Katsoin leffan
Michael Clayton
Lakifirmaympäristökorporaatiojuonittelua. Pienoinen pettymys, vähän alkaa olla kulunut aihe. Ehkä yleinen kyllästyminen, uutuudenpuute kaikesta, on viime aikoina vaivannut. Plussaa siitä, ettei Clooney ollut tavallinen "charmantti" itsensä.
The hills run red
Leffassa ärsytti, että leffan nimi oli suomennettu, "verivirta". Muuten keskinkertainen kauhuslasher. Muistaakseni olen lukenut joskus Schowilta ihan hyvän novellin, mutta ehkä muistan väärin.
Lakifirmaympäristökorporaatiojuonittelua. Pienoinen pettymys, vähän alkaa olla kulunut aihe. Ehkä yleinen kyllästyminen, uutuudenpuute kaikesta, on viime aikoina vaivannut. Plussaa siitä, ettei Clooney ollut tavallinen "charmantti" itsensä.
The hills run red
Leffassa ärsytti, että leffan nimi oli suomennettu, "verivirta". Muuten keskinkertainen kauhuslasher. Muistaakseni olen lukenut joskus Schowilta ihan hyvän novellin, mutta ehkä muistan väärin.
Nyt penikseni on fantastinen!
Nousukausi
Tää on aika vaikea laittaa paperille. Periaatteessa elokuva oli ihan okei ja turvallista suomimeininkiä, mutta jotenkin vaan leffasta jäi kalsea fiilis. Välillä joutui jopa tuntemaan häpeää kirjoitettujen päähahmojen puolesta. Suosikki-Summanenkaan ei mielestäni tehnyt mitään poskettoman loistavaa suoritusta. Annan tavalliset kolme tomaattia, koska en löytänyt kuvaa kahdesta ja puolesta.
This Is It
Miihail Jacksonin toteutumattoman kiertueen/konserttisarjan harjoituksiin perustuva dokumentti. Hämmentävä pätkä tämäkin. Jacksonia katsellessa tuntuu tietyllä tavalla kuin katselisi autistista lasta joka osaa ulkoa piin kymmenentuhatta desimaalia. Dokumentista käy sieltä täältä hyvin ilmi että Jacksonia täytyy kohdella tietyllä tavalla silkkihansikkain kuin pientä lasta jolla on sormi pommin laukaisunappulalla.
Kuitenkin se mitä kaveri osaa pistää musiikillisiin ja visuaalisiin yksityiskohtiin on nerokkuudessaan käsittämätöntä. Ihan hyväkuntoinen Jacko myös näytti dokkarissa vielä olevan, vaikka melko laihassa kunnossa olikin. Harvalla yli viiskymppisellä on fysiikkaa tuollaseen lavashowhun. Vaikka dokkari aika suppeaksi ja pintapuoliseksi katsaukseksi jääkin, annan tälle poikkeuksellisuutensa ja sossupornokertoimensa vuoksi kernaasti neljä irtonenää.
Tää on aika vaikea laittaa paperille. Periaatteessa elokuva oli ihan okei ja turvallista suomimeininkiä, mutta jotenkin vaan leffasta jäi kalsea fiilis. Välillä joutui jopa tuntemaan häpeää kirjoitettujen päähahmojen puolesta. Suosikki-Summanenkaan ei mielestäni tehnyt mitään poskettoman loistavaa suoritusta. Annan tavalliset kolme tomaattia, koska en löytänyt kuvaa kahdesta ja puolesta.
This Is It
Miihail Jacksonin toteutumattoman kiertueen/konserttisarjan harjoituksiin perustuva dokumentti. Hämmentävä pätkä tämäkin. Jacksonia katsellessa tuntuu tietyllä tavalla kuin katselisi autistista lasta joka osaa ulkoa piin kymmenentuhatta desimaalia. Dokumentista käy sieltä täältä hyvin ilmi että Jacksonia täytyy kohdella tietyllä tavalla silkkihansikkain kuin pientä lasta jolla on sormi pommin laukaisunappulalla.
Kuitenkin se mitä kaveri osaa pistää musiikillisiin ja visuaalisiin yksityiskohtiin on nerokkuudessaan käsittämätöntä. Ihan hyväkuntoinen Jacko myös näytti dokkarissa vielä olevan, vaikka melko laihassa kunnossa olikin. Harvalla yli viiskymppisellä on fysiikkaa tuollaseen lavashowhun. Vaikka dokkari aika suppeaksi ja pintapuoliseksi katsaukseksi jääkin, annan tälle poikkeuksellisuutensa ja sossupornokertoimensa vuoksi kernaasti neljä irtonenää.
The Unthinkable.
Samuel L. Jackson ja kysymys saako kiduttaa, jos pahis on toooosi pahis eikä kerro missä pahat jutut ovat.
Ihan viihdyttävä moraaliseettinen tutkielma siitä että ei hemmetti ole mitään pehmeää kiduttamista tai vähän kovempia kuulustelukeinoja, sillä heti kun ne otetaan käyttöön ollaan kaltevalla pohjalla matkalla sukupuolielinten silpomista.
Järkyttävää oli leffan jälkeen lukea Amazonista ihmisten arvosteluita elokuvasta ja ymmärtää, että jotkut amerikkalaiset ihan oikeasti miettivät näitä asioita sillä näkökulmalla että olisi sota jossa on ME vastaaan NE - ja että ihmisistä voisi kiduttaa vastaukset ulos.... kunhan vaan tekee sitä riittävän tehokkaasti.
Samuel L. Jackson ja kysymys saako kiduttaa, jos pahis on toooosi pahis eikä kerro missä pahat jutut ovat.
Ihan viihdyttävä moraaliseettinen tutkielma siitä että ei hemmetti ole mitään pehmeää kiduttamista tai vähän kovempia kuulustelukeinoja, sillä heti kun ne otetaan käyttöön ollaan kaltevalla pohjalla matkalla sukupuolielinten silpomista.
Järkyttävää oli leffan jälkeen lukea Amazonista ihmisten arvosteluita elokuvasta ja ymmärtää, että jotkut amerikkalaiset ihan oikeasti miettivät näitä asioita sillä näkökulmalla että olisi sota jossa on ME vastaaan NE - ja että ihmisistä voisi kiduttaa vastaukset ulos.... kunhan vaan tekee sitä riittävän tehokkaasti.
Khyllä ne kaikki puhuu, tarpeeksi kauan kun motivoi!!!1huima kirjoitti:Järkyttävää oli leffan jälkeen lukea Amazonista ihmisten arvosteluita elokuvasta ja ymmärtää, että jotkut amerikkalaiset ihan oikeasti miettivät näitä asioita sillä näkökulmalla että olisi sota jossa on ME vastaaan NE - ja että ihmisistä voisi kiduttaa vastaukset ulos.... kunhan vaan tekee sitä riittävän tehokkaasti.
Mitä järkyttävää tuossa on?huima kirjoitti: Järkyttävää oli leffan jälkeen lukea Amazonista ihmisten arvosteluita elokuvasta ja ymmärtää, että jotkut amerikkalaiset ihan oikeasti miettivät näitä asioita sillä näkökulmalla että olisi sota jossa on ME vastaaan NE - ja että ihmisistä voisi kiduttaa vastaukset ulos.... kunhan vaan tekee sitä riittävän tehokkaasti.
- Haemaeraemies
- Kitisijä
- Viestit: 3484
- Liittynyt: 14.08.2005 18:34
Lainatakseni Bender Bending Rodríguez:ia: Does not compute.NuoriD kirjoitti:Saa. Jos varmasti tietää, että pahis tietää, missä ne pahat jutskat on.huima kirjoitti:
Samuel L. Jackson ja kysymys saako kiduttaa, jos pahis on toooosi pahis eikä kerro missä pahat jutut ovat.
Miten kuulusteltava voi vakuuttaa kuulustelijan ettei tiedä mitään, jos kuulustelija on _päättäny_ että tämä kaveri tietää? Mistä voidaan varmistaa kidutuksen avulla saadun tiedon totuusperä? Koska faktahan on että jokainen täällä tunnustaisi Kennedyn murhan, WTC:n räjäyttämisen ja naapurin lapsen hyväksikäytön, kun tarpeeksi työstetään.
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
- Haemaeraemies
- Kitisijä
- Viestit: 3484
- Liittynyt: 14.08.2005 18:34
Joo, itseasiassa hyppäsin siihen tasajalkaa, koska olen semikipeänä sorvilla ja mikään ei nyt kyllä kiinnosta vittuakaan. Ajattelin jos ois saanut muuta tekemistä kuin pohtia vitun kämäsen MSCRMimportin toimintaa, tai siis tässä tapauksessa toimimattomuutta.huima kirjoitti:Sä astuit ND:n provoiluun.Haemaeraemies kirjoitti:Lainatakseni Bender Bending Rodríguez:ia: Does not compute.
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
Jäi tuosta alkuperäisestä kommentistani pois se, että tähän amerikkalaiseen ( tai samaten myös israelilaiseen ) diskurssiin kuuluu että samalla kun hyväksytään kidutus ja pahojen asioiden tekeminen omasta näkökulmasta hyvän aikaansaamiseksi säilytetään samalla moraalinen ylemmyys suhteessa muihin.NuoriD kirjoitti:Mitä järkyttävää tuossa on?huima kirjoitti: Järkyttävää oli leffan jälkeen lukea Amazonista ihmisten arvosteluita elokuvasta ja ymmärtää, että jotkut amerikkalaiset ihan oikeasti miettivät näitä asioita sillä näkökulmalla että olisi sota jossa on ME vastaaan NE - ja että ihmisistä voisi kiduttaa vastaukset ulos.... kunhan vaan tekee sitä riittävän tehokkaasti.
Meidät pakotettiin käyttämään kovia otteita!
Se on vähän samanlainen ajatus kuin perheväkivallan käyttäjällä olisi: Vaimo / Lapset pakottivat lyömään, kun eivät olleet muuten hiljaa. Ajoivat tällaisen kirkossa käyvän lääkärimiehen käyttämään väkivaltaa, eivätkä edes häpeä!
Tai suoremmin että lopputulos pyhittää keinot.
The Expendablöö
Kaunis ranskalainen taide-elokuva, jonka syvällinen sekä emotionaalisessa herkkyydessään monivivahteikas "tuolla on paikka, siellä on huumetta, ammutaan kaikki liikkuva ja liikkumaton tuhannen tuusan paskaksi" -tyyliin laadittu uniikki käsikirjoitus piti aivojani jatkuvassa vireystilassa.
Tämän elokuvan jälkeen mieleen nousi pitkäksi aikaa kysymys: "Tätäkö elämä todella on? Määrittele elämä."
Ja jos sitä edes kerran elämässään olisi sellaisesa kunnossa mitä syltty-pappa on 63-vuotiaana, voisi kuolla onnellisena. Kaverin suonet on tehty perkele puutarhaletkusta.
Kaunis ranskalainen taide-elokuva, jonka syvällinen sekä emotionaalisessa herkkyydessään monivivahteikas "tuolla on paikka, siellä on huumetta, ammutaan kaikki liikkuva ja liikkumaton tuhannen tuusan paskaksi" -tyyliin laadittu uniikki käsikirjoitus piti aivojani jatkuvassa vireystilassa.
Tämän elokuvan jälkeen mieleen nousi pitkäksi aikaa kysymys: "Tätäkö elämä todella on? Määrittele elämä."
Ja jos sitä edes kerran elämässään olisi sellaisesa kunnossa mitä syltty-pappa on 63-vuotiaana, voisi kuolla onnellisena. Kaverin suonet on tehty perkele puutarhaletkusta.
- pierupylly
- Kitinän uhri
- Viestit: 741
- Liittynyt: 05.10.2010 12:07
The House of the Devil
Ti West oli minulle ennalta tyystin tuntematon nimi ja koko elokuvaankin törmäsin aivan sattumalta jonkun ulkomaalaisen lehden pikkumainoksessa. Mutta nyt odottelen malttamattona nuoren ohjaajan seuraavaa projektia. The House of the Devil on retrohenkinen kumarrus 70- ja 80-lukujen kauhuleffoille jokaista pientä piirtoa myöten. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1980-luvun alkupuolelle ja ajankuva on toteutettu niin täydellisesti musiikkeja, kuvaustyyliä ja jopa alkutekstin fonttia ja väriä myöten, että ilman tuttuja näyttelijöitä olisi käytännössä mahdotonta arvata tekovuotta. Varsinkin kun pääosan esittäjä on vielä melko täydellinen Margot Kidder -lookalike.
Leffa itsessään on juoneltaan jopa typeryttävän yksinkertainen ja tuntuukin, että West on halunnut todistaa että täydellisellä ohjauksella, editoinnilla, musiikilla ja hyvillä näyttelijöillä voidaan saada aikaiseksi toimiva elokuva, vaikka käsikirjoitus olisi mitäänsanomattoman minimalistinen (West ohjasi, leikkasi ja käsikirjoitti itse). Ja näiltä osin elokuva hipookin täydellisyyttä. Välillä mieleen tulivat jopa Polanskin klassikot.
Harmi vain että kokonaisuutena nappisuoritus olisi vaatinut käsikirjoitukselta enemmän. Nykykauhuissa lopputwisti monesti pelastaa surkeammankin tekeleen, tässä tapauksessa loppuosa oli elokuvan heikoin lenkki. Silti, nykykauhun keskellä aivan loistava tapaus, jonka voi katsoa uudelleen ihan vain kuvausta ja leikkausta ihastellen. Ti West on muuten näemmä hieman yllättäen syntynyt vuonna 1980, oletin elokuvan konseptista, että hän olisi 70/80-luvun kauhuelokuvien parissa varttunut.
Ti West oli minulle ennalta tyystin tuntematon nimi ja koko elokuvaankin törmäsin aivan sattumalta jonkun ulkomaalaisen lehden pikkumainoksessa. Mutta nyt odottelen malttamattona nuoren ohjaajan seuraavaa projektia. The House of the Devil on retrohenkinen kumarrus 70- ja 80-lukujen kauhuleffoille jokaista pientä piirtoa myöten. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1980-luvun alkupuolelle ja ajankuva on toteutettu niin täydellisesti musiikkeja, kuvaustyyliä ja jopa alkutekstin fonttia ja väriä myöten, että ilman tuttuja näyttelijöitä olisi käytännössä mahdotonta arvata tekovuotta. Varsinkin kun pääosan esittäjä on vielä melko täydellinen Margot Kidder -lookalike.
Leffa itsessään on juoneltaan jopa typeryttävän yksinkertainen ja tuntuukin, että West on halunnut todistaa että täydellisellä ohjauksella, editoinnilla, musiikilla ja hyvillä näyttelijöillä voidaan saada aikaiseksi toimiva elokuva, vaikka käsikirjoitus olisi mitäänsanomattoman minimalistinen (West ohjasi, leikkasi ja käsikirjoitti itse). Ja näiltä osin elokuva hipookin täydellisyyttä. Välillä mieleen tulivat jopa Polanskin klassikot.
Harmi vain että kokonaisuutena nappisuoritus olisi vaatinut käsikirjoitukselta enemmän. Nykykauhuissa lopputwisti monesti pelastaa surkeammankin tekeleen, tässä tapauksessa loppuosa oli elokuvan heikoin lenkki. Silti, nykykauhun keskellä aivan loistava tapaus, jonka voi katsoa uudelleen ihan vain kuvausta ja leikkausta ihastellen. Ti West on muuten näemmä hieman yllättäen syntynyt vuonna 1980, oletin elokuvan konseptista, että hän olisi 70/80-luvun kauhuelokuvien parissa varttunut.
Pröötprööt
- pierupylly
- Kitinän uhri
- Viestit: 741
- Liittynyt: 05.10.2010 12:07
Pontypool
Uskomatonta, jo toinen uudehko hyvä kauhuleffa putkeen! Yhteen tilaan sijoittuva erilainen "zombileffa", pienelle radioasemalle alkaa tulla panikoivia puhelinsoittoja raivoavasta väkijoukosta ja kohta huomataan, että tämän taudin leviämisessä onkin vähän erilainen twisti. Stephen McHattie oli mulle tuntematon tapaus, mutta sai kertaheitolla uuden fanin, miehellä oli vielä aivan täydellisesti rooliin sopiva radioääni. Viihdykearvojen lisäksi elokuvan taustalla oli vielä ihan oikeaa sanomaakin.
Imdb:n keskustelujen perusteella jakaa mielipiteet aikalailla kahtia ihastuneisiin tai pettyneisiin, suurin osa jälkimmäisistä näytti olevan joko alkuperäisen novellin lukeneita tai perusgorezombeilua odottaneita. Itse kyllä tykästyin suuresti!
Uskomatonta, jo toinen uudehko hyvä kauhuleffa putkeen! Yhteen tilaan sijoittuva erilainen "zombileffa", pienelle radioasemalle alkaa tulla panikoivia puhelinsoittoja raivoavasta väkijoukosta ja kohta huomataan, että tämän taudin leviämisessä onkin vähän erilainen twisti. Stephen McHattie oli mulle tuntematon tapaus, mutta sai kertaheitolla uuden fanin, miehellä oli vielä aivan täydellisesti rooliin sopiva radioääni. Viihdykearvojen lisäksi elokuvan taustalla oli vielä ihan oikeaa sanomaakin.
Imdb:n keskustelujen perusteella jakaa mielipiteet aikalailla kahtia ihastuneisiin tai pettyneisiin, suurin osa jälkimmäisistä näytti olevan joko alkuperäisen novellin lukeneita tai perusgorezombeilua odottaneita. Itse kyllä tykästyin suuresti!
Pröötprööt
On tarkoitus käydä katsomassa tämä mutta nyt en ehkä voikaan koskaSuvinen kirjoitti:Napapiirin sankarit
ja muut sen tapaiset saavat aikaan hirvittävän myötähäpeän jota en kestä.Suvinen kirjoitti:kamala lappi-aksentti
Napapiirilä voi olla keskellä talveakin esim 5 astetta pakkasta. Kyllä siinä voi takki auki leuhottaa!!!11Suvinen kirjoitti: Hieman häiritsi, että napapiirillä keskellä talvea seikkailevilla kavereilla ei näyttänyt olevan edes kylmä, vaikka eteenpäin mennä leuhotettiin takki auki ja vailla kaulaliinaa saati tumppuja. Hrrrrrr!
Katottiin eilen Death Proof. Ootin aika kauan että jotain tapahtuu ja olin kauhian tylsää, mutta sitten kun tapahtui niin tapahtuikin kunnolla. Loppu kruunasi kaiken! Kun leffa loppui karjasin että "IHAN MAHTAVA LEFFA!!!" Ja vielä kun tätä on haukuttu. Olin jo haukkujien kanssa samaa mieltä aika pitkään mutta elokuvan loppu pelasti kaiken!
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Social Network. Diggasin ainakin neljän tähden verran. Very amerikkalaisille ja teineille suunnattu, mutta harvardilaista mieskomeutta tarjoiltiin sen verran anteliaasti, ettei voi olla digsimättä. Stoorikin oli tuore ja mielenkiintoinen, oli sitten totta tahi ei. Vanhuksille tiedoksi, että leffa kertoo facebookin perustajasta/perustamisesta.
Oon vähän rakastunu pääosan esittäjään, syntymävuosi 1983. Alankohan pikkuhiljaa parantua?
Oon vähän rakastunu pääosan esittäjään, syntymävuosi 1983. Alankohan pikkuhiljaa parantua?
Prepare for the worstest.
Odota seuraavaa ovulaatiota, ennen kuin alat uhoamaan.nowaysis kirjoitti:Social Network. Diggasin ainakin neljän tähden verran. Very amerikkalaisille ja teineille suunnattu, mutta harvardilaista mieskomeutta tarjoiltiin sen verran anteliaasti, ettei voi olla digsimättä. Stoorikin oli tuore ja mielenkiintoinen, oli sitten totta tahi ei. Vanhuksille tiedoksi, että leffa kertoo facebookin perustajasta/perustamisesta.
Oon vähän rakastunu pääosan esittäjään, syntymävuosi 1983. Alankohan pikkuhiljaa parantua?