Mä en kyllä pidä yllätyslahjoista, siis sellaisista joululahjoista, joiden antajalle en ole ostanut itse mitään. Tulee vain syyllinen ja velkainen olo, eikä tuo lahjakaan juuri koskaan ole erityisen kiva tai tarpeellinen.
Vesper kirjoitti:Kenelle ajattelit itsesi antaa? Aattelin vaan et ku oon ollut tänänkin vuonna toosi kiltti ja mulla olis sille yleiskoneellekin käyttöä...
Minusta riittää kaikille, olen lahja koko maailmalle.
Isäni teki reilun tempun. Pikkusiskoni ja pikkuveljeni piti kimpassa ostaa mukelolle lahjaksi punainen metallinen potkuauto, jossa on ruskeaa nahkaa imitoiva istuin, isot kumirenkaat ja kromatut bensasäiliön korkki ja ratti, joista jälkimmäisessä vielä nahkaverhoilu. Pyysivät sitten isääni hakemaan lahjan autolla, koska se oli turhan kookas julkisilla kuljetettavaksi. Isä kävi eilen hakemassa sen, ja päättikin omia sen omaksi lahjakseen mukelolle, eikä siis huolinut sisarusteni rahoja. He joutuvat nyt sitten keksimään jotain uutta, ja isäni saa paistatella siinä ilossa, että hänen lahjastaan tulee auttamatta mukelon lempilahja.
prosessi kirjoitti:Ii punainen metallinen potkuauto, jossa on ruskeaa nahkaa imitoiva istuin, isot kumirenkaat ja kromatut bensasäiliön korkki ja ratti, joista jälkimmäisessä vielä nahkaverhoilu.
Lahjominen ja lahjojen saaminen on niin kivaa! Olen oppinut vinkkaamaan tarpeeksi painokkaasti, jotta saan mieluisan lahjan ja toivoakseni myös kunnioittamaan puolison outoja toiveita jotta hänkin saa haluamansa. Vähentää molemmin puolin stressiä ja säästää epäonnistuneelta ajatustenluvulta. Eli viivakoodinlukijaa hankkimaan.
Pienelle kummipojalle on kaikkein mukavin etsiä, kaikki auto- tai Nalle Puhin Tikru-jutut ovat kuumaa kamaa. Jotain käytännöllistä ja/tai toimeliasta, ei muovisia leluja jotka piippaavat ja leikkivät itsekseen.
annepa kirjoitti:Joku jäi just tän junan alle vissin. Kuulin kuulutuksesta että "laiturin päässä on alijännitettä, junaa ei voi liikuttaa" mut se olikin vissin "laiturin päässä on allejäänyt". Että enpä viitti kitistä mitään.
Leppävaaran aseman kupeessa oli piipaa-autoja, mietin ohi ajaessani josko joku jäänyt radalle. Liekö sama. Ehkä hesarin webbisivut tietävät jo.
Mitä pakkaseen tulee, aamun -14 tuntui yllättävän pliisulta jopa lyhyillä kalsareilla. Muistelen vanhastaan että jossain vaiheessa pakkanen alkaa nipistellä kasvoja ja hengityskin meinaa sattua kurkkuun ja keuhkoihin, ja se on mielestäni jo liian kylmää. Ilmeisesti tuo raja ei tullutkaan vastaan vielä -14 asteessa.
Viimeksi muokannut Frederik Krueger, 15.12.2009 11:56. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
prosessi kirjoitti:Isä kävi eilen hakemassa sen, ja päättikin omia sen omaksi lahjakseen mukelolle, eikä siis huolinut sisarusteni rahoja. He joutuvat nyt sitten keksimään jotain uutta, ja isäni saa paistatella siinä ilossa, että hänen lahjastaan tulee auttamatta mukelon lempilahja.
Valehdelkaa mukelolle että lahja on joulupukilta niin vaari saa pitkän nenän.
prosessi kirjoitti:Ii punainen metallinen potkuauto, jossa on ruskeaa nahkaa imitoiva istuin, isot kumirenkaat ja kromatut bensasäiliön korkki ja ratti, joista jälkimmäisessä vielä nahkaverhoilu.
prosessi kirjoitti:Ii punainen metallinen potkuauto, jossa on ruskeaa nahkaa imitoiva istuin, isot kumirenkaat ja kromatut bensasäiliön korkki ja ratti, joista jälkimmäisessä vielä nahkaverhoilu.
Elppis kirjoitti:Mulla oli ennen valkoinen sohva, josta oli yksi vetoketju rikki. Möin sen Lintuvaaran teekkariparakeissa 20 eurolla jollekkin nuorelle miehelle.