No ainahan sitä voi kuvitella olevansa joku ylämään robin.annepa kirjoitti:Naapurin opettajapariskunta katsoi meidän äitiä (leipuri) ja isää (kirvesmies) pitkin silmäripsiä. Lapset eivät ymmärtäneet katsoa meitä pitkin silmäripsiä.NuoriD kirjoitti:
Mä ajattelen niin, että yhteiskuntaluokka tarkoittaa sitä, että vanhemmat omistavat 10 neliökilometriä Lontoon keskustaa tai sitten vaihtoehtoisesti olet syntynyt Mumbain slummiin.
Täälä erot ovat äärimmäisen pieniä.
Vaan kyllä se ois opettajilleki tullu kylymä ja näläkä ilman äiskää ja iskää.
Kityurpot kysyvät ja kityurpot vastaavat
Osta uusi pata. Siitä vanhasta rosterisesta sisäosasta sitten rakennat jotain nättiä, kuten vaikka kukkapurkin rouvalle tai kuten itse olen rakentanut, vesisäiliön kasteluvedelle. Lämpökäsiteltyä tai kyllästettyä puuta vaan nätisti ympärille. Jos et osaa, voin neuvoa ![Iso Hymy :]](./images/smilies/icon_hymy.gif)
![Iso Hymy :]](./images/smilies/icon_hymy.gif)
Work like a captain, play like a pirate.
Köh. Tervetuloa katsomaan idässä hieman väriä.NuoriD kirjoitti:Aika tasaisen harmaata mössöä ollaan.
Kuten esim. kerran kirjoitin, asun postinumeroalueella, jonka tulot ovat Suomen top 10:ssä, eikä se kyllä mielestäni kauheasti näy.
Olen viime aikoina ihmetellyt, että mitä helvettiä on tapahtunut kun elämä Itäkeskuksen ympärillä alkaa olemaan jo aikamoista hulinaa hetkittäin. Elcon nimittämää paskasakkia dokaamassa arkisin ja iltaisin - ja kavereita ns. parhaassa iässään ryssimässä elämäänsä erilaisilla päihteillä urakalla. Ja tämä siis kuitenkin ihan normaalia porukkaa, jota vastaava väki pari vuosikymmentä sitten oli sitä normaalia duunarimassaa tekemässä töitä tehtailla, rakennuksilla ja varastoilla. Tähän lisätään sitten maahanmuuttajien omat klikit ja ostoskeskuksella sosiaalisesti kokoontuvat romanit, niin elämässä on todellakin väriä. Ei ihme, että maahanmuuttajataustaiset puodinpyörittäjätkin pudistelevat päätään.
Seassa sitten alempi- ja ylempi keskiluokka yrittää väistellä ja tehdä ostoksensa, palata takaisin omalle suojatummalle asuinalueelleen joka on sopivan matkan päässä hörhöilyistä.
Eli onko yhteiskuntaluokkia? Totta mooses on. En tiedä oliko niitä 90-luvulla samalla tavalla, mutta nyt näkyy selkeästi jo katukuvassa että tuloerot ja maailmankuvat ovat eriytyneet - ja selkeitä luokkia on alkanut syntyä.
Epäilemättä sitä mukaa kun koulutusta tarvitsemattomat tai alemman jalostusarvon työt ovat automatisoitu pois tai siirtyneet halvempiin maihin / halvemmille tekijöille, on suurehko joukko ihmisiä syrjäytynyt samalla pois yhteiskunnan rakentamisen piiristä vailla -- heidän mielestään -- realistisia mahdollisuuksia repiä elämälle uutta suuntaa. Omasta mielestäni se on järkyttävää ihmispotentiaalin tuhlausta ja iso yhteiskunnallinen haaste.
huima kirjoitti:
Eli onko yhteiskuntaluokkia? Totta mooses on.

Ovat nuo yhteiskuntaluokkia? Mielestäni eivät.
Porukkaa jää työttämäksi ja alkaa dokamaan, eihän se ole mikään yhteiskuntaluokka.
Minä ymmärrän yhteiskuntaluokan niin, että synnyt johonkin asemaan, mistä et pääse/joudu pois elämäsi aikana, jos ei jotain kauhean merkillistä tapahdu.
Otan nyt esimerkiksi itseni.
Isovanhempani olivat pienviljelöitä. Äiti toimistosihteeri ja isä myyntiedustaja. Itse asun nyt siellä top kympissä.
Jos suomessa olisi todellisia yhteiskuntaluokkia, tuo ei olisi mahdollista.
Yhteiskuntaluokka on sosiaalinen konstruktio, jolle tuotetaan merkityksiä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sosiaalitieteiden ja sosiaalisesti suuntautuneiden ihmisten mielissä tärkeitä on ne tavat ja merkitykset, joita sosiaaliluokkiin liitetään ja tavat, joilla ihmiset tuottavat ja uusintavat niitä elämässään. Sosiaalisen konstruktion saamat merkitykset muuttuvat ihmisten mukana. Nykyään tämä sosiaalinen konstruktio kantaa mukanaan erilaisia merkityksiä ja tuottaa erilaisia representaatioita kuin vaikka sata vuotta sitten. Näin sanoo sosiologit, jos mitään ymmärrän.
Näin.nastamuumio kirjoitti:Yhteiskuntaluokka on sosiaalinen konstruktio, jolle tuotetaan merkityksiä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sosiaalitieteiden ja sosiaalisesti suuntautuneiden ihmisten mielissä tärkeitä on ne tavat ja merkitykset, joita sosiaaliluokkiin liitetään ja tavat, joilla ihmiset tuottavat ja uusintavat niitä elämässään. Sosiaalisen konstruktion saamat merkitykset muuttuvat ihmisten mukana. Nykyään tämä sosiaalinen konstruktio kantaa mukanaan erilaisia merkityksiä ja tuottaa erilaisia representaatioita kuin vaikka sata vuotta sitten. Näin sanoo sosiologit, jos mitään ymmärrän.
Yhteiskunnallinen mobiilius eri luokkien välillä ja sitä kautta siirtyminen eri luokkiin on eri kysymyksensä. Suomessa on hyvät mahdollisuudet mobiiliuteen, mutta se ei tarkoita etteikö täällä olisi yhteiskuntaluokkia.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/8162616.stm
http://esr.oxfordjournals.org/cgi/conte ... t/jcl027v1
"the grandchildren's social class is almost conditionally independent from the grandparents’ social class. No additive effect was found from grandparents to grandchildren, but weak lagged effects were found. "
Mutta kun täällä ei ole. Tuokin ylempi linkkisi käytännössä tarkoittaa, että täällä ei ole yhteiskuntaluokkia. Jos täällä olisi yhteiskuntaluokkia siten, kuin ne perinteisesti ymmärretään, tuo liikkuminen ei olisi mahdollista.huima kirjoitti:Näin.nastamuumio kirjoitti:Yhteiskuntaluokka on sosiaalinen konstruktio, jolle tuotetaan merkityksiä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sosiaalitieteiden ja sosiaalisesti suuntautuneiden ihmisten mielissä tärkeitä on ne tavat ja merkitykset, joita sosiaaliluokkiin liitetään ja tavat, joilla ihmiset tuottavat ja uusintavat niitä elämässään. Sosiaalisen konstruktion saamat merkitykset muuttuvat ihmisten mukana. Nykyään tämä sosiaalinen konstruktio kantaa mukanaan erilaisia merkityksiä ja tuottaa erilaisia representaatioita kuin vaikka sata vuotta sitten. Näin sanoo sosiologit, jos mitään ymmärrän.
Yhteiskunnallinen mobiilius eri luokkien välillä ja sitä kautta siirtyminen eri luokkiin on eri kysymyksensä. Suomessa on hyvät mahdollisuudet mobiiliuteen, mutta se ei tarkoita etteikö täällä olisi yhteiskuntaluokkia.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/8162616.stm
Kun niitä ei enää ymmärretä samoin kuin feodaaliyhteiskunnassa.NuoriD kirjoitti: Mutta kun täällä ei ole. Tuokin ylempi linkkisi käytännössä tarkoittaa, että täällä ei ole yhteiskuntaluokkia. Jos täällä olisi yhteiskuntaluokkia siten, kuin ne perinteisesti ymmärretään, tuo liikkuminen ei olisi mahdollista.
En viitsi vääntää tilanteessa, jossa olet väärässä.NuoriD kirjoitti:Mutta kun täällä ei ole. Tuokin ylempi linkkisi käytännössä tarkoittaa, että täällä ei ole yhteiskuntaluokkia. Jos täällä olisi yhteiskuntaluokkia siten, kuin ne perinteisesti ymmärretään, tuo liikkuminen ei olisi mahdollista.
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opin ... luku6.html
http://www.gaudeamus.fi/ajankohtaista/j ... ton-suomi/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskuntaluokka
Mä allekirjoitan tuon. Itse oon kasvanut aika persaukisessa perheessä, mutta opiskeluun, sivistykseen, lukemiseen ja tieteeseen on aina suhtauduttu positiivisesti ja mielenkiinnolla. Toisissa persaukisissa perheissä taas suhtauduttiin opiskeluun väheksyen ja keskityttiin kadehtimaan tai dissaamaan korkeakoulutettuja. Näiden perheiden lapset eivät päätyneet juuri edes lukioon saati yliopistoon, eikä se ollut tosiaan älykkyydestä kiinni.nastamuumio kirjoitti:Mä en näkisi yhteiskuntaluokkaa kovin pitkälle rahakysymyksenä, vaan niin, että kyse on sellaisesta, mitä sosiologit nimittävät kulttuuriseksi pääomaksi, jonka avulla voi tarjota erilaisia pääasiassa henkisiä resursseja.
Mielestäni Suomessa yhteiskuntaluokkien välisiä rahallisia eroja ei juuri ole, mutta nuo kulttuurilliset kyllä löytyvät.
Eli toisten vanhemmat ovat tymiä ja toisten eivät. Ei se ole yhteiskuntaluokka.Zeb kirjoitti:Mä allekirjoitan tuon. Itse oon kasvanut aika persaukisessa perheessä, mutta opiskeluun, sivistykseen, lukemiseen ja tieteeseen on aina suhtauduttu positiivisesti ja mielenkiinnolla. Toisissa persaukisissa perheissä taas suhtauduttiin opiskeluun väheksyen ja keskityttiin kadehtimaan tai dissaamaan korkeakoulutettuja. Näiden perheiden lapset eivät päätyneet juuri edes lukioon saati yliopistoon, eikä se ollut tosiaan älykkyydestä kiinni.nastamuumio kirjoitti:Mä en näkisi yhteiskuntaluokkaa kovin pitkälle rahakysymyksenä, vaan niin, että kyse on sellaisesta, mitä sosiologit nimittävät kulttuuriseksi pääomaksi, jonka avulla voi tarjota erilaisia pääasiassa henkisiä resursseja.
.
Usko pois nyt vaan, että tästä maasta löytyy vielä porukkaa jonka mielestä Mannerheim oli lahtari. Jos tällainen ajatteluero ei ole mielestäsi ihmisiä eri ryhmiin jakava (ja tietty puoluejaot vasemmistoon ja porvareihin) ja sitten vielä koulutuserot sekä ero suhtautumisessa kouluttautumiseen niin mikä sitten?NuoriD kirjoitti:No ehkä täällä on joitain light-soft core-mild yhteiskuntaluokkia sitten.
Minä väitän, että täällä ei ole niin kauan, kuin James ei lämmitä aamutohveleitani ja autonkuljettaja vahaa Rolls-Royceani.
Came here for school, graduated to the high life
Sanotaan nyt vaikka tonniviissataa kuussa, niin tuun ens maanantaista alkaen kolmen kuukauden ajan lämmittää sun tohvelit ja opettaan lapsille bättre folkin kieltä pariks tunniks joka päivä.NuoriD kirjoitti: James ei lämmitä aamutohveleitani
Viimeksi muokannut nastamuumio, 12.05.2010 13:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
No jos menivät vaihtoehtoisesti ammattikouluun niin en näe tätä erityisen pahana asiana. Tai siis en näe.Zeb kirjoitti: Näiden perheiden lapset eivät päätyneet juuri edes lukioon saati yliopistoon, eikä se ollut tosiaan älykkyydestä kiinni.
Hyvälle putkimiehelle, sähkömiehelle etc. on aina käyttöä.
Korotan vaatimuksia French maid'llä.nastamuumio kirjoitti:Sanotaan nyt vaikka tonniviissataa kuussa, niin tuun ens maanantaista alkaen kolmen kuukauden ajan lämmittää sun tohvelit ja opettaan lapsille bättre folkin kieltä pariks tunniks joka päivä.NuoriD kirjoitti: James ei lämmitä aamutohveleitani
Uskotko tosiaan tyhmyyden geneettiseen periytymiseen?NuoriD kirjoitti:Eli toisten vanhemmat ovat tymiä ja toisten eivät. Ei se ole yhteiskuntaluokka.Zeb kirjoitti:Mä allekirjoitan tuon. Itse oon kasvanut aika persaukisessa perheessä, mutta opiskeluun, sivistykseen, lukemiseen ja tieteeseen on aina suhtauduttu positiivisesti ja mielenkiinnolla. Toisissa persaukisissa perheissä taas suhtauduttiin opiskeluun väheksyen ja keskityttiin kadehtimaan tai dissaamaan korkeakoulutettuja. Näiden perheiden lapset eivät päätyneet juuri edes lukioon saati yliopistoon, eikä se ollut tosiaan älykkyydestä kiinni.nastamuumio kirjoitti:Mä en näkisi yhteiskuntaluokkaa kovin pitkälle rahakysymyksenä, vaan niin, että kyse on sellaisesta, mitä sosiologit nimittävät kulttuuriseksi pääomaksi, jonka avulla voi tarjota erilaisia pääasiassa henkisiä resursseja.
.
*kiinnostuu*NuoriD kirjoitti:Korotan vaatimuksia French maid'llä.nastamuumio kirjoitti:Sanotaan nyt vaikka tonniviissataa kuussa, niin tuun ens maanantaista alkaen kolmen kuukauden ajan lämmittää sun tohvelit ja opettaan lapsille bättre folkin kieltä pariks tunniks joka päivä.NuoriD kirjoitti: James ei lämmitä aamutohveleitani

Came here for school, graduated to the high life
Ei tässä ollut kyse siitä mikä on hyvä tai paha, vaan siitä että perheissä tuntuu olevan periytyviä kulttuurieroja.RP kirjoitti:No jos menivät vaihtoehtoisesti ammattikouluun niin en näe tätä erityisen pahana asiana. Tai siis en näe.Zeb kirjoitti: Näiden perheiden lapset eivät päätyneet juuri edes lukioon saati yliopistoon, eikä se ollut tosiaan älykkyydestä kiinni.
Hyvälle putkimiehelle, sähkömiehelle etc. on aina käyttöä.
Mulla on sellainen harhakuva, että lapset oppivat työnteon vanhemmiltaan.RP kirjoitti:No jos menivät vaihtoehtoisesti ammattikouluun niin en näe tätä erityisen pahana asiana. Tai siis en näe.Zeb kirjoitti: Näiden perheiden lapset eivät päätyneet juuri edes lukioon saati yliopistoon, eikä se ollut tosiaan älykkyydestä kiinni.
Hyvälle putkimiehelle, sähkömiehelle etc. on aina käyttöä.
Meidän perheessä ovat vanhemmat aina olleet töissä kokopäiväisesti (paitsi äiti äitiyslomalla), lapset kulkeneet mukana töissä (äiti museosaaren ravintolan ravintolapäällikkö) ja aina ollut tekemisen meininkiä. Nyt kun katsoo meitä kolmea, ei olla kukaan korkeasti koulutettuja, mitä sitäkin ahkerampia "duunareita". Mä en paheksu korkeammin koulutettuja niin kauan kun eivät itse nosta itseään muiden yläpuolelle. Enemmän paheksun nokkavaa asennetta ja statuspohjaista "ylemmyydentunnetta", mikä joillain kehittyy koulutuksen myötä.
PS. Alunperin Ullanlinnalainen ranskalaisen koulun käynyt exäni (wanha juttu joojoo) iski valtiotieteellisen pääsykoekirjan käteeni ja sanoi "lue tosta niin meillä on jotain fiksua puhuttavaa". Olin sanoinkuvaamattoman tyytyväinen, kun herra ei päässyt sisään *mwahahah*
Viimeksi muokannut Elppis, 12.05.2010 14:05. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
The great club outshines the individual, always and forever.