Kauko Säädin kirjoitti:annepa kirjoitti:On, mutta lauman johtaja vahtii laumaa ja suojelee sitä ulkopuolisilta uhilta. Jos koira ärisee vieraille, se tod näk vahtii laumaansa (tai sitä ei ole kakarana sosiaalistettu ja se pelkää, mikä ei ole yhtään parempi) ja luulee olevansa laumansa pomo.
Niin tiukkaa bullshittiä että oli pakko nauraa. Kaikkien koiraeläinten lauman jäsenet vahtivat koko laumaa. Pomo-ongelma on siinä vaiheessa jos koira käyttäytyy lauman sisällä vinoutuneesti. Vahtivietistä kurmoottaminen on koiran lajityypillisen käyttäytymisen estämistä. Toki usein tarpeen tiheässä asutuksessa.
Hyvä pointti.
Eihän koiran alkumuodon suden lauma toimi kuin gorillalauma tai leijonalauma, joissa laumanjohtajan lähes ainoa homma on huolehtia puolustuksesta. Vaan on tasa-arvoisempi perhe, jossa kaikki hoitavat puolustusta.
Kotikoiran vahtimisvietti on ihan tarpeellinen vihamielisiä tunkeutujia tai muuten vaan reviirille yllättäen tulevia torjumaan. Meidänkin haukkui kuin raivopää ja syöksyi kohti, pelästyttäen jopa lapinreissulla telttapaikkaa eli silloista reviiriä lähestyvät vieraat ihmiset. Täällä maalla omaksui pihalta lepopaikan, jossa saattoi tarkkailla joka suuntaan. Käytännössä se pehmo ensin paskat housuun säikäytettyään heilutti häntää ulkopuolisille.
Mutta sellaista kuin Davella (?) en ole kyllä missään kokenut, että koira suhtautuisi aggressiivisesti isäntäväen MUKANA tuleviin ja isäntäväen HYVÄKSYMIIN vieraisiin. Ylikorostunut suojeluvietti, jota ei kääpiokoiran jalostuksessa ole karsittu? Vai onko koira niin tyhmä, ettei huomaa, että nuo onkin alfapariskunnan kavereita? Vai niin huomiotta jätetty, että kokee olevansa yksin? Vai sittenkin luulee olevansa laumanjohtaja?
Siihen että koira totutettaisiin että vain ihmiset saavat puolustaa... vahtikoiralle tai suojelukoiralle se ei sovi.
Entäs tilanne, jossa toinen koira hyökkää oman koiran kimppuun? Sai koira puolustaa laumaansa tai ei, niin koirasysteemissähän laumanjohtajan, vaikka ihmisen pitäisi puuttua peliin ja kurmuuttaa sitä vierasta koiraa. Mutkun ihmiskulttuuriin ei oikein sovi satuttaa toisen ihmisen koiraa!
Itse olen toisen koiraa joutunut estämään vain pari kertaa.
Meillä Varkaudessa oli porukka, joka iltaisin kokoontui leikittämään koiriaan. Irrallaan tietty ilman mitään vitun koirapuistokaan. Mielestäni varsinkin nuorelle koiralle on oleellista tottua olemaan ja leikkimään muiden koirien kanssa. No jossain vaiheessa koirallani ja naapurin kultaisella noutajalla meni sukset ristiin. Eka tositappelu saatiin keskeytettyä (huom meitin koira oli silloin päällimmäisenä!) , tokalla kertaa minä jalalla työnsin (melkein monotin) sen noutajan pois ennen ilmeistä hyökkäystään. Jos olisi käynyt vielä minun kimppuun, mun olis pitänyt kurmuuttaa sitä.
Toisen kerran ei liittynyt suoraan koiraamme, mutta yksi vain vuoden vanha saksanpaimenkoira ei päästänyt hanskakädestäni irti. Ei millään. Joten ensin löin sitä kurkkuun ja sitten kaadoin sen ja kävelin yli. Jälkeenpäin nolotti, saako toisen koiraa niin kurmuuttaa.
Mutta siis periaatteessa: eiköhän koira nimenomaan oleta, että ihmislaumanjohtajat todella puolustaa koiraa juuri tuollaisissa tapauksissa. Jos laumanjohtajia ollenkaan ovat. Mutta se ei ole soveliasta, joten katsotaan sivusta vain?