Päivän linkki

[Elppis]

Uusi käänne Kiesi-keississä.

Mwaha!

[Teraslilja_m]

Inside the Apocalyptic Soviet Doomsday Machine

"The Perimeter system is very, very nice," he says. "We remove unique responsibility from high politicians and the military."

Yarynich is talking about Russia's doomsday machine. That's right, an actual doomsday device—a real, functioning version of the ultimate weapon, always presumed to exist only as a fantasy of apocalypse-obsessed science fiction writers and paranoid über-hawks. The thing that historian Lewis Mumford called "the central symbol of this scientifically organized nightmare of mass extermination." Turns out Yarynich, a 30-year veteran of the Soviet Strategic Rocket Forces and Soviet General Staff, helped build one.

Moscow soon believed the new US leadership really was ready to fight a nuclear war. But the Soviets also became convinced that the US was now willing to start a nuclear war. "The policy of the Reagan administration has to be seen as adventurous and serving the goal of world domination," Soviet marshal Nikolai Ogarkov told a gathering of the Warsaw Pact chiefs of staff in September 1982.

A few months later, Reagan made one of the most provocative moves of the Cold War. He announced that the US was going to develop a shield of lasers and nuclear weapons in space to defend against Soviet warheads. He called it missile defense; critics mocked it as "Star Wars."

To Moscow it was the Death Star—and it confirmed that the US was planning an attack. It would be impossible for the system to stop thousands of incoming Soviet missiles at once, so missile defense made sense only as a way of mopping up after an initial US strike. The US would first fire its thousands of weapons at Soviet cities and missile silos. Some Soviet weapons would survive for a retaliatory launch, but Reagan's shield could block many of those. Thus, Star Wars would nullify the long-standing doctrine of mutually assured destruction, the principle that neither side would ever start a nuclear war since neither could survive a counterattack.

Perimeter ensures the ability to strike back, but it's no hair-trigger device. It was designed to lie semi-dormant until switched on by a high official in a crisis. Then it would begin monitoring a network of seismic, radiation, and air pressure sensors for signs of nuclear explosions. Before launching any retaliatory strike, the system had to check off four if/then propositions: If it was turned on, then it would try to determine that a nuclear weapon had hit Soviet soil. If it seemed that one had, the system would check to see if any communication links to the war room of the Soviet General Staff remained. If they did, and if some amount of time—likely ranging from 15 minutes to an hour—passed without further indications of attack, the machine would assume officials were still living who could order the counterattack and shut down. But if the line to the General Staff went dead, then Perimeter would infer that apocalypse had arrived. It would immediately transfer launch authority to whoever was manning the system at that moment deep inside a protected bunker—bypassing layers and layers of normal command authority. At that point, the ability to destroy the world would fall to whoever was on duty: maybe a high minister sent in during the crisis, maybe a 25-year-old junior officer fresh out of military academy. And if that person decided to press the button ... If/then. If/then. If/then. If/then.

Once initiated, the counterattack would be controlled by so-called command missiles. Hidden in hardened silos designed to withstand the massive blast and electromagnetic pulses of a nuclear explosion, these missiles would launch first and then radio down coded orders to whatever Soviet weapons had survived the first strike. At that point, the machines will have taken over the war. Soaring over the smoldering, radioactive ruins of the motherland, and with all ground communications destroyed, the command missiles would lead the destruction of the US.

In fact, the Soviet military didn't even inform its own civilian arms negotiators. "I was never told about Perimeter," says Yuli Kvitsinsky, lead Soviet negotiator at the time the device was created.

The silence can be attributed partly to fears that the US would figure out how to disable the system. But the principal reason is more complicated and surprising. According to both Yarynich and Zheleznyakov, Perimeter was never meant as a traditional doomsday machine. The Soviets had taken game theory one step further than Kubrick, Szilard, and everyone else: They built a system to deter themselves.

By guaranteeing that Moscow could hit back, Perimeter was actually designed to keep an overeager Soviet military or civilian leader from launching prematurely during a crisis. The point, Zheleznyakov says, was "to cool down all these hotheads and extremists. No matter what was going to happen, there still would be revenge. Those who attack us will be punished."

If Soviet radar picked up an ominous but ambiguous signal, the leaders could turn on Perimeter and wait. If it turned out to be geese, they could relax and Perimeter would stand down. Confirming actual detonations on Soviet soil is far easier than confirming distant launches. "That is why we have the system," Yarynich says. "To avoid a tragic mistake. "

Even given an unthinkable series of accidents, he reminds me, there would still be at least one human hand to prevent Perimeter from ending the world. Prior to 1985, he says, the Soviets designed several automatic systems that could launch counterattacks without any human involvement whatsoever. But all these devices were rejected by the high command. Perimeter, he points out, was never a truly autonomous doomsday device. "If there are explosions and all communications are broken," he says, "then the people in this facility can—I would like to underline can—launch."

It might not actually be a button, he then explains. It could now be some kind of a key or other secure form of switch. He's not absolutely sure. After all, he says, Dead Hand is continuously being upgraded.

[Teraslilja_m]

1st Successful Amateur Hi-Def Video from The Edge of Space.
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=Lie0diOhfdg[/youtube]

Noin 6:15 lähtien alkaa raju kyyti takaisin

[Teraslilja_m]

Vertaisarvioinnin autuutta...
How to Publish a Scientific Comment in 1 2 3 Easy Steps

Erittäin pitkä, mutta kannattaa lukea loppuun asti!

[Tiski]

Dramaticasta löytää aina jotain hiukan ihmetyttävää.

http://encyclopediadramatica.com/Pear_Chan

Julkimoita jos monenlaisia. Liki täydelliset kasvot, mutta ...

[Teraslilja_m]

Essee: EXILE FOR NON-BELIEVERS
An example of a scientific association behaving like a teenage school-girl: repeating baseless assumptions, and spurning colleagues who disagree.

The price for speaking out against global warming is exile from your peers, even if you are at the top of your field. What follows is an example of a scientific group that not only stopped a leading researcher from attending a meeting, but then—without discussing the evidence—applauds the IPCC and recommends urgent policies to reduce greenhouse gases. What has science been reduced to if bear biologists feel they can effectively issue ad hoc recommendations on worldwide energy use? How low have standards sunk if informed opinion is censored, while uninformed opinion is elevated to official policy? If a leading researcher can’t speak his mind without punishment by exile, what chance would any up-and-coming researcher have? As Mitchell Taylor points out “It’s a good way to maintain consensus”.

And so it is. But it’s not science.

...

[EveryWoman]

Vertical farming: uusi, parempi viljelymalli. Jäänpä odottelemaan, milloin noita hökötyksiä ilmestyy Helsinkiin! Voisivat olla visuaalisestikin miellyttäviä kaupunkikuvassa. Ja poliittisesti mielenkiintoinen siirto.

[Bhven]

Vertical farming: uusi, parempi viljelymalli. Jäänpä odottelemaan, milloin noita hökötyksiä ilmestyy Helsinkiin! Voisivat olla visuaalisestikin miellyttäviä kaupunkikuvassa. Ja poliittisesti mielenkiintoinen siirto.

MIelenkiintoista. Helsingillähän on tuhat hehtaaria peltoa Viikissä ja Haltialassa, joten rakennusmaakin on jo valmiina. Siittä vaan pykäämään.

[Chap]

Vertical farming: uusi, parempi viljelymalli.

Hauska vaikka ei tuo lienekään muuta kuin megalomaaninen fantasia.

[EveryWoman]

Vertical farming: uusi, parempi viljelymalli.

Hauska vaikka ei tuo lienekään muuta kuin megalomaaninen fantasia.

Kuinni? PDF-muotoinen selvitys

Hydroponisella viljelyllä (viljely ilman kasvualustaa) kasvit kasvavat todistetusti tavallista nopeammin. Jokainen voi todeta asian kokeilemalla kotona. Kalojen jätösten kierrättäminen kasvien ravinnoksi on saatu onnistumaan pienessä mittakaavassa suljetulla vesikierrolla (onko ne vivaarioita nimeltään, joissa on kaloja vedessä ja kasveja, ja toimiva pienoisekosysteemi), joten miksipä ei sama systeemi toimisi isommassakin yksikössä. Kun viljellään ilman maa-ainesta, työvaiheita kasvien matkalla viljelykseltä lautaselle jää pois. Samoin kuljetusmatkojen lyhentyminen merkitsee huomattavia säästöjä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta. Niinikään lannoitteiden ja hyönteismyrkkyjen tarpeettomuus on plussaa ja helpottaa toteutusta.

Lisäetuna pitäisin sitäkin, että näissä systeemeissä voisi aiempaa huolettomammin viljellä myös gm-lajikkeita, kun ei olisi pelkoa siitä että ne saatuttavat ympäristön maatiaislajikkeet ja kurjistavat biodiversiteettiä.

Mitä pitäisit systeemin toteutumisen suurimpina esteinä?

[Chap]

Vertical farming: uusi, parempi viljelymalli.

Hauska vaikka ei tuo lienekään muuta kuin megalomaaninen fantasia.

Kuinni? PDF-muotoinen selvitys

Hydroponisella viljelyllä (viljely ilman kasvualustaa) kasvit kasvavat todistetusti tavallista nopeammin. Jokainen voi todeta asian kokeilemalla kotona. Kalojen jätösten kierrättäminen kasvien ravinnoksi on saatu onnistumaan pienessä mittakaavassa suljetulla vesikierrolla (onko ne vivaarioita nimeltään, joissa on kaloja vedessä ja kasveja, ja toimiva pienoisekosysteemi), joten miksipä ei sama systeemi toimisi isommassakin yksikössä. Kun viljellään ilman maa-ainesta, työvaiheita kasvien matkalla viljelykseltä lautaselle jää pois. Samoin kuljetusmatkojen lyhentyminen merkitsee huomattavia säästöjä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta. Niinikään lannoitteiden ja hyönteismyrkkyjen tarpeettomuus on plussaa ja helpottaa toteutusta.

Lisäetuna pitäisin sitäkin, että näissä systeemeissä voisi aiempaa huolettomammin viljellä myös gm-lajikkeita, kun ei olisi pelkoa siitä että ne saatuttavat ympäristön maatiaislajikkeet ja kurjistavat biodiversiteettiä.

Mitä pitäisit systeemin toteutumisen suurimpina esteinä?

Hintaa. Päinvastoin kun mitä sivuilla annettiin ymmärtää, kuljetuskustannukset eivät ole kovinkaan iso osa maataloustuotteiden kustannuksista. Sitä vastoin pilvenpiirtäjän rakentaminen on hyvin kallista, erityisesti keskelle kaupunkia. Jos tuo on oikeasti parempi tapa kasvattaa rehuja, niin realistisempaa olisi rakentaa vähän vähemmän korkeita kasvihuoneita kaupunkien laidoille.

Noilla sivuilla en löytänyt yhtäkään kustannuslaskelmaa (en tosin käynyt läheskään kaikkea matskua läpi) ja epäilen vahvasti, että tuosta ei saa kannattavaa millään uskottavilla oletuksilla ainakaan lähimpien vuosikymmenien aikana ja jos lähtökohtana on rakentaa kasvihuonepilvenpiirtäjä Manhattanille.

Edullisempi tapa kasvattaa kaikki ne lisärehut mitä tulevan kahden kolmen miljardin ihmisen ja kaikkien muiden kasvavan elintason tyydyttämiseksi tarvitaan lienee satotuottavuuden nostaminen mikä on monessa kehitysmaassa vain murto-osa länsimaiden tasosta.

Ihmetytti tuossa mallissa myös saavatko kasvit oikeasti tarpeeksi aurinkoa. Normaalissa kasvihuoneessa kattokin on lasia ja aurinko paistaa joka kulmasta. Tuossa mallissa aurinkoa saa vain silloin kun aurinko paistaa oikeasta kulmasta.

[EveryWoman]

Hintaa. Päinvastoin kun mitä sivuilla annettiin ymmärtää, kuljetuskustannukset eivät ole kovinkaan iso osa maataloustuotteiden kustannuksista.

Sivu 12: "10-13% of all U.S. energy goes to processing, packaging and transporting food to supermarkets". Onko tuo mielestäsi kovastikin pielessä?

Sitä vastoin pilvenpiirtäjän rakentaminen on hyvin kallista, erityisesti keskelle kaupunkia. Jos tuo on oikeasti parempi tapa kasvattaa rehuja, niin realistisempaa olisi rakentaa vähän vähemmän korkeita kasvihuoneita kaupunkien laidoille.

Sivu 38 (suunnitelma koskee Chicagoa): "Existing warehouse buildings, purchase price per building USD 9 000 000,-; improvements USD 25 000 000,-". Laskelma sisältää myös varsinaiset kasvatuslaitteet ja ylläpitokulut (palkat, verot, huolto, vakuutukset jne.).

Noilla sivuilla en löytänyt yhtäkään kustannuslaskelmaa (en tosin käynyt läheskään kaikkea matskua läpi) ja epäilen vahvasti, että tuosta ei saa kannattavaa millään uskottavilla oletuksilla ainakaan lähimpien vuosikymmenien aikana ja jos lähtökohtana on rakentaa kasvihuonepilvenpiirtäjä Manhattanille.

Manhattan on maailman kalleimpia paikkoja, joten vaikka tuo siellä ei olisi kannattavaa, monessa muussa paikassa voi olla. Jos tulkitsin laskelman oikein, sen mukaan Chicagossa viisi yksikköä maksaisi itsensä takaisin selvästi alle vuodessa. Ja Manhattanillakin voisi olla kiinnostusta vähän satsata tuommoiseen, kun jossain vaiheessa se kuitenkin muuttuu alkuinvestoinnin jälkeen kannattavaksi. Kai siihen jonkun mallin pystyy kehittämään; esim. että verotetaan pitkän matkan päästä tulevaa ja menetelmän puolesta luontoa kuormittavaa tavaraa enemmän (ellei sitten polttoaineveroja ja saastutusta aleta jo muutenkin verottaa kireämmin).

Edullisempi tapa kasvattaa kaikki ne lisärehut mitä tulevan kahden kolmen miljardin ihmisen ja kaikkien muiden kasvavan elintason tyydyttämiseksi tarvitaan lienee satotuottavuuden nostaminen mikä on monessa kehitysmaassa vain murto-osa länsimaiden tasosta.

Chicagolaiset käyttävät ravintonsa viljelemiseen 58 kertaa Chicagon verran maata. Näissä VF-systeemeissähän se tehokkuus (kasvu/kasvi + erikseen vielä kasvu/maapinta-ala) nimenomaan kohoaa tasolle, josta alkaa olla oikeasti apua.

Ihmetytti tuossa mallissa myös saavatko kasvit oikeasti tarpeeksi aurinkoa. Normaalissa kasvihuoneessa kattokin on lasia ja aurinko paistaa joka kulmasta. Tuossa mallissa aurinkoa saa vain silloin kun aurinko paistaa oikeasta kulmasta.

Kts. sivu 20, näet systeemin perusidean.

[Chap]

Hintaa. Päinvastoin kun mitä sivuilla annettiin ymmärtää, kuljetuskustannukset eivät ole kovinkaan iso osa maataloustuotteiden kustannuksista.

Sivu 12: "10-13% of all U.S. energy goes to processing, packaging and transporting food to supermarkets". Onko tuo mielestäsi kovastikin pielessä?

No on. Teollisuuden ja liikenteen osuus USA:n energiakulutuksesta on wikipedian mukaan 61 % (33 + 28 ). En millään voi uskoa, että siitä kuudesosa kuluisi sapuskan kuljettamiseen ja prosessointiin, jonka ei pitäisi olla mitenkään erityisen energiaintensiivistä. Lisäksi tuosta luvusta prosessointi ja pakkaaminen ei katoaisi sen takia, että viljellään rehuja kaupungissa. Sen lisäksi pointtini ei ollut miten ison osan USA:n energiakulutuksesta tarvitaan sapuskan tuottamiseen, vaan että ruuan hinnasta vain pieni osa on kuljetuskustannuksia, paljon isompi osa uppoaa jyväjemmareiden kuluihin, sapuskan jalostukseen ja vähittäismyynnin katteisiin.

Missä muuten eläimet pidettäisiin? Myös siellä pilvenpiirtäjähamppulamppuvarastohallissa?

Sitä vastoin pilvenpiirtäjän rakentaminen on hyvin kallista, erityisesti keskelle kaupunkia. Jos tuo on oikeasti parempi tapa kasvattaa rehuja, niin realistisempaa olisi rakentaa vähän vähemmän korkeita kasvihuoneita kaupunkien laidoille.

Sivu 38 (suunnitelma koskee Chicagoa): "Existing warehouse buildings, purchase price per building USD 9 000 000,-; improvements USD 25 000 000,-". Laskelma sisältää myös varsinaiset kasvatuslaitteet ja ylläpitokulut (palkat, verot, huolto, vakuutukset jne.).

Hah, tuolta löytyikin ne edellisessä viestiässä kaipaamani kustannuslaskelmat. Eli 122 miltsin investoinnilla saa 93 miltsin vuotuisen cash flown. Kuulostaa vähän wincapitan mainoskirjeeltä.

No ei sillä, vaikka tuo laskelma melko varmasti on vähintäänkin reippaan ylioptimistinen, niin ehkä tuossa menetelmässä on pointtia. Onko jossain jotain testiyksikköä ja jotain muutakin kokemuksia kuin pelkästään suunnitelmia?

Vertikaalijyväjemmareilla on näköjään monta suunnitelmaa, eli itse kiinnitin huomion ensin suuruudenhulluihin pilvenpiirtäjiin ja teksteihin pystyttää kasvihuoneita Manhattanille. Mutta tietty hyvä jos on vähän käytännöllisempiäkin suunnitelmia.

Edullisempi tapa kasvattaa kaikki ne lisärehut mitä tulevan kahden kolmen miljardin ihmisen ja kaikkien muiden kasvavan elintason tyydyttämiseksi tarvitaan lienee satotuottavuuden nostaminen mikä on monessa kehitysmaassa vain murto-osa länsimaiden tasosta.

Chicagolaiset käyttävät ravintonsa viljelemiseen 58 kertaa Chicagon verran maata. Näissä VF-systeemeissähän se tehokkuus (kasvu/kasvi + erikseen vielä kasvu/maapinta-ala) nimenomaan kohoaa tasolle, josta alkaa olla oikeasti apua.

Kyse onkin mitä halutaan optimoida: mahdollisimman isoa tuottavuutta pinta-alayksikköä kohden vai tuottavuutta investoitua rahayksikköä kohden.

[EveryWoman]

Teollisuuden ja liikenteen osuus USA:n energiakulutuksesta on wikipedian mukaan 61 % (33 + 28 ). En millään voi uskoa, että siitä kuudesosa kuluisi sapuskan kuljettamiseen ja prosessointiin, jonka ei pitäisi olla mitenkään erityisen energiaintensiivistä. Lisäksi tuosta luvusta prosessointi ja pakkaaminen ei katoaisi sen takia, että viljellään rehuja kaupungissa.

Kyllähän se prosessointi muuttuu ihan merkitsevästi kevyemmäksi, kun kasveja ei tarvitse pestä eikä nostaa mullasta eikä maata myllätä edestakaisin (en tosin tiedä lasketaanko tässä se myllääminen prosessoinniksi, ehkä ei). Varmaan pakkaaminenkin helpottuu jonkin verran, kun tavara on valmiiksi siistissä ja tiiviissä rivissä - laitteistojen toimintaperiaatetta en tunne tarkemmin mut tällainen hunch on.

Sen lisäksi pointtini ei ollut miten ison osan USA:n energiakulutuksesta tarvitaan sapuskan tuottamiseen, vaan että ruuan hinnasta vain pieni osa on kuljetuskustannuksia, paljon isompi osa uppoaa jyväjemmareiden kuluihin, sapuskan jalostukseen ja vähittäismyynnin katteisiin.

Ei mua ainakaan se ruuan hinta ensisijaisesti kiinnosta, vaan ruokatuotannon tulevaisuus, ruokapulasta johtuvien sotien ennaltaehkäisy, biodiversiteetin säilyttäminen sen sijaan että kaikki käyttökelpoinen maa-ala valjastetaan ruoan tai rehun tuotantoa varten, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen jne. Siksi nuokin varmaan puhuivat kuljetusten osalta polttoaineen kulutuksesta eikä hinnasta.

Missä muuten eläimet pidettäisiin? Myös siellä pilvenpiirtäjähamppulamppuvarastohallissa?

Kalojahan tuohon systeemiin kuuluisi, tosin olisi kiva saada jotain selvityksiä siitä, miten ne siellä sitten voivat eli onko kala-arvoista elämää semmoinen. Lihantuotanto nykymuodossaan on puolestaan sikäli karmivaa (ja myös taloudellisesti huonosti optimoitavissa olevaa) touhua, että siitä tulisi pyrkiä mahdollisimman nopeasti eroon. Tiedehörhöillähän on työn alla mm. lihaskudosten kasvattaminen ilman eläimiä, joka olisi periaatteessa samantyyppinen parannus lihantuotantoon kuin tämä systeemi kasvien viljelyyn. Eli kun ylimääräiset hommelit (kasvualusta=multa, tai eläimen aivot ja muut tarpeettomat osat) jätetään prosesseista kokonaan pois, homma järkevöityy monesta eri näkökulmasta aivan uudelle tasolle.

Hah, tuolta löytyikin ne edellisessä viestiässä kaipaamani kustannuslaskelmat. Eli 122 miltsin investoinnilla saa 93 miltsin vuotuisen cash flown. Kuulostaa vähän wincapitan mainoskirjeeltä.

No ei sillä, vaikka tuo laskelma melko varmasti on vähintäänkin reippaan ylioptimistinen, niin ehkä tuossa menetelmässä on pointtia. Onko jossain jotain testiyksikköä ja jotain muutakin kokemuksia kuin pelkästään suunnitelmia?

En tiedä, törmäsin vasta itsekin aiheeseen. Muistelen kuitenkin kuulleeni, että moni isokin pääomasijoittaja on ollut hommasta kiinnostunut, joten toivottavasti siitä kuullaan vielä ja mahd. pian. Mulla on poliittinen agenda, haluan maton Keskustan jalan alta lopullisesti (tai sekin käy, että ottavat agendalleen viljelymenetelmien tulevaisuuden sen sijaan että takertuvat menneisyyteen)!

Vertikaalijyväjemmareilla on näköjään monta suunnitelmaa, eli itse kiinnitin huomion ensin suuruudenhulluihin pilvenpiirtäjiin ja teksteihin pystyttää kasvihuoneita Manhattanille. Mutta tietty hyvä jos on vähän käytännöllisempiäkin suunnitelmia.

Noi maalailut ja hehkutukset varmaan on sitä, mitä Jenkeissä pitää ekaksi vyöryttää ylle että saa ihmiset lukemaan lisää.

Kyse onkin mitä halutaan optimoida: mahdollisimman isoa tuottavuutta pinta-alayksikköä kohden vai tuottavuutta investoitua rahayksikköä kohden.

Höh, kuka vielä nykyaikana ajattelee noin kapeakatseisesti? Tässä optimoidaan kuule vähän isompia linjoja, siitä aina niin huvittavasta maailmanrauhasta alkaen.

[Chap]

Ei mua ainakaan se ruuan hinta ensisijaisesti kiinnosta, vaan ruokatuotannon tulevaisuus, ruokapulasta johtuvien sotien ennaltaehkäisy, biodiversiteetin säilyttäminen sen sijaan että kaikki käyttökelpoinen maa-ala valjastetaan ruoan tai rehun tuotantoa varten, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen jne. Siksi nuokin varmaan puhuivat kuljetusten osalta polttoaineen kulutuksesta eikä hinnasta.

Kyse onkin mitä halutaan optimoida: mahdollisimman isoa tuottavuutta pinta-alayksikköä kohden vai tuottavuutta investoitua rahayksikköä kohden.

Höh, kuka vielä nykyaikana ajattelee noin kapeakatseisesti? Tässä optimoidaan kuule vähän isompia linjoja, siitä aina niin huvittavasta maailmanrauhasta alkaen.

Minulle jäi nyt vähän epäselväksi oliko tämä tarkoitettu vitsiksi. Joka tapauksessa asioiden tekeminen kustannustehokkaasti ei ole ristiriidassa esim. maailmanrauhan kanssa vaan päinvastoin hyvin olennainen tekijä jos halutaan ratkoa noita mainitsemiasi ongelmia. Pitäähän ihmisillä olla varaa ruokaan. Jos projekteja ei mitata ollenkaan rahallisen tuotonmittareilla vaan jollain hatusta revityillä mittareilla kuten tuo tuottavuus per pinta-ala, päädytään helposti projekteihin jotka eivät palvele tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla eli tässä tapauksessa maailman nälkätilanteen helpottaminen. Raha ei tässä tapauksessa ole jokin paha itseisarvo vaan kätevä tapa tehdä asioista yhteismitallisia.

[EveryWoman]

^Ihanko totta raha ei ole paha (oikeesti nyt hei)?

"Kapeakatseisuus" ei tarkoita, että ajattelisi jotakin pahaa tai tarpeetonta an sich, vaan että ei ajattele riittävästi muita tärkeitä asiaan liittyviä juttuja, tai että ajattelun tähtäin on liian lyhyt, tai sekä että.

[Chap]

^Ihanko totta raha ei ole paha (oikeesti nyt hei)?

"Kapeakatseisuus" ei tarkoita, että ajattelisi jotakin pahaa tai tarpeetonta an sich, vaan että ei ajattele riittävästi muita tärkeitä asiaan liittyviä juttuja, tai että ajattelun tähtäin on liian lyhyt, tai sekä että.

Kyllä tuottavuuslaskelmaan voi (ja pitää) ottaa mukaan kaikki merkittäväksi katsotut asiat ja pitkän tähtäimen vaikutukset.

[EveryWoman]

Kyllä tuottavuuslaskelmaan voi (ja pitää) ottaa mukaan kaikki merkittäväksi katsotut asiat ja pitkän tähtäimen vaikutukset.

No se vaan kuulosti vähän jännältä kun annoit tällaiset vaihtoehdot:

mahdollisimman isoa tuottavuutta pinta-alayksikköä kohden vai tuottavuutta investoitua rahayksikköä kohden

Kun ajatus oli, että kasvuvauhti pinta-alayksikköä kohden on yksi tärkeä tekijä tulevaisuuden ruokakriisien ennaltaehkäisyssä. Eikö silloin ole aika selvää, että se lisää tuottavuutta myös investoitua rahayksikköä kohden pitkällä tähtäimellä?

[Chap]

Kyllä tuottavuuslaskelmaan voi (ja pitää) ottaa mukaan kaikki merkittäväksi katsotut asiat ja pitkän tähtäimen vaikutukset.

No se vaan kuulosti vähän jännältä kun annoit tällaiset vaihtoehdot:

mahdollisimman isoa tuottavuutta pinta-alayksikköä kohden vai tuottavuutta investoitua rahayksikköä kohden

Kun ajatus oli, että kasvuvauhti pinta-alayksikköä kohden on yksi tärkeä tekijä tulevaisuuden ruokakriisien ennaltaehkäisyssä. Eikö silloin ole aika selvää, että se lisää tuottavuutta myös investoitua rahayksikköä kohden pitkällä tähtäimellä?

Siis se ratkaisu, jossa on paras tuottavuus per pinta-ala =! paras tuottavuus per investoitu rahayksikkö. Jos meillä on miljardi euroa Bill Gates säätiön rahaa lievittää maailman nälänhätää, pitää arvioida onko paras tapa rakentaa hamppulamppuvirityksiä varastohalliin Nairobissa vai kenties tukea paikallisia maanviljelijöitä parantamaan heidän peltojensa tuottavuutta jollain tapaa (esim. lannoitteet, hyönteismyrkyt, kastelu, uudet lajikkeet). Järkevässä vertailussa otetaan huomioon myös projektien kaikki tärkeäksi koetut vaikutukset yhteiskunnalle mukaan lukien eroosio, tuotteiden terveysvaikutukset jne.

[aasi]

http://blog.piraattipuolue.fi/2009/09/t ... nt-page-1/

Nikki hävisi käräjillä.

http://www.turre.com/2009/09/parodia-on ... -sensuuri/

[Teraslilja_m]

Jääkiekkomaila on kuollut, kauan eläköön AGW ... vai tuleeko se elämään...

Fresh Data on Briffa's Yamal #1

A few days ago, I became aware that the long-sought Yamal measurement data url had materialized at Briffa's website - after many years of effort on my part and nearly 10 years after its original use in Briffa (2000).

I am very grateful to the editors of Phil Trans B (Roy Soc) - at long last, a journal editor stood up to CRU, requiring Briffa to archive supporting data. They actually asked Briffa to archive the data last year. He asked for further time. When I looked earlier this year, it was still unarchived. However, when I looked again a few days ago, it had finally been archived (without anyone at CRU having the courtesy to inform me that they had rectified the situation.)

I'm assuming that CA readers are aware that, once the Yamal series got on the street in 2000, it got used like crack cocaine by paleoclimatologists, and of its critical role in many spaghetti graph reconstructions, including, most recently, a critical role in the Kaufman reconstruction.

Ja kun auditointia pääsee vihdoin "kuka tahansa" tekemään, käykin näin...
Yamal: A "Divergence" Problem

The second image below is, in my opinion, one of the most disquieting images ever presented at Climate Audit.

Figure 2. A comparison of Yamal RCS chronologies. red - as archived with 12 picked cores; black - including Schweingruber's Khadyta River, Yamal (russ035w) archive and excluding 12 picked cores. Both smoothed with 21-year gaussian smooth. y-axis is in dimensionless chronology units centered on 1 (as are subsequent graphs (but represent age-adjusted ring width).

Eli kun valitut 12 kirsikkapuuta (köh köh ) korvattiin koko käytettävissä olevalla aineistolla, kuuluisa lätkämaila katosi... <puf>

No mitä merkitystä yhdellä vaivaisella lämpötilaproksyllä sitten on? Se on hyvinkin suuri...

The Impact of Yamal on the Spaghetti Graph

IPCC AR4 said that the late 20th century was the warmest in 1300 years, relying not just on the Mann Hockey Stick, but on about 10 reconstructions by a relatively small group of authors (the "Hockey Team" or the "Team"). These reconstructions are typically presented in a smoothed version as what I've called here "spaghetti graph" - a term that has spread into wider usage. The IPCC AR4 spaghetti graph is shown below. Wikipedia has a similar spaghetti graph; the NAS Panel had a simplified spaghetti graph. In detail, these reconstructions seem to agree on very little other than that the modern warm period is slightly warmer than the Medieval Warm Period.

The IPCC spaghetti graph contains 10 "multiproxy" reconstructions, 9 of which go back to the MWP.

One important "family" of spaghetti graph reconstructions are highly dependent on strip bark bristlecones/foxtails (a topic which has been much discussed here and elsewhere) but which do not use Yamal. These are "highly dependent" on strip bark bristlecones/foxtails in the sense that their methods do not yield a HS without them. Examples include MBH98-99, Crowley and Lowery 2000, Esper et al 2002 plus the re-statements of the NBH network in Rutherford et al 2005, Mann et al 2007 and Wahl and Ammann 2007.

A second "family" of spaghetti graph reconstructions are dependent on Briffa's Yamal - again, in the sense, that the equivalent calculation using plausible alternatives (e.g. Esper's Polar Urals version instead of Briffa's Yamal) yield different MWP-modern relationships. Examples include Briffa 2000, the closely related D'Arrigo et al 2006 and very recently, Kaufman et al 2009 (despite its first impression of a very different network.)

A third "family" of reconstructions wears both belt and braces - i.e. using both strip bark and Yamal. Key examples are Mann and Jones 2003, Mann et al (EOS 2003), Osborn and Briffa 2006, Hegerl et al 2007. The recent UNEP graphic uses the Mann and Jones 2003 version. A common stratagem in these studies is a leave one out sensitivity - where they show that they can "get" a similar result by leaving out any individual proxy. They can do so safely because they have both Yamal and bristlecones.

In summary, the apparent problems with Briffa's Yamal series impact multiple other studies:
Briffa 2000, Mann and Jones 2003 (used in the recent UNEP graphic), Mann et al (EOS 2003), Jones and Mann 2004, Osborn and Briffa 2006, D'Arrigo et al 2006, Hegerl et al 2007, Kaufman et al 2009 (and of course, Briffa et al 2008).

And because of the non-robust methods used in these studies, replacing the Briffa Yamal version with a more defensible alternative (such as Esper Polar Urals either individually or in combination with the subfossil Yamal data and Schweingruber russ035w in Yamal) is going to have a material impact on the medieval-modern differential.

[EveryWoman]

Siis se ratkaisu, jossa on paras tuottavuus per pinta-ala =! paras tuottavuus per investoitu rahayksikkö. Jos meillä on miljardi euroa Bill Gates säätiön rahaa lievittää maailman nälänhätää, pitää arvioida onko paras tapa rakentaa hamppulamppuvirityksiä varastohalliin Nairobissa vai kenties tukea paikallisia maanviljelijöitä parantamaan heidän peltojensa tuottavuutta jollain tapaa (esim. lannoitteet, hyönteismyrkyt, kastelu, uudet lajikkeet). Järkevässä vertailussa otetaan huomioon myös projektien kaikki tärkeäksi koetut vaikutukset yhteiskunnalle mukaan lukien eroosio, tuotteiden terveysvaikutukset jne.

Niin no mä pidin itsestäänselvänä, että tuottavuutta per investointi halutaan optimoida. Ja katsoin, että tuottavuutta per pinta-ala kannattaa optimoida välineellisesti tämän päätavoitteen saavuttamiseksi, vaikka nuo tavoitteet eivät olekaan yksi yhteen. Toki aikaikkuna vaikuttaa tässä; mitä pidempi tähtäin, sitä selvemmin uskon mainittua vaikutusta esiintyvän kaikissa mahdollisissa skenaarioissa.

Jos puolestaan tavoitteena ei ole bisnes vaan kehitysapu tms., kuvio muuttuu koska tavoitteet ja arvot muuttuvat.

[Chap]

Niin no mä pidin itsestäänselvänä, että tuottavuutta per investointi halutaan optimoida.

Aha, kuitenkin viesti tai pari sitten ihmettelit miksi niin pitäisi tehdä.

Ja katsoin, että tuottavuutta per pinta-ala kannattaa optimoida välineellisesti tämän päätavoitteen saavuttamiseksi, vaikka nuo tavoitteet eivät olekaan yksi yhteen.

En kyllä ymmärrä tuota fetissiä peltopinta-alan minimointiin. Mitä jos parhaaseen tapaan ratkaista maailman nälkätilanne, ympäristöongelmat ja samalla kieltää keskusta-puolue kuuluisi maailman peltopinta-alan laajentaminen?

[EveryWoman]

Niin no mä pidin itsestäänselvänä, että tuottavuutta per investointi halutaan optimoida.

Aha, kuitenkin viesti tai pari sitten ihmettelit miksi niin pitäisi tehdä.

En kerkeä tarkistamaan, mutta tarkoitus oli kritisoida pelkän tuottavuuden maksimointia lyhyellä tähtäimellä. Tarkoitin tällä sellaista asennetta jossa ei haluta tehdä R&D:tä ja investointeja kun se maksaa eikä tuota välittömästi rahaa. Puhuttiin siis varmaankin ristiin?

Ja katsoin, että tuottavuutta per pinta-ala kannattaa optimoida välineellisesti tämän päätavoitteen saavuttamiseksi, vaikka nuo tavoitteet eivät olekaan yksi yhteen.

En kyllä ymmärrä tuota fetissiä peltopinta-alan minimointiin. Mitä jos parhaaseen tapaan ratkaista maailman nälkätilanne, ympäristöongelmat ja samalla kieltää keskusta-puolue kuuluisi maailman peltopinta-alan laajentaminen?

Jos joku kehittää systeemin, jolla tuon saa tapahtumaan (biodiversiteettiä, luonnontilaisia alueita ja muuta tärkeää tuhoamatta), niin sitten painotukset muuttuvat. Mutta tällä hetkellä laittaisin rahani ennemmin veeäffään kuin peltopinta-alan laajentamiseen.

[Chap]

En kerkeä tarkistamaan, mutta tarkoitus oli kritisoida pelkän tuottavuuden maksimointia lyhyellä tähtäimellä. Tarkoitin tällä sellaista asennetta jossa ei haluta tehdä R&D:tä ja investointeja kun se maksaa eikä tuota välittömästi rahaa. Puhuttiin siis varmaankin ristiin?

Näin varmaan. Yhdistit minuun lyhytnäköisen ja kapeakatseisen rahan maksimoinnin, snif.

Jos joku kehittää systeemin, jolla tuon saa tapahtumaan (biodiversiteettiä, luonnontilaisia alueita ja muuta tärkeää tuhoamatta), niin sitten painotukset muuttuvat. Mutta tällä hetkellä laittaisin rahani ennemmin veeäffään kuin peltopinta-alan laajentamiseen.

Joo, onhan se veeäff paras, jos se on paras.