan, koska yleensä menee aina pieleen.
Sama.
Tosin... jos joku sattuu saamaan ei-toivottuina joululahjoina mariskooleja tai Aalto-maljakoita, mä mielelläni annan niille uuden, rakastavan kodin
swirl kirjoitti:
Mä en tahdo mitään koriste-esineitä ainakaan, koska yleensä menee aina pieleen.
Sama.
Tosin... jos joku sattuu saamaan ei-toivottuina joululahjoina mariskooleja tai Aalto-maljakoita, mä mielelläni annan niille uuden, rakastavan kodin
HAHAA! Hienoa... *hieroo karvaisia käsiään*
The great club outshines the individual, always and forever.
Mun äiti oli ihan mestari näissä. Kerran se osti jotku ihme jouluvalot jotka siis oi sinisiä sydämiä johdossa, sellaisen pienen systeemin. Aivan turhaa krääsää. Inhottaa ajatuskin aukoa niitä paketteja kun sit pitää esittää että "oi, mahtavaa, kiitos".
Pahiten on jääny mieleen kun joskus teininä halusin pirunnyrkin (siis sen sormuksen) hopeisena enkä mitään muuta. Sanoin sen selvästi, mutta ei. Se on kuulema liian kallis kun maksoi jotain muutaman satasen. Sen sijaan sain kaikkea mitä EN halunnut, kuten poikakalenterin. Saamieni lahjojen yhteishinta oli korkeampi kuin sen saatanan sormuksen. Onneksi löysin sitten myöhemmin itse sellaisen sormuksen ja silloin oli rahaa ostaakin sen.
Nyt äiti on keskittyny aineettomiin lahjoihin - kuten siihen että maksaa mulle osan junalipusta kotiin - paitsi että hellulle se tekee joka joulu villasukat. Which is nice.
Kerran kaveri kysyi että mitä haluan joululahjaksi. Halusin sellaisen Iittalan teräskipon, vetoisuus 3dl. Sainkin sellaisen ja lisäksi sain 4kpl snapsilaseja possunkuvalla. Miksi? Mulla oli jo snapsilasit entuudestaan.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Mun mielestä parhaita joululahjoa on lahjakortit. Jos joku haukkuu näitä turhiksi, niin mä voin laittaa osoitteen mihin lahjakortin saa lähettää. (ps. ehkä ei lähimmältä ihmiseltä, mutta random sukulaisilta parasta ikinä).
The great club outshines the individual, always and forever.
annepa kirjoitti: Sainkin sellaisen ja lisäksi sain 4kpl snapsilaseja possunkuvalla. Miksi? Mulla oli jo snapsilasit entuudestaan.
Haha. Mä olen myös saanut kyseiset lasit joululahjaksi, entiseltä koulukaverilta. Näkynee galleriakuvassani
Nii just. Toistan kysymyksen: Miksi?
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.