Mammailu

[ninnithequeen]

^Oi ihanaaaa!

Jep, se tyhjä syli siellä sairaalassa on kamalinta kun muut äidit onnellisena kiikuttelevat lapsiaan ja oma on letkuissa tarkkailussa...jotenkin tuntui etten mä kuulu tänne...ja molemmilla kerroilla ollut sama juttu.

Ja prosessille kans onnea kovasti täältäkin kautta

[Vaola]

Onnea Melnais! (Ja Prossullekin onnittelut tähän samaan.)

Mulla eka yö kättärillä oli kanssa aivan järkky. Omat lapset keskolassa ja itse en saanut millään nukuttua, vaikka edellinen yö oli valvottu synnytyksessä läpikotaisin. Sitten samaan huoneeseen kärrätään tietty puoli kolmelta yöllä tuore äiti, miehineen ja lapsineen. Kovalla äänellä akka vaati miestä jäämään nukkumaan samaan huoneeseen, soitti koko suvun läpi (leuhkien kaikki yksityiskohdat 11 pisteen vauvastaan) ja patisti vielä äijänsäkin soittelemaan. Silloin oli oikeasti niin paha olo, etten pystynyt edes puhumaan. Olisi pitänyt saada sanotuksi että lopettakaa.

Nykyään ovat kuulemma puuhaamassa omia huoneita keskosten äideille ja muille erityistapauksille. Puistattaa ajatellakin, miltä olisi tuo ylläoleva tilanne tuntunut esim. lapsensa menettäneeltä.

Mutta hienoa että hommat nyt ok meillä kaikilla.

[Manaaja]

Jep, se tyhjä syli siellä sairaalassa on kamalinta kun muut äidit onnellisena kiikuttelevat lapsiaan ja oma on letkuissa tarkkailussa...jotenkin tuntui etten mä kuulu tänne...ja molemmilla kerroilla ollut sama juttu.

Ihan vittuilematta haluaisin kysyä että onko sun mielessä koskaan edes pyörähtänyt että sun raskaudenaikaiset elämäntavat saattavat olla hyvin pitkälti syynä siihen?

[Kreitsu]

Tietämättä kenenkään tapauksesta yhtään mitään totean vain että raskaana olevat naiset, jotka tupakoivat... Fuck you.

Hieman yökötti katsella maha pystyssä odottavaa äitiä, joka veteli kessua sairaalan ulko-ovella. Ja sitten kehutaan, kuinka se lapsi on tärkein kaikista. Onko, really?

[par-sky]

^mä listaisin samaan sarjaan myös kahvia ja energiajuomia kittaavat äidit. "mitä, voi aiheuttaa lapselle myöhemmin keskittymis- ja oppimisvaikeuksia? Mutku mua väsyttää jos en kisko kolmea pannua kahvia päivässä.."

Kamalin viime aikoina, minkä kohdalla alkoi toivoa että lisääntyviltä vaadittais edes joku älykkyysosamäärä oli yhdellä vauva-foorumilla:
"siis mä täytin just 18 ja mul on amis kesken. Mun mies on kumminkin valmistunu amitsusta just ja me aiotaan muuttaa yhteen. Laskettu aika on kolmen kuukauden kuluttua. Tää lapsi on meille tosi tärkee, siis me on yritetty sitä tosi pitkään. Kaikki vaan kyselee et miten me aiotaan pärjätä, mut mä en oo huolissani koska me rakastetaan toisiamme tosi paljon ja aiotaan muuttaa yhteen. Sitä paitsi, saahan sossusta rahaa ja mun mies saa kumminkin intistä päivärahaa."

[huima]

Kamalin viime aikoina, minkä kohdalla alkoi toivoa että lisääntyviltä vaadittais edes joku älykkyysosamäärä oli yhdellä vauva-foorumilla:

No on sitä aiemminkin selvitty, vaikka melkein lapsena olisikin lapsia tehty.

[par-sky]

^on on, mua vaan henkilökohtasesti ahdistaa se kun ihmiset jotka eivät ole ottaneet vielä vastuuta itsestään ottavat vastuun jostakusta muusta.

eipä sillä, kyllähän maailmassa aina tarvitaan siivoojia ja kaupan kassoja

[nowaysis]

Must yleensäkin kaikki äidit jotka tekee yhtään mitään erillai kuin mä o vähän huonompii, mut yleensä en viitti kertoo sitä niille.

[Manaaja]

^on on, mua vaan henkilökohtasesti ahdistaa se kun ihmiset jotka eivät ole ottaneet vielä vastuuta itsestään ottavat vastuun jostakusta muusta.

eipä sillä, kyllähän maailmassa aina tarvitaan siivoojia ja kaupan kassoja

Nojoo. Köyhyys on toisaalta asia minkä kanssa ei tarvitse elää usein loppuikäänsä, jos ei itse niin tahdo. Sen sijaan terveyden menettäminen esimerkiksi vammautumalla yleensä on.

Onhan ne ihmiset tyhmiä jotka ei nokkaansa pidemmälle mieti miten tulevat taloudellisesti toimeen, oli lapsia tai ei. Mutta ei ne silti vedä minkäänlaisia vertoja ihmisiin jotka aiheuttavat pysyviä terveydellisiä/esteettisiä/toiminnallisia vammoja ja haittoja jälkeläisilleen vaikkapa tähän malliin, kun raskausaikana vedetään viinaa, röökiä, kahvia ja muuta sontaa sisuksiinsa aivan surutta.

Mutta kuten nowa on jo useampaan otteeseen nohevasti viitannut, ääneen ei saa puhua edes vahingossa, sillä vanhemmuuteen - eli siihen että osaa känni-illan päätteeksi räkiä rojut ränniin naapuritalon roskakatoksessa tuntemattoman ihastuksen kanssa ilman ehkäisyä - liittyy meidän kulttuurissamme käsittämätöntä automaattista glorifiointia joka tasapäistää kaikki ihmiset arjen sankareiksi ja tekee asian arvostelevasta käsittelemisestä kummallisen tabun, aivan sama millaisella kunnialla itse vanhemmuudesta, ipanoiden kasvattamisesta sekä lasten henkisen ja fyysisen terveyden huolenpidosta selviää. Minä sen sijaan kieltäisin sellaisilta ihmisiltä lisääntymisoikeuden tyystin, ja aivan surutta.

[par-sky]

^juu, noilta ihmisiltä saa yleensä aina saman vastauksen. "Kyllä minä tiedän mikä on minun lapselleni parasta, ei siitä ole hänelle haittaa, minä olen sentään hänen ÄITINSÄ"

Eli edelleen sama kanta täällä: ihmiset jotka eivät tiedä mikä on heille itselleen parasta eivät mielestäni saisi päättää mikä on jollekin muulle parasta.

[Manaaja]

Pari tupakkaan retkahtamista tai lasi viiniä tai edes se kahvikuppi päivässä ei 99% varmasti aiheuta lapsessa yhtään mitään vaurioita tai edistä hänen varttumistaan sarjamurhaajaksi tai koulukiusaajaksi.

Itse asiassa varsin vähäinen määrä alkoholia tai muita vieraita aineita nimenomaan raskauden ensimmäisellä kolmanneksella voi olla huomattavan vahingollista sikiön kehityksen kannalta, joten moisella varmuudella puhuminen on minun mielestäni jokseenkin huvittavaa.

En ole vielä yhtäkään alan ammattilaisen väkertämää lähdettä nähnyt, joka sallisi esim. alkoholin kohtuukäytön raskaanaolevalle äidille.

Ja lisätäkseni vielä pökköä pesään, niin luulen että suurin osa lapsista rankkaa sen rakastavan äidin korkeammalle kuin viikkorahat. Yleensä siitäkin huolimatta, että äiti sattuisi olemaan semialkoholisoitunut, epätasapainoinen eronnut hysteerikko.

Valitettavasti tällainen äiti harvoin osaa rakastaa lastaan pyyteettömästi ja ehdoitta, aina lapsen edun oman alkoholisminsa edelle laittaen, ja lapsi kyllä omaksuu tällaisen tavan "rakastaa" sitten itselleenkin. Alkoholisoitunut, epätasapainoinen hysteerikko kasvattamassa henkisesti tasapainoista lasta. Jepjep Suvinen. Ja sitten herätys.

[annepa]

Kaikkien jotka haluaa tai voi lisääntyä pitäisi käydä vanhemmuuskoulu. Jos ei läpäise tutkintoa niin röörit poikki naps. Jos läpäisee niin onnea matkaan vaan.

Sama muuten koiranomistajille; koiranomistajuuskoulu. Menisin heti jos sellaisia on. Onneksi on Victoria Stillwell.

[Lolita]

Victoria Stillwell.

[Kreitsu]

Ja lisätäkseni vielä pökköä pesään, niin luulen että suurin osa lapsista rankkaa sen rakastavan äidin korkeammalle kuin viikkorahat. Yleensä siitäkin huolimatta, että äiti sattuisi olemaan semialkoholisoitunut, epätasapainoinen eronnut hysteerikko.

Joo, kyseessä on yleensä kuitenkin aika sairas äiti-lapsi -suhde, jota lapsi voi joutua paikkailemaan aika kauan vanhempana esim. terapiassa.

Kyllähän moni lapsi vanhempiaan rakastaa, vaikka joutuisi mitä kokemaan. Pelolla ja alistamisella kasvatetulla lapsella kun ei ole mitään muuta vaihtoehtoa saati taitoja ja ymmärrystä käsitellä asioita.

Terveisin alkoholihelvetissä varttunut aikuinen lapsi, joka rakastaa vanhempiaan silleen sairaalla tavalla ristiriitaisesti ja jolta on mennyt lähes koko lapsuus ja aikuisikä eheytymiseen.

Sitä ehtii, kun pienenä aloittaa vailla suurtakaan ymmärrystä, kerätä aika suuren lastin erilaisia epämääräisiä defenssejä ja pakkoajatuksia.

[Kreitsu]

Niin ja mitä tulee tupakointiin raskaana ollessa: Siinä on aina riskinsä. Onko kukaan nähnyt kuvaa, miten lapsi reagoi siellä kohdussa, kun äiti tupakoi? Ja sen jälkeen voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että haluaa lapselleen vain kaikkea hyvää?

En halua jeesustella, mutta jos ei kykene olemaan tupakoimatta ja vetämättä viinaa ollessaan paksuna, niin kannattaako niitä pentuja edes hankkia. Mielestäni nuo ovat hyvin pieniä ”uhrauksia”, kun kyseessä on kuitenkin oman lapsen elämä.

[saira]

Pari tupakkaan retkahtamista tai lasi viiniä tai edes se kahvikuppi päivässä ei 99% varmasti aiheuta lapsessa yhtään mitään vaurioita tai edistä hänen varttumistaan sarjamurhaajaksi tai koulukiusaajaksi.

Itse asiassa varsin vähäinen määrä alkoholia tai muita vieraita aineita nimenomaan raskauden ensimmäisellä kolmanneksella voi olla huomattavan vahingollista sikiön kehityksen kannalta, joten moisella varmuudella puhuminen on minun mielestäni jokseenkin huvittavaa.

En ole vielä yhtäkään alan ammattilaisen väkertämää lähdettä nähnyt, joka sallisi esim. alkoholin kohtuukäytön raskaanaolevalle äidille.

Käsittääkseni ihan ensimmäisillä viikoilla (muistelisin jonkun puhuneen kuudennesta viikosta) alkio ei saa ravintoaan äidiltä, vaan ruskuaispusiista. Itsekin vedin parit kännit raskaana ollessani juuri näinä viikkoina kun raskaudesta ei ollut tietoa (juuri sopivasti sattui parit juhlat niille viikoille...).

Meillä oli hassu neuvolatäti ensimmäisellä kerralla, minulle suositeltiin suolan, rasvan ja sokerin lopettamista. Kerroin sitten tädille, että suolan lopettaminen on varma keino saada muksu kesken, näin kun varmasti tulen pyörtyilemään monta kertaa alhaisen verenpaineen vuoksi... Ja koska alkoholin käyttöni on normaalisti lasi punkkua tai yksi siideri, kerrroin tädille etten aio lopettaa sitä, vaan jos satumme menemään ravintolaan syömään, otan sen lasin punkkua niinkuin aina. Täti sitten sanoi, että syy miksi totaalikieltoa suositellaan ei ole sikiön terveys, koska pieni määrä ei todellakaan vaikuta siihen, vaan se, että JOS lapsella on jotain, niin äiti hakee syytä itsestään. Jopa siitä mahdollisesta yhdestä alkoholiannoksesta. Eli näin saadaan turhaa syyllisyyttä poistettua.

[RP]

En halua jeesustella, mutta jos ei kykene olemaan tupakoimatta ja vetämättä viinaa ollessaan paksuna, niin kannattaako niitä pentuja edes hankkia. Mielestäni nuo ovat hyvin pieniä ”uhrauksia”, kun kyseessä on kuitenkin oman lapsen elämä.

Näin tupakkarakastajana, todellisena sellaisena, tupakoinnista luopuminen oli ihan helvetin vaikeaa. Siis ihan helvetin vaikeaa. Ei mennyt päivääkään etten olisi verenpaineet taivaissa haaveillut siitä yhdestä helvetin syöpäkääryleestä 24/7. Stressi oli kerrassaan sietämätön.

Kun kuulin todellisesta yllätysraskaudestani, ensimmäinen asia hirttäytymisestä haaveilun jälkeen oli polttaa yksi aski tupakkaa ja pohtia että mitäs vittua nyt. Seuraavaksi poltinkin vasta tytsän syntymän jälkeen, kun imetys ei enää ollut ajankohtainen. Tytsän seurassa/lähellä en edelleenkään polta.

Tietysti, jos suunnittelee perheenlisäystä niin tupakointi pitäisi jo ennen toimeen ryhtymistä lopettaa. Ei se tuskissaan kärvistelykään stressi päällä hyvää tee. Ei äidille, ei sikiölle.

Joten sinänsä voin ymmärtää, en tosin hyväksyä, miksi joku saattaa kaikesta huolimatta tuprutella muutaman röökin raskausaikana.

[annepa]

Tietysti, jos suunnittelee perheenlisäystä niin tupakointi pitäisi jo ennen toimeen ryhtymistä lopettaa. Ei se tuskissaan kärvistelykään stressi päällä hyvää tee. Ei äidille, ei sikiölle.

Joten sinänsä voin ymmärtää, en tosin hyväksyä, miksi joku saattaa kaikesta huolimatta tuprutella muutaman röökin raskausaikana.

Eräälle tuttavalle oli lääkäri sanonut että koska se rouva oli niin kiinni tupakissa niin on parempi polttaa joka ilta yksi kuin olla kokonaan ilman ja kärvistella hirveissä stressitasoissa.

[RP]

^Näin mullekin suositeltiin, koska se stressi oli ihan näkyvää.

[Leila]

Joo kuule älä sä Manaaja tule yhtään tänne pätemään äitiydestä ja vanhemmuudesta jos sulla ei ole omia lapsia! Ei tätä raskauden kauheutta pysty muutenkaan miehet kuin kuvittelemaan! Mutta tosiaan, minä en käsitä miten tänne meidän peräkylälle on kasautunut näitä alkkisäitejä. Eräs tuttu kertoi auttaneensa raskaana ollutta rattijuoppoa, joka oli ajanut autonsa ojaan. No sillä kertaa oli tullut keskenmeno, mutta tällä naisella oli juopottelulla pilattuja lapsia useampi jo ennestään. Toinen tuttu taas on sijaisvanhempi, jonka perheeseen on sijoitettu alkoholistiäidin lapsi. Oli aika järkyttävää kuunnella tästä lapsesta. Pitemmän tähtäimen tavoite kuulema on, että lapsi kävisi koulussa. Mitään ei tarvitse oppia kun kykyä ei ole, mutta kunhan vain kävisi koulussa ja jaksaisi istua paikallaan.

Isot onnittelut Melnaisille!! Sairaalassa ei kyllä oikein voi levätä vaikka pitäisikin, mutta kotonahan se vauva-arki sitten sitten lähtee etenemään.

Itse pääsin onneksi esikoisen syntymän jälkeen sellaiseen huoneeseen, jossa oli vain synnyttämättömiä äitejä. Ei sielläkään mitenkään mukavaa ollut, sillä jokaisella oli omat ongelmansa raskauden kanssa. Siis oma lapsi oli silloin teholla.

[par-sky]

Joo kuule älä sä Manaaja tule yhtään tänne pätemään äitiydestä ja vanhemmuudesta jos sulla ei ole omia lapsia! Ei tätä raskauden kauheutta pysty muutenkaan miehet kuin kuvittelemaan!

Sori nyt vaan, mutta toi on just sellanen lausunto mitä en voi käsittää. "Sä et tiedä mistään mitään kun et ole tuutannut pentua toosastas pihalle!" Ihan normaalilla älykkyydellä varustettuhan ihminenhän ei pysty päättelemään että lapsen vahingoittaminen on väärin. Kyllä sitä varten pitää olla oma kakkakanuuna maailmassa?

Tuskin kukaan ajattelee että on ok juottaa pienelle lapselle viinaa tai poltattaa sillä tupakkaa? Silti puolustetaan "äitejä" jotka kiskoo keittoa ja röökiä koko raskausaikansa ja sen jälkeen vielä polttaa autossa lapset kyydissä tai kotona sisällä.

Kyllä, mun mielestä vanhemmuus vaatii aika paljon muutakin kuin siittämisen tai synnyttämisen. Se ei tee kenestäkään vielä vanhempaa. Se osa tekee vasta.. noh, sikiäjän.

[Kreitsu]

Minullakaan ei ole lapsia, mutta mielipiteitä senkin edestä ja aion jakaa ne jatkossakin, jos koen sen aiheelliseksi tai minua muuten vain huvittaa.

Täytyy myös muistaa se, että ME KAIKKI OLEMME JOSKUS OLLEET LAPSIA.

[par-sky]

Näin tupakkarakastajana, todellisena sellaisena, tupakoinnista luopuminen oli ihan helvetin vaikeaa. Siis ihan helvetin vaikeaa.

ite meinasin raastaa joltain randomilta naiselta joka tupakoi kadulla röökin kädestä tupakan tuskassani. Ei ollut todellakaan helppoa. Mun pelastukseni oli pahoinvointi, kun 6 viikkoa viettää pönttöä halaten ei todellakaan tee mieli tupakkaa. Siinä ajassa siitä oli sitten päässy jo yli. Tai no, silleen yli ettei tee enää koko ajan mieli.

[saira]

Niinno, tässä, niinkuin kaikessa muussakin, itse ajattelin aika mustavalkoisesti ennen raskautta. Tietysti ennen sitä ajattelin tulevani täydelliseksi äidiksi, ja kuinka polttaminen ja kaikki muut tavat jäävät kuin itsestään. Kun sain tietää yllätyslapsestani olimme seurustelleet alle puoli vuotta isänsä kanssa, eli ensimmäiset ajat meni todellakin miettiessä mitä teemme, ja muistan vihreänä kadehtineen ystävääni, jolla yksinkertaisesti tupakka ei maistunut raskauden aikana. Eli itselle tuli kokemuksen myötä ne harmaat sävyt vasta mukaan. Ja tajusin myös sen, ettei mun tarvitse olla täydellinen äiti muille kuin omalle lapselleni.

MUTTA edellinen siis oma kokemukseni.

[Elppis]

Näin tupakkarakastajana, todellisena sellaisena, tupakoinnista luopuminen oli ihan helvetin vaikeaa. Siis ihan helvetin vaikeaa.

ite meinasin raastaa joltain randomilta naiselta joka tupakoi kadulla röökin kädestä tupakan tuskassani. Ei ollut todellakaan helppoa. Mun pelastukseni oli pahoinvointi, kun 6 viikkoa viettää pönttöä halaten ei todellakaan tee mieli tupakkaa. Siinä ajassa siitä oli sitten päässy jo yli. Tai no, silleen yli ettei tee enää koko ajan mieli.

Mulla oli aika paljolti sama. Onneksi oksetti kokoajan, sekä kahvin tuoksu, tupakan tuoksu että huoneilma. Mä join kyllä kahvia koko raskausaikani, en tosin pannukaupalla, vaan aamukahvit. Söin erittäin tulisia ruokia, pompin vesijumpassa viikolle 39 asti jne. Vajaa 2v rakastaa nykyään vettä ja maustettuja ruokia.