Perussuomalaiset & Muutos 2011. Ketä äänestäisit?

[NuoriD]

Edit. Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että pikemminkin kuin hyvin argumentoitu kannanotto, kyseessä on taas kirjoittajalle toisinaan vähän tyypillinen taloustieteilijän arrogantti ilmoitus. Kuitenkin, pidän lähestymistapaa, vaikkakaan en ideaalina, niin aika paljon paremapana kuin hullu-uhon touhuja.

Halla-aho erottelee työperäisen ja humanitaarisen maahanmuuton. Maahanmuuttokeskustelu on järjetöntä, jos näitä ei erotella.

[sivustahuutaja]

En lukenu blogitekstejä, mutta blogin tarkastelu joka tapauksessa ei erota työperäistä ja humanitaarista maahanmuuttoa.

Lienee jokaiselle selvää, että jos halutaan tarkastella nettohyötyjä, on eri asia puhua työn perässä muuttavasta insinööristä, kuin kahdenkymmenen hengen lukutaidottomasta somaliperheestä.

Lisäksi jokaiselle ajattelevalle ihmiselle on ihan päivänselvää, että töitä tekemään tullut ei koskaan ole mamu. Töitä tekemään tullut voi olla työntekijä, asiakas, toimittaja, saksalainen isä tai mikä tahansa muu, mutta ei koskaan mamu. En ikimaailmassa kehtaisi kutsua brittiläistä suomessa asuvaa asiakastamme mamuksi.

Mamu tarkoittaa vain ja ainoastaan töitä tekemätöntä rasitetta. Jos tuota ei usko, niin kannattaa tarkistaa asia nykysuomen sanakirjasta.

[NuoriD]

tutkimusten mukaan paras arvio pitkän aikavälin vaikutuksista on nolla.

Tämäkään ei poista sitä tosiasiaa, että jos kokonaisnettohyöty on nolla, niin työnperässä muuttavan insinöörin ja kahdenkymmenen hengen lukutaidottoman somaliperheen kontribuutio tähän kokonaisnollahyötyyn on eri.

Mutta myönnän että blogi käsittelee myös humanitaarista maahanmuuttoa, mutta se edelleenkään ei erottele humanitaarista ja työperäistä muuttoa.

Jos kokonaisnettohyöty on nolla, niin osa porukasta tuo voimakkaan negatiivista vaikutusta.

[Vagabondo]

Mun mielestä toi blogi ei ollut kovin vakuuttava kannanotto. Summittaisia heittoja joissa vedottiin tutkimuksiin paljastamatta mitään faktoja, jolloin niiden arvo lähenee nollaa. Valtioiden suhtautumisessa maahanmuuttajiin on jo euroopan sisällä suuria eroja ja vallankin USA noudattaa hyvin erilaista politiikkaa, joten tutkimuksen reunaehdot pitäisi olla hyvin tarkkaan esitelty, jotta siitä voidaan vetää johtopäätöksiä Suomen tilanteeseen.

[prosessi]

Vastustan löyhin humanitaarisin perustein tapahtuvaa maahanmuuttoa, joka tulisi rajoittaa ainoastaan Geneven pakolaissopimuksen täyttäviin tahoihin.

Siinähän sitten vastustat. Tietääkseni kukaan ei kannata sitä, mutta ainoa tapa estää se on raju rajavartioinnin lisääminen mm. passitarkastuksin ruotsinlaivoilla, Venäjän rajat ylittävien kulkuneuvojen, kaikkien laivojen ym. huolellinen tarkastaminen jänisten osalta. Silloin heidät (ehkä) voi palauttaa kulkuvälineen lähtömaahan, vaikka matkustajan alkuperäinen lähtömaa jokin muu olisikin. Sen jälkeen kun palautuskelvottomista maista lähtöisin olevia on päässyt rajojen yli, ainoa tapa onnistuneesti pitää heitä poissa rikolliselta uralta on haetuttaa perhe paikalle luomaan sosiaalista painetta ja tarvetta pysyä poissa vankilan turvasta. Halla-aho sun muut eivät tunnu oikein ymmärtävän, että vaikka jokin asia epämiellyttävä onkin, sen korjaaminen ei välttämättä onnistu, ellei rajoja haluta laittaa Pohjois-Korealaisittain kokonaan kiinni.

[NuoriD]

Vastustan löyhin humanitaarisin perustein tapahtuvaa maahanmuuttoa, joka tulisi rajoittaa ainoastaan Geneven pakolaissopimuksen täyttäviin tahoihin.

Siinähän sitten vastustat. Tietääkseni kukaan ei kannata sitä, mutta ainoa tapa estää se on raju rajavartioinnin lisääminen mm. passitarkastuksin ruotsinlaivoilla, Venäjän rajat ylittävien kulkuneuvojen, kaikkien laivojen ym. huolellinen tarkastaminen jänisten osalta. Silloin heidät (ehkä) voi palauttaa kulkuvälineen lähtömaahan, vaikka matkustajan alkuperäinen lähtömaa jokin muu olisikin. Sen jälkeen kun palautuskelvottomista maista lähtöisin olevia on päässyt rajojen yli, ainoa tapa onnistuneesti pitää heitä poissa rikolliselta uralta on haetuttaa perhe paikalle luomaan sosiaalista painetta ja tarvetta pysyä poissa vankilan turvasta. Halla-aho sun muut eivät tunnu oikein ymmärtävän, että vaikka jokin asia epämiellyttävä onkin, sen korjaaminen ei välttämättä onnistu, ellei rajoja haluta laittaa Pohjois-Korealaisittain kokonaan kiinni.

Olet väärässä.

Nykyään Suomi aktiivisesti kuskaa maahan lisää porukkaa humanitaarisin perustein. Mikään kansainvälinen sopimus ei esim. velvoita Suomea perheenyhdistämisiin. Kumpi on mielestäsi suurempi ongelma? Yksi rajan yli livahtanut lukutaidoton Somali, vai se, että Suomi lennättää maahan hänen 19 lukutaidotonta perheenjäsentään?

Jokainen maan rajojen yli tullut EU:n ulkopuolinen henkilö, joka ei täytä Geneven pakolaissopimuksen ehtoja (poislukien turistit), voidaan Suomen niin halutessa palauttaa lähtömaahansa nykyisen kansainvälisen lainsäädännön perusteella. On Suomen oma valinta toimia toisin.

Koska Suomi siis on valinnut näin, täytyy jonkun kannattaa tätä toimintamallia. Sehän on syntynyt aktiivisten päätöksien myötä.

[Vagabondo]

Vastustan löyhin humanitaarisin perustein tapahtuvaa maahanmuuttoa, joka tulisi rajoittaa ainoastaan Geneven pakolaissopimuksen täyttäviin tahoihin.

Siinähän sitten vastustat. Tietääkseni kukaan ei kannata sitä, mutta ainoa tapa estää se on raju rajavartioinnin lisääminen mm. passitarkastuksin ruotsinlaivoilla, Venäjän rajat ylittävien kulkuneuvojen, kaikkien laivojen ym. huolellinen tarkastaminen jänisten osalta. Silloin heidät (ehkä) voi palauttaa kulkuvälineen lähtömaahan, vaikka matkustajan alkuperäinen lähtömaa jokin muu olisikin. Sen jälkeen kun palautuskelvottomista maista lähtöisin olevia on päässyt rajojen yli, ainoa tapa onnistuneesti pitää heitä poissa rikolliselta uralta on haetuttaa perhe paikalle luomaan sosiaalista painetta ja tarvetta pysyä poissa vankilan turvasta. Halla-aho sun muut eivät tunnu oikein ymmärtävän, että vaikka jokin asia epämiellyttävä onkin, sen korjaaminen ei välttämättä onnistu, ellei rajoja haluta laittaa Pohjois-Korealaisittain kokonaan kiinni.

Ei asia nyt noin yksioikoinen ole. USA:ssa laittomat siirtolaiset muodostavat merkittävän osan taloutta tekemällä erittäin matalan tuottavuuden töitä, minkä takia asiaa siedetään ja lähinnä rikoksista kiinnijääneet passitetaan pois. Siellä laittomista siirtolaisista ei ole juurikaan kustannuksia valtiolle, koska niiden täytyy elää sosiaalisten tukien ulkopuolella.

Mitä palautuksiin tulee, niin kyseessä on melko puhtaasti moraaliset valinnat. Jos valtiolla on lentokenttä jota voidaan käyttää, voidaan haluttaessa ihmiset sinne palauttaa ja jättää asia paikallisten tullivirkailijoiden murheeksi.

Laiton siirtolaisuus ei kuitenkaan ole Suomen ongelma. Ongelma on valtion käyttämä rahamäärä humanitääriseen maahanmuuttoon. Itse rajoja ei mielestäni tarvitse muuttaa. Ainoastaan jaettavaa rahamäärää. Kun ilmaisen rahan jakaminen loppuu, niin elintasopakolaisetkin jää mukavampaan ilmastoon.

[prosessi]

Vastustan löyhin humanitaarisin perustein tapahtuvaa maahanmuuttoa, joka tulisi rajoittaa ainoastaan Geneven pakolaissopimuksen täyttäviin tahoihin.

Siinähän sitten vastustat. Tietääkseni kukaan ei kannata sitä, mutta ainoa tapa estää se on raju rajavartioinnin lisääminen mm. passitarkastuksin ruotsinlaivoilla, Venäjän rajat ylittävien kulkuneuvojen, kaikkien laivojen ym. huolellinen tarkastaminen jänisten osalta. Silloin heidät (ehkä) voi palauttaa kulkuvälineen lähtömaahan, vaikka matkustajan alkuperäinen lähtömaa jokin muu olisikin. Sen jälkeen kun palautuskelvottomista maista lähtöisin olevia on päässyt rajojen yli, ainoa tapa onnistuneesti pitää heitä poissa rikolliselta uralta on haetuttaa perhe paikalle luomaan sosiaalista painetta ja tarvetta pysyä poissa vankilan turvasta. Halla-aho sun muut eivät tunnu oikein ymmärtävän, että vaikka jokin asia epämiellyttävä onkin, sen korjaaminen ei välttämättä onnistu, ellei rajoja haluta laittaa Pohjois-Korealaisittain kokonaan kiinni.

Olet väärässä.

Nykyään Suomi aktiivisesti kuskaa maahan lisää porukkaa humanitaarisin perustein. Mikään kansainvälinen sopimus ei esim. velvoita Suomea perheenyhdistämisiin. Kumpi on mielestäsi suurempi ongelma? Yksi rajan yli livahtanut lukutaidoton Somali, vai se, että Suomi lennättää maahan hänen 19 lukutaidotonta perheenjäsentään?

Sen jälkeen kun palautuskelvottomista maista lähtöisin olevia on päässyt rajojen yli, ainoa tapa onnistuneesti pitää heitä poissa rikolliselta uralta on haetuttaa perhe paikalle luomaan sosiaalista painetta ja tarvetta pysyä poissa vankilan turvasta.

Pelkään kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle tippuneita perhesiteettömiä rikollisia enemmän kuin heidän lukutaidottomien alaikäisten sisarustensa/lastensa koulunkäynnin aiheuttamia kustannuksia. Omatkaan lapseni eivät vielä osaa lukea ja yhteiskuntahan senkin lystin maksaa.

Jokainen maan rajojen yli tullut EU:n ulkopuolinen henkilö, joka ei täytä Geneven pakolaissopimuksen ehtoja (poislukien turistit), voidaan Suomen niin halutessa palauttaa lähtömaahansa nykyisen kansainvälisen lainsäädännön perusteella. On Suomen oma valinta toimia toisin.

Olet väärässä.

Pakolaissopimus ei kata sota, nälänhätää tai luonnonkatastrofeja, mutta tällaisiin paikkoihin ei ihmisoikeussopimuksen johdosta silti saa palauttaa ketään. (Ja sitäpaitsi ihmisoikeussopimus velvoittaa myös suojelemaan perheitä, eli sillä voi halutessaan perustella myös perheenyhdistämiset.)

[NuoriD]

Siinähän sitten vastustat. Tietääkseni kukaan ei kannata sitä, mutta ainoa tapa estää se on raju rajavartioinnin lisääminen mm. passitarkastuksin ruotsinlaivoilla, Venäjän rajat ylittävien kulkuneuvojen, kaikkien laivojen ym. huolellinen tarkastaminen jänisten osalta. Silloin heidät (ehkä) voi palauttaa kulkuvälineen lähtömaahan, vaikka matkustajan alkuperäinen lähtömaa jokin muu olisikin. Sen jälkeen kun palautuskelvottomista maista lähtöisin olevia on päässyt rajojen yli, ainoa tapa onnistuneesti pitää heitä poissa rikolliselta uralta on haetuttaa perhe paikalle luomaan sosiaalista painetta ja tarvetta pysyä poissa vankilan turvasta. Halla-aho sun muut eivät tunnu oikein ymmärtävän, että vaikka jokin asia epämiellyttävä onkin, sen korjaaminen ei välttämättä onnistu, ellei rajoja haluta laittaa Pohjois-Korealaisittain kokonaan kiinni.

Olet väärässä.

Nykyään Suomi aktiivisesti kuskaa maahan lisää porukkaa humanitaarisin perustein. Mikään kansainvälinen sopimus ei esim. velvoita Suomea perheenyhdistämisiin. Kumpi on mielestäsi suurempi ongelma? Yksi rajan yli livahtanut lukutaidoton Somali, vai se, että Suomi lennättää maahan hänen 19 lukutaidotonta perheenjäsentään?

Sen jälkeen kun palautuskelvottomista maista lähtöisin olevia on päässyt rajojen yli, ainoa tapa onnistuneesti pitää heitä poissa rikolliselta uralta on haetuttaa perhe paikalle luomaan sosiaalista painetta ja tarvetta pysyä poissa vankilan turvasta.

Pelkään kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle tippuneita perhesiteettömiä rikollisia enemmän kuin heidän lukutaidottomien alaikäisten sisarustensa/lastensa koulunkäynnin aiheuttamia kustannuksia. Omatkaan lapseni eivät vielä osaa lukea ja yhteiskuntahan senkin lystin maksaa.

Jokainen maan rajojen yli tullut EU:n ulkopuolinen henkilö, joka ei täytä Geneven pakolaissopimuksen ehtoja (poislukien turistit), voidaan Suomen niin halutessa palauttaa lähtömaahansa nykyisen kansainvälisen lainsäädännön perusteella. On Suomen oma valinta toimia toisin.

Olet väärässä.

Pakolaissopimus ei kata sota, nälänhätää tai luonnonkatastrofeja, mutta tällaisiin paikkoihin ei ihmisoikeussopimuksen johdosta silti saa palauttaa ketään. (Ja sitäpaitsi ihmisoikeussopimus velvoittaa myös suojelemaan perheitä, eli sillä voi halutessaan perustella myös perheenyhdistämiset.)

Eri maat tulkitsevat asioita hyvin eri tavalla.

Suomalainen perheenyhdistämiskäytäntö on poikkeuksellisen höveli. Ainoana maana maailmassa Suomi esim. valtion kustannuksella lennättää yhdistettävät perheenjäsenet Suomeen. Esim. Tanskassa on voimassa säännös, jonka mukaan perheenyhdistäminen on mahdollista ainoastaan, jos Tanskassa asuva perheenjäsen ei kolmeen vuoteen ole saanut lainkaan sosiaalitukia. Tanska on täysivaltainen EU:n jäsen ja pohjoismainen demokratia. Suomi voisi aivan hyvin noudattaa samaa lainsäädäntöä. Se karsisi 99,9 % perheenyhdistämisistä.

Minä uskon, että jos Suomessa on yksi lukutaidoton Somali ja hänen seurakseen lennätetään 19 lukutaidotonta perheenjäsentä, niin nettorikollisuus (vähintäänkin yhteiskunnan nettokustannukset) on suurempi, kuin tapauksessa, jossa perheenjäseniä ei lennätettäisi.

[sivustahuutaja]

blogin tarkastelu joka tapauksessa ei erota työperäistä ja humanitaarista maahanmuuttoa.

No mitäs tämä sitten on (etenee tässä työ-oletuksesta siihen, että maahanmuuttajat eivät tulisi työpaikkaan):
"Yleinen väite on myös, että maahanmuuttajat jäävät yhteiskunnan taakaksi, verovaroilla ruokittaviksi. Tämäkin on kyseenalainen väite, tutkimusten mukaan paras arvio pitkän aikavälin vaikutuksista on nolla. Vaikutus myös riippuu siitä, mitä itse teemme. Sarvimäki on yhdessä Kari Hämäläisen kanssa tutkinut, miten Suomessa käytetyt maahanmuuttajien sopeutustoimet vaikuttavat muuttajien sosiaaliseen asemaan. Heidän mukaansa toimet ovat erittäin tehokkaita, muuttajat työllistyvät nopeammin ja he turvautuvat sosiaaliapuun paljon lyhyemmän aikaa kuin ilman sopeuttamistoimia. Ja ennakoiden joitakin reaktioita, kyseessä ei ole mikään nollatutkimus, siinä on esimerkiksi otettu huolellisesti huomioon muuttajien valikoituminen sopeuttamisohjelmiin. Ehkä meidän pitäisi myöntää, että olemme itse vastuussa maahanmuuton ongelmista paljon enemmän, kuin olemme luulleet."

Lainaamassasi pätkässä nimenomaan ei erotella noita maahanmuuton muotoja. Tuossahan esitetään ensin maahanmuuton nettovaikutukseksi nolla ja sitten siteerataan yksittäistä tutkimusta mamujen sopeuttamistoimien tehosta.

Sinänsä pidän erittäin mielenkiintoisena tuota tulosta, että mamujen kohdalla sopeutus toimii. Suomalaisten työttömien kohdallahan sopeutus ei toimi. Tuota mamu-sopeutusta pitää ehdottomasti tutkia lisää, koska sieltä voidaan nähtävästi ammentaa oppeja suomalaistenkin sopeuttamiseen, puhuttiin sitten työttömistä, eläkeiän pidentämisestä, vangeista tai muusta vastaavasta.

Taloustieteen näkökulmasta humanitäärisen mamuilun oletushypoteesi on helppo muodostaa. Korkean tason sosiaaliturvaa pidetään yleisesti itsessään kansantaloudellisesti haitallisena, mutta sosiaaliturvan tuoma yhteiskunnallinen tasapaino katsotaan kustannusten arvoiseksi.

Mamujen kohdalla vitsi onkin siinä, että köyhien mamujen luoma yhteiskunnallinen kuohunta afrikassa ei kosketa meitä, vaikka emme heille tukia jakelisikaan. Kun sitten roudaamme mamut tänne, niin joudumme maksamaan sosiaaliturvasta, mutta emme hyödy lainkaan yhteiskunnan vakautumisesta. Paikallisesti humanistimamuilun tase on siis selkeästi negatiivinen. En keksi ainuttakaan argumenttiä, jolla humanistimamuilusta voisi kehitellä positiivisen skenaarion, jollei plussapuolelle laske jotain rikastuttamista.

Ylipäätään kaikki kansantaloustieteen teoriat lähtevät oletuksesta, että yhteiskunnan verorahojen kylväminen aiheuttaa itsessään automaattisesti hyvinvointitappiota. Kaikelle verorahojen kylvämiselle pitäisi siis olla piinkovat perusteet. Suomessa rahaa jaellaan miten sattuu, mutta se ei voi olla perusteluna sille, että rahaa halutaan jakaa lisää miten sattuu. Jos lähtöhypoteesi siis on, että mamujen tukeminen tuottaa tappiota, niin mitkä argumentit puoltavat taseen nousemista plussalle?

[urpiainen]

Jos lähtöhypoteesi siis on, että mamujen tukeminen tuottaa tappiota, niin mitkä argumentit puoltavat taseen nousemista plussalle?

Ei argumentit vaan empiiriset havainnot: Ymmärsin, että kirjoittaja ja linkittämänsä tutkimukset uskovat osoittavansa, että humanitäärisin perustein maahan tulleista saadaan sopeutuskoulutuksella ja muulla kotouttamistoiminnalla suhteellisen tehokkaasti juuri sellaista työvoimaa (ja tämä siirtymä aiheuttaa sen, että halla-aho-puristien mukaan nämä sotkevat humanitäärisen ja työperäisen maahanmuuton, koska ilmiesesti hullu-uho-ortodoksian mukaan humanitäärisin perustein maahantullut ei työllisty, vaikka tutkimukset sanoisivat mitä tahansa, ja maahantulomekansimiin perustuva luokittelu säilyy maailman tappiin asti), joka tutkimusten mukaan nostaa kantaväestön ja muun koulutetumman työvoiman työn kannattavuutta ja sitä kautta taseen nousua.

Edelleen, en tässä nyt ole erityisesti puolustamassa blogistin tulkintoja ja kantoja, vaan pikemminkin kyseenalaistamassa sen, että hallis ja kaverit olisivat jotenkin asiallisen ja perustellun maahanmuuttokeskustelun eturintamassa. Kuten niistä linkitetyistä tutkimuksista näkyy, esim. VATTin tutkijat selvittävät jatkuvasti asioiden oikeaa laitaa niistä jutuista, joista hallis ja kaverit sauhuavat populistisesti.

[prosessi]

Jos lähtöhypoteesi siis on, että mamujen tukeminen tuottaa tappiota, niin mitkä argumentit puoltavat taseen nousemista plussalle?

Eivät mitkään. Kummallinen ajatus, että altruismia pitäisi perustella taloudellisella hyödyllä, kun pakolais- ja ihmisoikeussopimuksiakaan ei ole siltä pohjalta rakennettu. Kyseessä on periaatteellinen asia, jonka rahoittaminen ja budjetointi täytyy rakentaa sellaiseksi, että valtio siitä selviää. Nykykäytännöissä on paljon vikaa, mutta kyllä minusta humanitaarisen maahanmuuton vastustaminen ilmiönä kuulostaa samalta kuin maanviljelijä, joka ilmoittaa vastustavansa vaellussirkkoja.

[NuoriD]

kyllä minusta humanitaarisen maahanmuuton vastustaminen ilmiönä kuulostaa samalta kuin maanviljelijä, joka ilmoittaa vastustavansa vaellussirkkoja.

Kieltäydyt edelleen ymmärtämästä, että Suomen maahanmuuttopolitiikka perustuu valintoihin. Valinnat määritelmän mukaan ovat sellaisia, että voitaisiin valita myös toisin.

[sivustahuutaja]

Ei argumentit vaan empiiriset havainnot: Ymmärsin, että kirjoittaja ja linkittämänsä tutkimukset uskovat osoittavansa, että humanitäärisin perustein maahan tulleista saadaan sopeutuskoulutuksella ja muulla kotouttamistoiminnalla suhteellisen tehokkaasti työvoimaa

Tuota noin, tuostahan on erittäin pitkä matka plussataseeseen. Blogin kirjoitusta tulkitsin niin, että sopeuttamisella saadaan mitattavia tuloksia. Eli jos heitetään esim. miljoona euroa sopeuttamiseen, niin joku työllistyy bussikuskiksi. Noinhan se toimii suomalaisten työttömien kohdalla.

Minua ei kiinnosta pätkääkään se, saadaanko verorahoilla pystyyn musiikkitalo vai ei. Tietenkin jotain saadaan joskus aikaan, kunhan riittävästi tuhlataan! Ainoa kiinnostava kysymys on: "Saadaanko soputetetuista mamuista jotain hyötyä muille kuin mamuille sen jälkeen kun sopeutuksen kustannukset on vähennetty hyödyistä?"

Selasin sarvimäen cv:n läpi ja en oikein löytänyt sellaista paperia, johon tuo blogi viittaa. Eli haussa on tuo paperi, jossa kerrotaan sopeuttamisen toimivan. Jos joku paprun tietää, niin mikäse näistä alla listatuista on:

[2] Sarvimäki, Matti (2009): Esseitä muuttoliikkeistä. Kansantaloudellinen
aikakauskirja 3/2009: 376380.

[3] Hämäläinen Kari - Sarvimäki Matti (2008): Vuoden 1999 kotouttamislain
vaikutusarviointi. In Ilmakunnas, Uusitalo, Junka (ed.): Vaikuttavaa
tutkimusta - miten arviointitutkimus palvelee päätöksenteon
tarpeita? VATT Publications 47. Government Institute for Economic
Research.

[4] Karvinen, Anni-Mari - Sarvimäki, Matti (2008): Maahanmuuttajien
työttömyyden ja työllistymisen kustannusvaikutukset Helsingin
kaupungille. VATT DP 456. Government Institute for Economic Research.

[5] Sarvimäki, Matti (2006): Maahanmuuttajien työttömyys. In Hämäläinen,
Taimio, Uusitalo (ed.): Työttömyys - taloustieteellisiä puheenvuoroja.
Edita.

[6] Gissler, Mika - Malin, Maili - Matveinen, Petri - Sarvimäki, Matti - Kangasharju,
Aki (2006): Maahanmuuttajat ja julkiset palvelut. Työpoliittinen
tutkimus 296. Ministry of Labour.

[7] Hämäläinen, Kari - Kangasharju, Aki - Pekkala, Sari - Sarvimäki,
Matti (2005): Maahanmuuttajien vero-tulonsiirtotase. Siirtolaisuus
Migration 32(2): 311

[8] Hämäläinen, Kari - Kangasharju, Aki - Pekkala, Sari - Sarvimäki, Matti
(2005): Maahanmuuttajien taloudellinen asema Suomessa. Talous &
Yhteiskuunta 33(1): 3340

[9] Hämäläinen, Kari - Kangasharju, Aki - Pekkala, Sari - Sarvimäki, Matti
(2005): 1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot.
Työpoliittinen tutkimus 265. Ministry of Labour.

[10] Sarvimäki, Matti (2004): Uusista EU-maista tulevan maahanmuuton
makro-taloudellinen merkitys. Työpoliittinen aikakauskirja 47(2): 826

[11] Sarvimäki, Matti (2003): Euroopan unionin itälaajentuminen ja
maahanmuutto Suomeen. Research Reports 98. Government Institute
for Economic Research


Aihe kiinnostaa minua ihan yleisesti, koska taloustieteellistä näyttöä suomalaisten verorahojen jakelun nettohyödyistä on vaikea löytää, oli aihe mikä tahansa.

[NuoriD]

Ei argumentit vaan empiiriset havainnot: Ymmärsin, että kirjoittaja ja linkittämänsä tutkimukset uskovat osoittavansa, että humanitäärisin perustein maahan tulleista saadaan sopeutuskoulutuksella ja muulla kotouttamistoiminnalla suhteellisen tehokkaasti juuri sellaista työvoimaa (ja tämä siirtymä aiheuttaa sen, että halla-aho-puristien mukaan nämä sotkevat humanitäärisen ja työperäisen maahanmuuton, koska ilmiesesti hullu-uho-ortodoksian mukaan humanitäärisin perustein maahantullut ei työllisty, vaikka tutkimukset sanoisivat mitä tahansa, ja maahantulomekansimiin perustuva luokittelu säilyy maailman tappiin asti), joka tutkimusten mukaan nostaa kantaväestön ja muun koulutetumman työvoiman työn kannattavuutta ja sitä kautta taseen nousua.

Kun blogistin mukaan linkitetty tutkimus osoittaa, että kokonaisnettohyöty on nolla, niin mihin perustat väitteen, että tase nousee? Nolla on nolla.

[Vagabondo]

Eivät mitkään. Kummallinen ajatus, että altruismia pitäisi perustella taloudellisella hyödyllä, kun pakolais- ja ihmisoikeussopimuksiakaan ei ole siltä pohjalta rakennettu. Kyseessä on periaatteellinen asia, jonka rahoittaminen ja budjetointi täytyy rakentaa sellaiseksi, että valtio siitä selviää.

Minusta on kummallinen ajatus, että valtiolla olisi jotain velvollisuuksia muiden valtioiden kansalaisia kohtaan. Voitko perustella mistä tälläinen velvollisuus syntyy ja mikä vapauttaa alkuperäisen valtion vastuusta?

[NuoriD]

Voitko perustella mistä tälläinen velvollisuus syntyy ja mikä vapauttaa alkuperäisen valtion vastuusta?

Orjalaivojen terva.

[sivustahuutaja]

Kieltäydyt edelleen ymmärtämästä, että Suomen maahanmuuttopolitiikka perustuu valintoihin. Valinnat määritelmän mukaan ovat sellaisia, että voitaisiin valita myös toisin.

Nimenomaan.

Haluaisin prosessin valitsevan suomeen ensi vuonna sijoitettavien kädettömien kongolaispakolaisten määrän (siellähän on tapana katkoa kädet ihan huvin vuoksi vihollisheimojen edustajilta)

0
1
10
100
1.000
10.000
100.000
1.000.000
ihan kaikki!

Prosessin on nyt siis pakko valita noista määristä joku.

[sivustahuutaja]

Voitko perustella mistä tälläinen velvollisuus syntyy ja mikä vapauttaa alkuperäisen valtion vastuusta?

Orjalaivojen terva.

Kannatetaan!

Valitettavasti kuikeloniskaiset työtä vieroksuvat somput eivät kelvanneet edes orjiksi. Plantaaseille vietiin näitä vantteraniskaisia länsiafrikkalaisia, joista sittemmin tuli mm. vahvarakenteisia urheilijoita.

Suostun koska tahansa vaihtamaan somput samaan määrään länsiafrikkalaisia.

[masa]

suomeen ensi vuonna sijoitettavien kädettömien kongolaispakolaisten määrän (siellähän on tapana katkoa kädet ihan huvin vuoksi vihollisheimojen edustajilta).

Uudelleenkouluttamalla hemmetin hyviä gynekologeja veikkaan ma.

[prosessi]

kyllä minusta humanitaarisen maahanmuuton vastustaminen ilmiönä kuulostaa samalta kuin maanviljelijä, joka ilmoittaa vastustavansa vaellussirkkoja.

Kieltäydyt edelleen ymmärtämästä, että Suomen maahanmuuttopolitiikka perustuu valintoihin. Valinnat määritelmän mukaan ovat sellaisia, että voitaisiin valita myös toisin.

Somaleja, jotka ovat Suomeen asti itsensä järjestäneet, ei voi karkottaa.

Perheenyhdistämisten osalta olisi mahdollista toimia toisin, mutta sen osalta näen yhteiskuntarauhan säilyttämisen tärkeämpänä kuin maahantulijoiden määrän laskun. Kumman luulet maksavan enemmän, yhden somalin vankilaylläpidon, rikosoikeudellisen käsittelyn, valvonnan tarpeen, sosiaalituen, rikollisesti anastetun omaisuuden takaisin saamatta jäävän osan ym. vai koko perheen sosiaalitukien (- mahdolliset palkat), kotouttamistoimien ja lasten mahdollisen erityisopetuksen?

[sivustahuutaja]

Nimenomaan. Pitää olla aika häiriintynyt ja järkensä jättänyt vittunaama jos ei ole vasemmalla.

Vittu elcokin on vasemmalla. Sivustahuutaja lienee ainoa täällä joka ei ole

Meikäläinenhän on puolikommari. Näen valtion rooliin aivan ehdottoman tärkeänä ja haluaisin lisätä valtion roolia ikään kuin suomalaisten keskinäisenä vakuutusyhtiönä. Toki unelmavaltioni olisi huomattavasti kevytrakenteisempi kuin nykysysteemi, mutta olisin silti valmis lisäämään rahankäyttöä nykyisestä monella osa-alueella.

[sivustahuutaja]

Somaleja, jotka ovat Suomeen asti itsensä järjestäneet, ei voi karkottaa.

En tunne ketään täysjärkistä, joka kannattaisi tänne tulleiden lakeja noudattavien somalaiden karkottamista.

Tuollaisista somaleistahan on meille vain hyötyä, he käyttävät palveluitamme, shoppaavat, asuvat hotelleissa ja niin edelleen. Ei heitä kukaan halua karkoittaa yhtään enempää kuin venäläisiäkään.

Vai puhutaanko nyt sellaisista somaleista, jotka kykenevät kyllä tulemaan tänne, mutta joille pitäisi saman tien ryhtyä jakamaan rahaa? Tuollaisia ei valitettavasti kaivata.

[Lolita]

Somaleja, jotka ovat Suomeen asti itsensä järjestäneet, ei voi karkottaa.

Väärin, Somalimaan ja Puntlandin alue ovat rauhallisia ja suht vakaita. Maahanmuuttovirasto tekee maastapoistamispäätöksiä kumpaankin.

[NuoriD]

Kumman luulet maksavan enemmän, yhden somalin vankilaylläpidon, rikosoikeudellisen käsittelyn, valvonnan tarpeen, sosiaalituen, rikollisesti anastetun omaisuuden takaisin saamatta jäävän osan ym. vai koko perheen sosiaalitukien (- mahdolliset palkat), kotouttamistoimien ja lasten mahdollisen erityisopetuksen?

Luulen, että se yksi rikollinen somali on halvempi vaihtoehto.

Yhteiskuntarauha-argumenttisi muuten nimenomaan puhuu humanitaarisen maahanmuuton rajoittamisen puolesta.

Rosengård. Götebörg. Rinkeby.