Kuinness-Keskiviikko
Jahas... piakkoin pitää vääntäytyä nukkumaan... huomenna eikun siis tänään ohjelmassa 16-18 sotaveteraanien itsepäisyysjuhla...pitää mennä oikein spatseeraamaan tummassa puvussa,valkoisessa paidassa&rusetissa... no mitäpä sitä ihminen ei tekisi palvelutalossa asuvan (ehkä piankin) kuolevan isoäidin takia...
Re: Kuinness-Keskiviikko
Jeah. Iltapalaolut menossa.
Ei malta mennä nukkumaan, koska harvoin muistan uniani. Usein kuitenkin herää telttailemasta, joten vähän niinku vituttaa, ettei ajatukset suostu muistamaan unia. Ei ne huonoja voi olla...tai ehkä jonkun sortin itsesuojeluvaisto estää muistamasta
Ei malta mennä nukkumaan, koska harvoin muistan uniani. Usein kuitenkin herää telttailemasta, joten vähän niinku vituttaa, ettei ajatukset suostu muistamaan unia. Ei ne huonoja voi olla...tai ehkä jonkun sortin itsesuojeluvaisto estää muistamasta

- LillyMunster
- Kitisijä
- Viestit: 2007
- Liittynyt: 15.08.2005 12:55
Huoh. Sain hinattua tietokonepöydän kolmanteen kerrokseen. Näppärämpää tämä näin on kuin erittäin epäergonomisesti lattialla.
Kahvin voimalla mennään. Pitäisi siivota ja järjestää paikkoja. Olen asettanut muuton viimeisten silausten valmistumiselle takarajan; se on perjantai. Damn. Se lähestyy nopeammin kun luulin. Olisi pitänyt tuoda tämä kone viimeisenä, vasta silloin perjantaina, niin voisi joskus tulla valmistakin.
Kahvin voimalla mennään. Pitäisi siivota ja järjestää paikkoja. Olen asettanut muuton viimeisten silausten valmistumiselle takarajan; se on perjantai. Damn. Se lähestyy nopeammin kun luulin. Olisi pitänyt tuoda tämä kone viimeisenä, vasta silloin perjantaina, niin voisi joskus tulla valmistakin.
Monesti sitä ajattelee leikkivänsä hengellään. Pitäisi aina pitää mielessä, että siinä touhussa saattaakin leikkiäkin terveydellään, ja se on jo ihan toinen juttu...
Ei ei parahin mademoiselle. Silloihan ei pystyisi Kityilemään.LillyMunster kirjoitti:Huoh. Sain hinattua tietokonepöydän kolmanteen kerrokseen. Näppärämpää tämä näin on kuin erittäin epäergonomisesti lattialla.
Kahvin voimalla mennään. Pitäisi siivota ja järjestää paikkoja. Olen asettanut muuton viimeisten silausten valmistumiselle takarajan; se on perjantai. Damn. Se lähestyy nopeammin kun luulin. Olisi pitänyt tuoda tämä kone viimeisenä, vasta silloin perjantaina, niin voisi joskus tulla valmistakin.
- LillyMunster
- Kitisijä
- Viestit: 2007
- Liittynyt: 15.08.2005 12:55
Oih, ja sehän vasta menetys olisikin- siis minulle, ei teille.tuulenpuiska kirjoitti:Ei ei parahin mademoiselle. Silloihan ei pystyisi Kityilemään.LillyMunster kirjoitti:Huoh. Sain hinattua tietokonepöydän kolmanteen kerrokseen. Näppärämpää tämä näin on kuin erittäin epäergonomisesti lattialla.
Kahvin voimalla mennään. Pitäisi siivota ja järjestää paikkoja. Olen asettanut muuton viimeisten silausten valmistumiselle takarajan; se on perjantai. Damn. Se lähestyy nopeammin kun luulin. Olisi pitänyt tuoda tämä kone viimeisenä, vasta silloin perjantaina, niin voisi joskus tulla valmistakin.
Pakko oli jo pitää taukoa kun olin muuttamassa. Mutta niih, minä siitä kärsisin eniten...
Nyt kai mentävä tutumaan. Herättyäni aion olla reipas. (Paljosta vetoja- olen tässä vielä tunnin päästä??) Paitsi paskanvitunmarjat, on duunissa kuukauden lopetus ja karmea inviksen laskeminen. Kiinnostaa taas kiwin kilohintakin. Ennemmin taidan vain istua koneella ja toivoa ihmettä tapahtuvaksi.
Monesti sitä ajattelee leikkivänsä hengellään. Pitäisi aina pitää mielessä, että siinä touhussa saattaakin leikkiäkin terveydellään, ja se on jo ihan toinen juttu...
Ehana vapaapäivä taas.
Eilen kävin kutsuvierasennakossa katsomassa mukavan siirappisen elokuvan Jospa se vain olisi totta, joka saa perjantaina ensi-iltansa. Suosittelen kaikille romantiikannälkäisille Kity-naisille (miksei miehillekkin, te ette kyllä olleet selkeää markkinoinnillista kohderyhmää), joiden vaaleanpunaista kaipaava sielu näivettyy tässä räntäsateessa.
Eilen tuli laitettua avoimia työhakemuksia CV:n kera eteenpäin ja sain muutaman vinkin mielenkiintoisesta työpaikasta. Kyllä verkostoituminen kannattaa... tosin en tarkoita sitä, että haalii tuttavapiiriinsä kaikenmaailman tyyppejä, joista kuvittelee hyötyvänsä joskus myöhemmin, vaan verkostoituminen, ainakin minun mielestä on samanmielisten, vaikkakin eri aloilla toimivien ihmisten hedelmällistä vuorovaikutusta. No, tässä asiassa olen romantikko... sen tunnustan... ainakin piinkovan KTM:n mielestä, joka hokee kaupallisen alan jargonia lauseensa joka toisena sanana
Olen lukenut markkinoinnin alan työpaikkailmoituksia ja olen huomannut miten TYLSIÄ ne ovat. Helevetinmoista sanahelinää: " Sinä tuloksentekijä... nälkäinen menestyjä..." Siis missä planeetalla nämä ihmiset elävät? Tuota shittiä luin ja sain päälleni kaadettua opintojeni aikana... kokemus on osoittanut, että työelämässä nuo uskonkappaleet eivät toimi tai ainakaan noilla dogmeilla ohjelmoidut ihmiset ovat usein sietämättömiä. Tulostahan syntyy ja yritys kukoistaa, kun sen työntekijöistä pidetään huolta ja organisaatiokulttuuri on terve.
No, tämä kriittisyyteni johtuu varmaan siitä, että olen aina tehnyt markkinointia kulttuurialalla, johon ihmiset hakeutuvat kutsumuksesta. Kirja-alalla työskentely on elämäntapa. Myyntihenkisyys ei tarkoita samaa kuin moraalittomuus, se tarkoittaa oman tuotteen paremmuutta ja uskoa siihen. Itse asiassa tästä eettisestä markkinoinnista voisinkin kirjoittaa.... hmmm....
Mutta edellisestä työpaikastani opin monta asiaa.... en aio hötkyillä, vaikka tarjottava työpaikka tuntuisi kuinka houkuttelevalta tahansa. Aion pyytää aikaa ainakin sen verran, että voin nukkua yön yli ennen päätöksen tekoa. Iän ja työkokemuksen huomaa siinäkin, että en halua enää sukkuloida työpaikasta toiseen vaan sitoutua pitkäjänteisemmin mielekkääseen työhön.... Tiedän, tiedän, sieltä huudetaan, että olen typerä idealisti, mutta kun sielustakin pitää pitää huoli.
Eilen kävin kutsuvierasennakossa katsomassa mukavan siirappisen elokuvan Jospa se vain olisi totta, joka saa perjantaina ensi-iltansa. Suosittelen kaikille romantiikannälkäisille Kity-naisille (miksei miehillekkin, te ette kyllä olleet selkeää markkinoinnillista kohderyhmää), joiden vaaleanpunaista kaipaava sielu näivettyy tässä räntäsateessa.
Eilen tuli laitettua avoimia työhakemuksia CV:n kera eteenpäin ja sain muutaman vinkin mielenkiintoisesta työpaikasta. Kyllä verkostoituminen kannattaa... tosin en tarkoita sitä, että haalii tuttavapiiriinsä kaikenmaailman tyyppejä, joista kuvittelee hyötyvänsä joskus myöhemmin, vaan verkostoituminen, ainakin minun mielestä on samanmielisten, vaikkakin eri aloilla toimivien ihmisten hedelmällistä vuorovaikutusta. No, tässä asiassa olen romantikko... sen tunnustan... ainakin piinkovan KTM:n mielestä, joka hokee kaupallisen alan jargonia lauseensa joka toisena sanana

Olen lukenut markkinoinnin alan työpaikkailmoituksia ja olen huomannut miten TYLSIÄ ne ovat. Helevetinmoista sanahelinää: " Sinä tuloksentekijä... nälkäinen menestyjä..." Siis missä planeetalla nämä ihmiset elävät? Tuota shittiä luin ja sain päälleni kaadettua opintojeni aikana... kokemus on osoittanut, että työelämässä nuo uskonkappaleet eivät toimi tai ainakaan noilla dogmeilla ohjelmoidut ihmiset ovat usein sietämättömiä. Tulostahan syntyy ja yritys kukoistaa, kun sen työntekijöistä pidetään huolta ja organisaatiokulttuuri on terve.
No, tämä kriittisyyteni johtuu varmaan siitä, että olen aina tehnyt markkinointia kulttuurialalla, johon ihmiset hakeutuvat kutsumuksesta. Kirja-alalla työskentely on elämäntapa. Myyntihenkisyys ei tarkoita samaa kuin moraalittomuus, se tarkoittaa oman tuotteen paremmuutta ja uskoa siihen. Itse asiassa tästä eettisestä markkinoinnista voisinkin kirjoittaa.... hmmm....
Mutta edellisestä työpaikastani opin monta asiaa.... en aio hötkyillä, vaikka tarjottava työpaikka tuntuisi kuinka houkuttelevalta tahansa. Aion pyytää aikaa ainakin sen verran, että voin nukkua yön yli ennen päätöksen tekoa. Iän ja työkokemuksen huomaa siinäkin, että en halua enää sukkuloida työpaikasta toiseen vaan sitoutua pitkäjänteisemmin mielekkääseen työhön.... Tiedän, tiedän, sieltä huudetaan, että olen typerä idealisti, mutta kun sielustakin pitää pitää huoli.
Toka TPK!
Jouduin (iskin itseni vapaaehtoiseksi) taas Mariaan. Kiva kävellä tossa blosiksessa kun ei meinaa henkeä saada ja silmät on kyyneleistä ihan litimärät eikä eteen meinaa nähdä.
Tänään on nyt sitten sen hyvännäköisen neurokirurgin vastaanotto. Pitää käydä heti Töölön tytöille juoruumassa yläkerrassa että minkälainen ko. herra oli
Lolitalle kiitos loistavasta leffa- ja nuudeliateriaseurasta, Kid:lle ja albelle kiitokset vuorottaisista pistäytymisistä ruokaravintolan puolella
Taidan uskoa että Kid:llä on tänään krapula!
Jouduin (iskin itseni vapaaehtoiseksi) taas Mariaan. Kiva kävellä tossa blosiksessa kun ei meinaa henkeä saada ja silmät on kyyneleistä ihan litimärät eikä eteen meinaa nähdä.
Tänään on nyt sitten sen hyvännäköisen neurokirurgin vastaanotto. Pitää käydä heti Töölön tytöille juoruumassa yläkerrassa että minkälainen ko. herra oli

Lolitalle kiitos loistavasta leffa- ja nuudeliateriaseurasta, Kid:lle ja albelle kiitokset vuorottaisista pistäytymisistä ruokaravintolan puolella

The great club outshines the individual, always and forever.