Bluntly kirjoitti:Lähtisikö sitä nolaamaan itsensä yhden halauksen takia vai löisikö vain puutavaraa kattoon?
Anna mennä. Anna mennä. Sä kerkeet rempata myöhemminkin!
Eno kuoli. Veti mielen matalaks vaikka muuten onkin ollut kiva päivä. Eniten tietty surettaa enon perheen jaksaminen, vaikka tuo odotettavissa olikin. Mut aina se silti tulee yllättäen.
Nonni, nyt se on virallista. Nimet on paperissa. Asunto meni Yllättävän kivutonta tuon oman asunnon myyminen, jos ei huomioida sitä sydäntäriipiviää stressiä.
milli kirjoitti:Nonni, nyt se on virallista. Nimet on paperissa. Asunto meni Yllättävän kivutonta tuon oman asunnon myyminen, jos ei huomioida sitä sydäntäriipiviää stressiä.
Onnea joko pääsette vetämään sit nimen toiseen paperiin vai teittekö senkin jo?
Telkkari toimii taas. Onneks. Olis ollut katastrofi jos Lauri Kilpa-auto olis jäänyt näkemättä...
Ja prkl, tarttis ostaa uusi diiviidiimasiina. Edellinen lakkasi pyörittämästä levyjä. CD:t toimii edelleen mutta mitään kuvaa ei näy. Tymä laite! Vasta 7 vuotta vanha ja jo nyt hajoo
Puuhellaan tuli ja vähän ruokaa naamaan. Sitten maalle panemaan puita nurin.
Sonni, porsas sekä apina.
-
Rauno Räsänen:
Olen perehtynyt melkein kaikkiin asioihin ja ymmärrän niitä, jos vain haluan. Ainoastaan omat tekoni, tunteeni ja naisen logiikka ovat jääneet minulle mysteereiksi.
bliss kirjoitti:Tymä laite! Vasta 7 vuotta vanha ja jo nyt hajoo
joo. Tekevät nykyän paskoja laitteita. Multa meni wlan-purkki just paskaksi eikä ollut ku 12 vuotias.
Sonni, porsas sekä apina.
-
Rauno Räsänen:
Olen perehtynyt melkein kaikkiin asioihin ja ymmärrän niitä, jos vain haluan. Ainoastaan omat tekoni, tunteeni ja naisen logiikka ovat jääneet minulle mysteereiksi.
RP kirjoitti: Tänään on taas niitä päiviä kun en vaan tajua miten huonot käytöstavat niin surkean monella ihmisellä tosiaan on.
No sitä minäki ihmettelen harva se päivä!
bliss kirjoitti:
RP kirjoitti:
Kuinka moni teistä on opetettu esim. kiittämään?
o/
...sekä tervehtimään, katsomaan silmiin kun puhutaan, olemaan sylkemättä ja kiroilematta ja muuta sellasta pientä
o/
Ainoa mikä ei mennyt perille oli että ei saa kiroilla. Joskus kiroilen kuin merikarhu mutta olen sitäkin kyllä onnistunut vähentämään. Joissakin paikoissa ja tilanteissa kiroilulla on yllättävän suuri teho (kun niissä tilanteissa ei muuten kirvaa).
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
No, asiasta toiseen. Vanha kaveri otti yhteyttä naamakirjassa ja ehdotti jopa tapaamista seuraavan kerran kun menen Rolloon. En ole järin innostunut, koska en ole ollut varmaan 3 vuoteen yhteydessä ko henkilöön. Ei siksi, että en olisi halunnut, vaan siksi, että hän ei "tee osaansa". Minä en ala olemaan se joka aina ottaa yhteyttä, soittaa ja kyselee kuulumisia ja ehdottaa tapaamisia. Jos minä en soita/käy/mailaa niin mitään ei tapahdu ja kaveruus kuivuu kokoon. Minä kerroin tämän mielipiteeni hänelle Hyvin Selvin Sanoin. Tehosi hetkeksi, mutta vain hetkeksi. Pitääkö mun nyt vielä kolmannen kerran ruveta samaan värkkäykseen, että nyt nähään pari kertaa, se soittaa pari kertaa ja minä pari kertaa, ja sit siitä ei kuulu mitään? Ei mitään. Että homma on jotenkin yksipuolista, munpuolista. Jotenkin musta tuntuu että ei nappaa. Minä en yksin rupia kannattelemaan kaverisuhteita. Tuommoset ei ole oikeita kavereita.
Pah.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Nyt maistuisi huikka. Ja sunnuntaiksi hankkimani ruuneperin tötteröt. Mutta ei, sen sijaan nautin lopputyötä porkkanan- ja lantunpalasilla höystettynä. Huomenna otan Iiiison Kännin...
annepa kirjoitti:No, asiasta toiseen. Vanha kaveri otti yhteyttä naamakirjassa ja ehdotti jopa tapaamista seuraavan kerran kun menen Rolloon. En ole järin innostunut, koska en ole ollut varmaan 3 vuoteen yhteydessä ko henkilöön. Ei siksi, että en olisi halunnut, vaan siksi, että hän ei "tee osaansa". Minä en ala olemaan se joka aina ottaa yhteyttä, soittaa ja kyselee kuulumisia ja ehdottaa tapaamisia. Jos minä en soita/käy/mailaa niin mitään ei tapahdu ja kaveruus kuivuu kokoon. Minä kerroin tämän mielipiteeni hänelle Hyvin Selvin Sanoin. Tehosi hetkeksi, mutta vain hetkeksi. Pitääkö mun nyt vielä kolmannen kerran ruveta samaan värkkäykseen, että nyt nähään pari kertaa, se soittaa pari kertaa ja minä pari kertaa, ja sit siitä ei kuulu mitään? Ei mitään. Että homma on jotenkin yksipuolista, munpuolista. Jotenkin musta tuntuu että ei nappaa. Minä en yksin rupia kannattelemaan kaverisuhteita. Tuommoset ei ole oikeita kavereita.
Pah.
Kuulostaa tutulta. Minulla oli eräs ystävä, joka aina satunnaisesti kenties kerran vuodessa otti minuun yhteyttä sopiakseen tapaamista jne.
Kaikki saatiinkin sovittua, mutta joka helvetin kerta hän peruikin koko homman ja sitten hänestä ei enää kuulunutkaan mitään pitkiin aikoihin. Ei vaikka olisi itse ehdottanut uutta ajankohtaa ja minä olisin siihen vastannut.
Sen jälkeen tuntuu tosiaan vähän tyhmältä itse otella koko ajan yhteyttä ja kysellä, että milloin nähdään.
En ihmettele, ettei hirveästi inspaa koko ihminen.
Ööö tota, siis kaveri otti yhteyttä 1. kertaa kolmeen vuoteen ja sinä et halua nähdä, koska kaveri ei pidä yhteyttä.
Vaikea elämä.
Ei oikeestaan. Tämä on käyty läpi jo kahesti, kuten sanoin. Ensin tutustuttiin, se on tosi mukavaa seuraa ei siinä mitään. Siis silloin kuin muistaa ottaa yhteyttä. Ensin tuli joku parin vuoden tauko koska minä olin ainoa yhteydenpitäjä. Sitten hän otti yhteyttä ja vuodatin miksi olen ollut hiljaa ja hän lupasi yrittää parantaa tapansa. Siinä sitten meni taas pari-kolme vuotta että nähtiin silloin ja tällöin. Yhteydenpito meni kuitenkin taas yksipuoliseksi, lopetin sen yksipuolisuudenkin. Sit meni n 3 vuotta ja tässä ollaan. Mulla on tietyt kriteerit kavereille, ja tää on yks. Yhteydenpito ei ole yksipuolista. Jos sitä ei sisäistä vaikka sen olen selvällä suomen kielellä ilmaissut, niin voivoi.
Pointtina siis että jos minä en soita, niin suhde kuolee. En ole tämän ihmisen mielestä niin tärkeä että minulle kannattaisi soittaa tai muuten pitää yhteyttä. Miksi mun pitäisi semmoisten ihmisten kans hengata? Mulla on ympärillä ihmisiä jotka ajattelee että olen niin tärkeä, että muhun kantsii ja pitää pitää yhteyttä säännöllisesti. En välttämättä halua tommoisia tuulellakäypiä völjyyn.
Tiiä mikä sillä nyttenki on että naamakirjaili. Kolmeen vuoteen ei mitään.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Manaaja kirjoitti:^ Mä sain tosta sellasen käsityksen että kaveri ottaa kolmatta kertaa yhteyttä yksipuolisesti, mutta koska ei pidä yhteyttä, ei ole oikea kaveri.
VÄÄRIN!!
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
annepa kirjoitti:No, asiasta toiseen. Vanha kaveri otti yhteyttä naamakirjassa ja ehdotti jopa tapaamista seuraavan kerran kun menen Rolloon. En ole järin innostunut, koska en ole ollut varmaan 3 vuoteen yhteydessä ko henkilöön. Ei siksi, että en olisi halunnut, vaan siksi, että hän ei "tee osaansa". Minä en ala olemaan se joka aina ottaa yhteyttä, soittaa ja kyselee kuulumisia ja ehdottaa tapaamisia. Jos minä en soita/käy/mailaa niin mitään ei tapahdu ja kaveruus kuivuu kokoon. Minä kerroin tämän mielipiteeni hänelle Hyvin Selvin Sanoin. Tehosi hetkeksi, mutta vain hetkeksi. Pitääkö mun nyt vielä kolmannen kerran ruveta samaan värkkäykseen, että nyt nähään pari kertaa, se soittaa pari kertaa ja minä pari kertaa, ja sit siitä ei kuulu mitään? Ei mitään. Että homma on jotenkin yksipuolista, munpuolista. Jotenkin musta tuntuu että ei nappaa. Minä en yksin rupia kannattelemaan kaverisuhteita. Tuommoset ei ole oikeita kavereita.
Pah.
Kuulostaa tutulta. Minulla oli eräs ystävä, joka aina satunnaisesti kenties kerran vuodessa otti minuun yhteyttä sopiakseen tapaamista jne.
Kaikki saatiinkin sovittua, mutta joka helvetin kerta hän peruikin koko homman ja sitten hänestä ei enää kuulunutkaan mitään pitkiin aikoihin. Ei vaikka olisi itse ehdottanut uutta ajankohtaa ja minä olisin siihen vastannut.
Sen jälkeen tuntuu tosiaan vähän tyhmältä itse otella koko ajan yhteyttä ja kysellä, että milloin nähdään.
En ihmettele, ettei hirveästi inspaa koko ihminen.
No tämä ei tee ohareita, mut hei, 3 vuotta hiljaisuutta....
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Kyllä, minä en tee ohareita ja minä soitan viimiseksi.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Annepa: Aikuisiässä on minusta ihan normaalia, että voi olla vanhoja kavereita joita näkee vaikka kerran vuodessa, aina toisen aloitteesta. Eipä niitä enää bestiksiksi nimitellä, mutta imo ystävyyssuhteen laatu ei ole välttis yhteydessä näkemis- tai yhtydenpitofrekvenssiin.
![:]](./images/smilies/icon_hymy.gif "Iso Hymy"){kind=icon}
