Frederik Krueger kirjoitti:...monilla naisilla on vain biologinen sisäinen tarve jälkeläisille. Se voi myös olla tunnetason asia, ei koe itseään täydeksi naiseksi ennenkuin on ns. luonut elämää sisällään.
Sain kaivettua palon nenästäni mitä tulee tähän ikiomaan invaketjuuni, koska ehkä tässä oli jotain keskustelunarvoistakin sittenkin.
Tiedonjanoisille tiedoksi: Haluan lapsen, koska toivon arkeeni lasta ja perhettä, haluan siis elää sellaista elämään mihin kuuluu lapsi, ja tehdä sellaisia juttuja mitä lapsen kanssa tehdään. Haluan hoitaa lasta ja pitää huolta hänestä, opettaa häntä ja ihailla ja ihmetellä kun hän kasvaa. Haluan myös jakaa tämän ihmeellisyyden lapsen isän kanssa. Niin, kaipa nämä lopulta itsekkäitä motiiveja ovat, vaikka kyseessä olisikin päällimmäisenä tarve antaa itsestään jotain ja hoivata pientä ja sitten isompaakin ihmistä. Tarve mikä tarve kuitenkin.
Freddien teoriaan, en tiedä onko tämä nyt biologinen tarve, psykologiseksi ennemminkin kuvaisin, vaikka biologiaa kai sekin lopulta on. Täydeksi naiseksi kokemista tms en koe kaipaavani, olin ihan riittävän nainen itselleni aiemminkin.
Luulen, että miehen motiivit ovat aika lailla omani kaltaiset, painottuen ehkä enemmän sinne myöhemmän tekemisen kuin kohta koittavan hoivaamisen suuntaan. Toivon kyllä että löytää hoivaviettiäänkin lapsen synnyttyä.
Vähän tällaista tajunnanvirtaa tämä nyt, ei ehkä loppuun asti mietittyä. Tarkentelen myöhemmin ehkä.
Sukupuolikysymykseen: Meille on ultrassa veikattu tyttöä, minkä mainitsinkin jossain ketjussa aiemmin syksyllä. Veikkaus ei ollut "varma", mutta kovasti tyttöä molemmat nyt odotetaan, kai siihen on jotenkin ehtinyt orientoitua. Niin, ehkä myös noin sadan mekon verran... Hassua, ihan alussa ehkä toivoin pikkaisen enemmän poikaa, nyt taas tyttöä. Mutta niin klisee kuin onkin, niin eniten toivon, että lapsi olisi terve. En tiedä miten kestäisin katsoa oman lapsen kärsimystä millään tasolla.
