Muuten vaan Perjantai

[SikaMika]

Toivottavasti kyse on tosiaan noidannuolesta eikä esim. välilevyn pullistumasta.

Saatikka välilihan!

Mutta sehän kertoo siitä, että raskaus on lopuillaan, mikä on totta kai mahtihomma!!!

Kaikki oireet viittaavat juurikin raskauteen: pippelinnostajalihas on taas yhden konvehtirasian verran suurempi ja joudun selän takia kävelemään se pystyssä. Siis vatsa pystyssä, ei pippeli. Jos tähän konkurssiin pamahtaisi vielä täysikasvuinen seisokki, katkeaisi viimeinenkin selkäranka kaiken suhteen. Taidan ottaa lasin viskiä kärsimyksiini...

[Vaola]

edit

[Stadinarska]

Hyvää iltaa ystävät ja tukijat ja muut myös kaikki Kitinässä!

Saatatte yllättyä kun kirjoitan ilman värejä, mutta sain tosiaan itselleni kolahtavan suorasukaisen, mutta tyylikkään ja ystävällismielisen asiallisen mutta purevan, arvokkaan mutta maanläheisen postauksen Stinkyltä ja olen päättänyt tosiaan aloittaa aivan uuden ajanjakson Kitinäelämässämme. Eli kirjoitan ilman värejä!

Se on ilmanmuuta vaikeampaa minulle kuin pahimmasta huumeista irrottautuminen narkkarille, mutta koetetaan!

Tämä kuuluu niihin asioihin, joita oikeastaan en ymmärrä, mutta mitkä pitää vaan uskoa! Itse luen mielelläni värikästä paksua tekstiä ja sentakia olenkin ollut jääräpäänä ajattelemassa, että ilman muuta se on parempi...

MUTTA Stadinarskan ajattelua vastaan on kyllä yksi ERITTÄIN paha taho. Ja se on yksinkertaisesti KIRJAT. Niissähän on mustaa tylsää tekstiä ja fontti aivan maailman kuivin mahdollinen. SIISPÄ sen täytyy olla niin, että ihmiset eivät pidä muunlaisesta fontista tai väristä keskimäärin. Nimittän kirjat ovat 100% rahanansaitsemiskeino ensisijassa ja toissijaisesti narsismia ja kolmanneksi mahdollista sivistämistä varten ja SIKSI JOS ihmiset keskimäärin pitäisivät väreistä ja kauniimmasta fontista, sehän tulisi kirjoihin alta aikayksikön!!

Sellaista. MUTTA haluaisin kernaasti saada tähän kommentteja. Tähän tai palstalleni tai ujot YV-palstalle niinkuin olen ennenkin maininnut.

Ja aion myös tiivistää asiaani. NYT ON kuitenkin niin, että minulla on vahva, ei pelkästään kokemus, vaan suorastaan tieto, ettei lyhyt asian mainitseminen vaan tavoita kuulijaa tai lukijaa kovinkaan usein. Varsinkin kirjoitettu teksti tulkitaan aivan lukemattomin määrin päin mäntyä!

Siksi kerron enemmän. MUTTA PYRIN nasevuuteenkin.

Maailma kehittyy ja Arska haluaa kehittyä mukana!

Laittakaa myös kommenttia, jos jaksatte, että onhan silti värikäs allekirjoitukseni kiva! Saako se olla?

J o u l u n a r s k a

[bliss]

Mitä tekisitte tässä tilanteessa?

Kyllä mä sopisin tapaamisen kaikesta huolimatta. Hankalan oloinen tilanne kyllä
Kasvotusten on varmaankin helpompaa kuin puhelimessa.

[Niba]

Mitä tekisitte tässä tilanteessa?

Kyllä mä sopisin tapaamisen kaikesta huolimatta. Hankalan oloinen tilanne kyllä
Kasvotusten on varmaankin helpompaa kuin puhelimessa.

Joo näin se on, ihminen on ksenofobi, sillä on joku kuva päässään toisesta ja sitten pakonkaan edessä ei olla valmiita vaihtamaan tuota "ihannekuvaa". Torjuntaa myös koska silloin voisi tajuta olevansa aivan yhtä fragiili viimein, ihmisiä on erilaisia joskus jopa hyvin erilaisia. Tämä ei ollut mielipide. Kitinässä vaikuttaville ei pitäisi olla mikään "juttu" tuollainen Konfrontaatio.

[Vaola]

^^ Vähän helpotti. Hän soitti uudestaan kysyäkseen, mitä puuhailen ja silleen. Olin nyt varautunut vähän paremmin, joten aloin sitten kyselemään tarkemmin kuulumisia ja hetken päästä jo muisteltiin kouluaikoja jne... Lähimuisti tosiaan näyttäisi pätkivän kun kysyi useampaan kertaan esim. lasteni ikää ja nimiä. Puhelun päätin todeten että nyt mun pitää sitten alkaa valmistautumaan saunaan menoa (kerroin puhelun alussa hänen kysyessään illan suunnitelmista, että suunnitelmissa on sauna), toisessa päässä oli hiljaista. Kysyin että olinkohan muistanut mainita että olen menossa saunaan. En kuulemma ollut. Kuittasin asian todeten, että ehkä meidän sauna-aikataulut nyt ei oikeastaan olekaan niin mielenkiintoisia.

Mutta nyt puhelun jälkeen sai vähän paremmin kuvaa, että mikä ois ehkä homman nimi. Ensi viikolla tai viimeistään joulun jälkeen sitten tavataan. Täytyy vaan tällä kertaa funtsia jokin fiksu tapa sopia aika, siten että hän myös muistaa a) sopineensa sen ja b) mikä aika se oli.

[Gat]

Äiteestä. Käytiin katsomassa. Äidillä tippa jossa Diapamia. Selosti hoitsulle normilääkityksensä, ja hoitsu arveli että siihen suostutaan. Jätettiin kumminkin salakuljetetut pillerit sinne. Jauhettuina, ei ne muuten alas menisi. Sitä sanoi, että vatsatähystys oli todella hirveää puudutuksesta huolimatta. Pystyi sentään hengittämään toisin kuin minä, jolle sellainen ilman puudutussuihketta kerran tehtiin. Jatkuva oksennuskouristus. Ja äidillä lisäilona se verenvuoto, jota huuhdeltiin pitkään. Tekeekö lääkäriopiskelijat toisilleen näitä toimenpiteitä harjoitellessa? Että tietäisivät miltä mikin tuntuu? Kai naispuolisten lääkäriopiskelijoiden pillut ja tissit sentään katsotaan opetustarkoituksessa?

Illemmällä soitto, että äidillä on eteisvärinää. Siirrettiin sydäntarkkailuun, jossa pulssi olikin jo tasainen. No, sillä on ollut vuosia rytmihäiriöitä muutenkin.

Kyll ny viime vuosina on joutunut alvariinsa sairaalavierailuille ennen kaikkea enon mutta myös isäni takia. Ja nyt äitikin. Se surettaa, että vanhempieni kohdalla varmaan lähellä on aika, jonne sinne jäävätkin. Ja minä olen orpo yksinäinen piru sitten.

[Stadinarska]

Mitä tekisitte tässä tilanteessa?

Sattumalta törmäsin netissä vanhaan koulukaveriini, jolle lupasin toimittaa tuttavani kautta yhden jutun. Samalla kävi ilmi, että asumme melko lähellä toisiamme. Hän kysyi että josko vaikka nähtäisiin myös jossain?

No tänään meidän piti sitten soitella ja tavata. Hän soitti minulle ja sovimme tapaamisen. Ihmettelin puhelun aikana, kun hän kuulosti käyvän vähän hitaalla. Hän soitti uudestaan ja kysyi mitä puuhaan tänään. Olin ymmälläni mutta melko mallikkaasti sitten toistettiin tapaamiskuviot. Sitten hän soitti kolmannen kerran ja kysyi mitä minulla on tänään ohjelmassa. Silloin sitten tajusin että kaikki ei ole tosiaan kunnossa.

Hän oli kertonut minulle olleensa onnettomuudessa ja että käyttää keppejä liikkumiseensa tämän vuoden loppuun asti. Mutta näyttäisi siltä että on ollut aika paha onnettomuus...

Sanoin hänelle sitten, että jospa tavataan vaikka ensi viikolla. Pelasin aikaa, kun en tiennyt meneekö sitten koko ilta siinä, että hän soittelee minulle kysyen illan ohjelmia. Ei sen jälkeen enää soittanut.

Nyt sitten mietin mitä tehdä. Ei ole ketään keneltä kysyä mikä hänellä varsinaisesti on. En millään haluaisi vain epäystävällisesti "unohtaa" soitella uudesta tapaamisesta, mutta tuntuu todella vaikealta miettiä uusia yhteydenottoja, kun ei oikein tiedä mitä odottaa. Ainakin se toimitus täytyy edelleen hoitaa, mutta pitänee varoittaa tuttavaa.

Ja sitten on tietty myös suuri surullisuus siitä, että noin on toiselle käynyt.

Vaola hyvä.

En näe kovinkaan hyvää syytä, mikset menisi näkemään vanhaa koulukaveriasi. Pelkäät varmaan jotain tiedostamatonta, jonka hän voisi saada aikaan. Se on varmaankin häirintä. Mutta jos ja kun noin on, otaksun, ettei sellaista varmaan synny koska nyt ei ole soitellut enää kun siirsit tapaamista eteenpäin. En ihan voi ymmärtää, miksi tuo asia hänelle meni sitten "perille" kuitenkin.

Asia, joka olisi minua askarruttava, on se, MIKSI hän ei puhu lähimuistin huononemisesta mitään! Onko mahdollista, ettei se ole hoidossa tai ettei sitä oltaisi huomattu tai ettei hän edes tiedostaisi sitä kun ei mainitse siitä. Tuo viimeksimainittu olisi luonnollisesti todella vakava asia. Hänelle.

Et tiedä mitä odottaa. Niinpä. Mitkä sitten ovat mahdollisuudet? Jos oletetaan, että hän ei muista hyvin niin hän saattaa tosiaan soittaa enemmän. Mitä sitten teet? No, jos puhe ei auta niin olet vastaamatta kun näkee puhelimesta kuka soittaa. Onko hänessä muuta mahdollisuutta olla "uhkaava"? Sitä en tiedä, tuskin nyt sentään.

TOKI on riski tavata koska silloin hänelle muodostuu pienet kiinnesiteet sinuun ja yhteydenotot saattaa lisääntyä.

PÄÄASIA tässä on sinun päättää haluatko tämän entisen kaverisi ystävyyttä oikeasti vaikka hän on ilm. pahasti vammainen, koska jos kuitenkin pelkäät yhteydenoton jälkeen tulevia uusia tapaamisia, ts. ettet jaksaisikaan häntä, ja tiedät sen melkein jo, silloin en kannattaisi hänen tapaamistaan.

Jos sinulla on kovin huono omatunto tästä, että olet ikäänkuin kylmä kun arastelet tapaamista vammaisen ystäväsi kanssa, se asia on vain kestettävä, jos auttamishalu ei ole pysyvää.

KUITENKIN hänelle saattaa olla erittäin piristävää vain nähdä sinua ja juttelette ja saat tietää hänen asiansa ja keskustella nämä asiat keskenänne. Se olisi kuitenkin ehkä luonnollisin valinta. Tietenkin siinä on se sivuvivahde, että se tehdään "vain" uteliaisuudesta, mutta se asia on erittäin inhimillistä, alä sure.

JOS tapaamisessanne tulee jotain joka on epämiellyttävää tai sellaista joka vaikuttaa tulevaan negatiivisena, koeta vetää tapaaminen siihen suuntaan että kiinnesiteitä ei liikaa tulisi. Se säästää molempia.

Huomaat kyllä tapaamisessa sen aika heti onko kaikki "turvallista", luulisin.

Kyllä sanoisin, että tapaa ystäväsi. Hänelle se merkitsee tai merkinnee joka tapauksessa paljon ja se jo yksin on arvokas asia.

Onnea, Vaola, minkä ratkaisun teetkin. Et ole syyllinen mihinkään teet sitten kumman ratkaisun hyvänsä, muistapa tuo varmuuden vuoksi

Sanon tämän siksi, koska sinun täytyy olla ihanan herkkä kun se sinulle on mietinnässä. Kaikille ei nimittäin olisi...
Minulle kyllä olisi, täytyy myöntää. Ottaisin itse yhteyttä melko varmasti riippuen siitä mitä kuulen puhelimessa ja kuinka reagoisin siihen intuitiolla. Muita aseita ei juuri ole.

J o u l u n a r s k a

[Jenny Daa-aah! ling]

Onpas kaikenlaista teillä. Ei tee mieli tihkua tähän ketjuun sittenkään (iik, mies kotiutuu pian, selvisin kahdesta viikosta!) joten toivotan vaan jaksamista joka suuntaan. Ja Vesperin pissis-autolle muisk mun melkosen tummennetulta murultani.

[Stadinarska]

Onpas kaikenlaista teillä. Ei tee mieli tihkua tähän ketjuun sittenkään (iik, mies kotiutuu pian, selvisin kahdesta viikosta!) joten toivotan vaan jaksamista joka suuntaan. Ja Vesperin pissis-autolle muisk mun melkosen tummennetulta murultani.

PNUS!

MITÄ KUMMAA? Oletko sinä tämä tummennettu kaunotar avattaressasi, jonka tissit syö HUMMAA?

Inha seksihullu valkoheppanen!

Aha, että lomasi loppui! Lähetän sulle vielä ilmojen halki oikein ison pusun, jossa runsaasti Arskan sikainfluenssavirusvapaita arvosoluja.

J o u l u n a r s k a

[Niba]

Äiteestä. Käytiin katsomassa. Äidillä tippa jossa Diapamia. Selosti hoitsulle normilääkityksensä, ja hoitsu arveli että siihen suostutaan. Jätettiin kumminkin salakuljetetut pillerit sinne. Jauhettuina, ei ne muuten alas menisi. Sitä sanoi, että vatsatähystys oli todella hirveää puudutuksesta huolimatta. Pystyi sentään hengittämään toisin kuin minä, jolle sellainen ilman puudutussuihketta kerran tehtiin. Tekeekö lääkäriopiskelijat toisilleen näitä toimenpiteitä harjoitellessa? Että tietäisivät miltä mikin tuntuu? Kai naispuolisten lääkäriopiskelijoiden pillut ja tissit sentään katsotaan opetustarkoituksessa?

Illemmällä soitto, että äidillä on eteisvärinää. Siirrettiin sydäntarkkailuun, jossa pulssi olikin jo tasainen. No, sillä on ollut vuosia rytmihäiriöitä muutenkin.

Kyll ny viime vuosina on joutunut alvariinsa sairaalavierailuille ennen kaikkea enon mutta myös isäni takia. Ja nyt äitikin. Se surettaa, että vanhempieni kohdalla varmaan lähellä on aika, jonne sinne jäävätkin. Ja minä olen orpo yksinäinen piru sitten.

Meidän sister Sully aikoo myrkyttää "perinnön" toivossa vanhan äitinsä, oikeastaan sut pitäisi jättää kiinni, joittenkin luontaislääkkeiden kanssa voi leikkiä eikä edes kaikkien niittenkään!

[Vaola]

Niin, kerrottakoon että mulla on syyni olla kammoamatta ja samalla kuitenkin vähän kammota tuon tyyppisiä häiriöitä.

Ekaksi ajattelin että kauheaa jos tuo on nyt yhtäkkiä putkahtanut ilmoille, mutta toisaalta olin juuri yrittänyt häntä tavoittaa puolisen tuntia ja hän puhui pitkään jonkun toisen kanssa, joten en siitä sitten ollut niin kauhuissaan.

Tilanne tuli yllättäen, sen takia oli vaikea ajatella selkeästi. Jatkoa ajatellen mietin lähinnä sitä, että moinen juttu ei ole este minulle hänen tapaamisensa suhteen, MUTTA haluaisin tietää edes hieman tarkemmin mistä on kyse, jotten suotta hämmennä häntä tai aiheuta kiusallisia tilanteita. Nyt kun olin viimeisellä kerralla varautunut tähän asiaan, oli helppo vaan toistaa samat asiat hänen kysyessään, ilman sen kummempaa ihmetystä.

[RP]

Ajan sopimiseen kannattaa käyttää viestittelyä esmes. Jotain mikä jää talteen. Muistihäiriöisillä on useimmiten tietyt tavat ja keinot selvitä elämästä. Esim. juuri, että muistaa kyllä sen että pitää tarkistella tekstiviestit ja muistilappuja on näkyvillä = suuntaa sinne, kun joku ajatus pälkähtää päähän, katsomaan.

Näin pienellä kokemuksella kun perheessä niin dementiaa kuin altsuakin. Altsussa oli juuri tuota lähimuisti ongelmaa aluksi. Se vaatii kyllä kärsivällisyyttä ja parasta olisi suoraan kysyä miten hän haluaa sun toimivan kun soittaa kymmenettä kertaa perään.

[SikaMika]

Kotona viiden naisen kanssa. Meni juopotteluksi.

[Bluntly]

Tylsää.

[Pulkannaru]

Takka, hella ja sauna kuumina. Löylyt oli kohdillaan.
Huomenna ostamaan viimeiset lahjat, vain kaksi puuttuu.
Unille. Moro!

[Vaola]

RP: Jotain tuon suuntaista olin funtsinutkin. Ennen puheluita olimme vain sähköpostitelleet ja niistä ei kyllä osannut arvata mitään tämän suuntaista...

Toivoisin että voisin jostain ensin saada vahvistuksen "diagnoosilleni", sillä ehkä ei heti kannata asiaa ottaa hänen kanssaan puheeksi. Voihan olla ettei hän itse ymmärrä asiaa ja kokee siten tuollaisesta puhumisen loukkaavana. Kyselin häneltä onnettomuudesta tarkemmin ja hän kyllä kertoi yksityiskohtaisesti tapahtumista ja muista fyysisistä vaurioista, muttei mainininnut mitään tähän viittaavaa - ei edes silloin kun kerroin vuorostani siskoni auto-onnettomuudesta ja hänen mm. päähän kohdistuneista vaurioista (jotka tosin onneksi sitten kuitattiin säikähdyksellä).

No, tapaan sunnuntaina lääkäri-ystäväni, ehkä hän osaa antaa myös jotain tietoa... Vaikka en nyt sitä pahimman järkytyksen jälkeen silleen enää akuutisti tarvitse. Suruttaa vaan kovin että toiselle on käynyt noin kurjasti.

[RP]

Jännä kuitenkin (jos muista vammoista kertoi avoimesti) ettei maininnut muistihäiriötä kun se varmasti eniten aiheuttaa ns. epäselvyyksiä ja paljon ihmettelyä esim. juuri näissä yhteydenotoissa ym. Luulisi että kuitenkin on tietoinen tästäkin, ainakin voisi olettaa että läheiset huomaa nopeasti tämmöset häiriöt jos muutoin on jäänyt diagnosoimatta. Tai voihan olla että ei muista, ei voi tietää.

[nowaysis]

Äh, imo sano sille ihan reippaasti ja kohteliaasti vaan että sanoin tän asian jo pari kertaa. Katso, miten toinen reagoi. Jos et itse ole kiusaantunut, ehkä toinenkaan ei ole.

Muistatko sen Aina eka kerta -leffan? Ei varmaan ole kenenkään etu, jos muut elää kuin kaikki olis ennallaan. Hänelle voi olla myös vapauttavaa huomata että tiedät, ja ettei asia ole mikään tabu. Jos taas tyyppi itse yrittää kieltää tai jotenkin ei todellakaan ole sinut asian kanssa tai ei itse edes tajua tilannettaan, pysyisin hieman etäämmällä koko tapauksesta. Tai ehkä toisin asian esille ja kehottaisin hakemaan apua. Muistihäiriöisen tai dementikon kanssa voi ihan hyvin olla ystävä, mutta siinä mennään sitten sen häiriön ehdoilla.

[Jenny Daa-aah! ling]

PNUS!

MITÄ KUMMAA? Oletko sinä tämä tummennettu kaunotar avattaressasi, jonka tissit syö HUMMAA?

Inha seksihullu valkoheppanen!

Aha, että lomasi loppui! Lähetän sulle vielä ilmojen halki oikein ison pusun, jossa runsaasti Arskan sikainfluenssavirusvapaita arvosoluja.

Höpsis, kaksikosta toinen ihku kuva.
Kiitos pususta! Tämän illan vietän osittain itsekseni, käytänkin pusun vasta nyt.

[Frederik Krueger]

Muistihäiriöisen tai dementikon kanssa voi ihan hyvin olla ystävä, mutta siinä mennään sitten sen häiriön ehdoilla.

Eipähän ole ainakaan pitkävihainen ystävä.

[Stadinarska]

PNUS!

MITÄ KUMMAA? Oletko sinä tämä tummennettu kaunotar avattaressasi, jonka tissit syö HUMMAA?

Inha seksihullu valkoheppanen!

Aha, että lomasi loppui! Lähetän sulle vielä ilmojen halki oikein ison pusun, jossa runsaasti Arskan sikainfluenssavirusvapaita arvosoluja.

Höpsis, kaksikosta toinen ihku kuva.
Kiitos pususta! Tämän illan vietän osittain itsekseni, käytänkin pusun vasta nyt.

Noniin. Nuolee Angelican tissit eikä toki syö. Jotain seksikästä tässä on aikalailla, mutta sitten kuitenkin jotain mielikuvitusta häiritsevää...se liittyy oman nuolemisen valtavaan kiihottavuuteen, ts. jos itse saisi nuolla ja toisaalta siihen että ainakaan minulle hevosen nuoleminen ei olisi kiihottavaa vaan erittäin epämiellyttävää... jummartaako jenninen mukavainen murunen? Ehkä heppatytti ja normaalipoitsu kokee erilailla nää?

Pitää olla hepparakastaja, että tästä saa täyden ihkun. Mutta aika hauska on...

Mutta kyllä sun Jenni on myönnettävä, että valkoinen hevonen on aika seksihurjastelija ja ns. "tissimies tai tissiori" !! Eikös!

Joo, ihan hyvä oli säästää arvosolumuisku. Tämä pusunlähetys on tietenkin näin kaapelimodeemista hieman vaativaa. Nyt lähetänkin halituksen. Sen voit ottaa myös silloin kun tarvitset.

J o u l u n a r s k a