Riemumieli kirjoitti:Tässä ja monessa muussa asiasssa tulisi muistaa kuitenkin se, että potilaan tilaan/asiakkaan tilanteeseen saattaa liittyä muutakin kuin vain se, mistä valitetaan. Tällainen kokonaisvaltainen ymmärrys ei synny hetkessä eikä edes 60 opintopisteen myötä.
En väitä, että aloitteleva lääkäri tajuaisi asioista sen enempää kuin normi hoitaja, mutta ainakin toivon mukaan lekuri ei luule itsestään liikoja ja selvittää asioita hieman laajemmi eikä tyydy vain siihen, mitä kerrotaan tai miltä päällisin puolin näyttää.
Minä taas väitän, ettei lääkärikään kaikkia mahdollisuuksia näihin rutiinivaivoihin reseptiä kirjoittaessaan mieti. Joskus potilaan pitää tulla uudestaan ja uudestaan, käydä monilla lääkäreillä, ennen kuin joku vaivautuu ajattelemaan.
Esimerkiksi isäni sai silmätulehduksiin vuosikausia vain tippoja. Aina lääkärin vastaanoton kautta. Kymmenen vuoden jälkeen vain yksi lekuri hokasi, että porataanpa silmäkuopasta kallon läpi reikä, jolla ohitetaan tukokset. Se toimi. Pointti, että isäni olisi ne tipat voinut saada hoitsultakin. Lääkärit ei miettineet sen pitemmälle. Joten jospas tipat ensin hoitsulta. Jos ei skuleta, sitten lääkäriin joka miettisi enemmän kuin hoitsu. Mikä on kyllä harvinaista.
Myöskin vaikka masennuslääkkeistä Dave itsekin tietää, että ainoa joka tietää lsen lopulta toimivan.. ei ole lääkäri vaan potilas itse monien kokeilujen jälkeen.