Pappailu?
Vähän samoilla Pupun kanssa. Vielä kun tukiverkosto ympäriltä puuttuu lähestulkoon kokonaan, niin annan itselleni luvan olla erittäin iloinen siitä omasta ajasta joka tarjolla on tuntematta huonoa omaatuntoa. Kyllä se pikku-ukko mun aikaa saa, vähän liikaakin, senkin pitäisi saada välillä isästään lomaa.
Jotakuinkin näin. Tytsällä on kaksi rakastavaa vanhempaa saman katon alla, soisin asia pysyvän samalla tolalla. Siihen vaaditaan sitä kaksinaikaa, perheajan lisäksi :)Nehemiah James kirjoitti:Vähän samoilla Pupun kanssa. Vielä kun tukiverkosto ympäriltä puuttuu lähestulkoon kokonaan, niin annan itselleni luvan olla erittäin iloinen siitä omasta ajasta joka tarjolla on tuntematta huonoa omaatuntoa. Kyllä se pikku-ukko mun aikaa saa, vähän liikaakin, senkin pitäisi saada välillä isästään lomaa.
Tytsä sylissä lähettää terkkuja, se osaa jo hiffata kun kolli on linjoilla ;p Äitiinsa tullut!
-
- Kitisijä
- Viestit: 9426
- Liittynyt: 22.09.2008 13:03
Tabuja tabuja... Tietyn rasitustason jälkeen päivän paras hetki voi ja saakin olla, kun lapsi nukkuu onnellisesti omaa pikku untaan. Hitto teitä moralisoijia. Eihän tämä millään logiikalla voi tarkoittaa huonoa vanhemmuutta, vaan on pelkästään inhimillistä. Ongelma tämän kanssa lienee pelkästään liikaa yrittävillä äideillä ja asiasta tietämättömillä.
Yliuuttunut ja liian pieni hurmossetä.
Mä myönnän lisäksi vitutuskäyrän koholla olemisen, koska tytsä ei nuku millään ja itse olen jo viideltä ollut valmista sänkykamaa. Ja iskä ei nyt ole optio.
Myönnän, että ei ole sitten Boltin juoksun nähty nopeampaa moovsia ovesta ulos kun oma äitee rantautuu huomenna tänne.
Myönnän haaveilevani viikonlopusta ilman tytsää kotona, nukkuisin ja olisin liikkumatta vessaa ja jääkaappia lukuunottamatta.
Ja jotain muutakin kävi mielessä.
Myönnän, että ei ole sitten Boltin juoksun nähty nopeampaa moovsia ovesta ulos kun oma äitee rantautuu huomenna tänne.
Myönnän haaveilevani viikonlopusta ilman tytsää kotona, nukkuisin ja olisin liikkumatta vessaa ja jääkaappia lukuunottamatta.
Ja jotain muutakin kävi mielessä.
-
- Kitisijä
- Viestit: 9426
- Liittynyt: 22.09.2008 13:03
Njoo, henkilöityyhän nämä välillä väkisinkin, vaikka se ei mikään tarkoitus ollutkaan. Sattui vain nyt sun kohdalla muottiin. Sori.Vesper kirjoitti:Eli mä olen asiasta mitään tietämätön ja irmeli yliyrittävä mutsi. Jippaijee. Tais teillä nyt mennä pointti vähän ohi.
Ettei olis taas vedetty se surullisenkuuluisa et voi tietää, koska sulla ei ole lapsia-kortti.
Näen helposti punaista vanhemmuusasioissa silloin, kun joku painottaa tietynlaista mallivanhemmuutta, jossa ei ole tilaa inhimillisyydelle tai virheille. Siinä ei oikein ole mitään rakentavaa, vaan se luo turhia standardeja ja paineita ihan kaikille vanhemmille.
Viimeksi muokannut Ylermi Ylihankala, 16.09.2009 18:36. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Yliuuttunut ja liian pieni hurmossetä.
- Riemumieli
- Kitisijä
- Viestit: 5971
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
En ymmärrä, miksi on niin kamalaa arvostaa rauhaa ja hiljaisuutta? Paitsi tietysti, jos sitä on, niin toivoo, että olisi muuta.
Uskokaa tai älkää, lapsenkasvatus on kovaa työtä, joten miksei päivän päättyessä voisi huoahtaa ja nostaa jalat pöydälle? Se ei liene sama kuin toivoa olevansa vailla vastuita samaan tapaan kuin työpäivän päättymisestä riemuitseminen osoittaisi työn vihaamista (mikä on tietenkin kaikkien suomalaisten velvollisuus).
Uskokaa tai älkää, lapsenkasvatus on kovaa työtä, joten miksei päivän päättyessä voisi huoahtaa ja nostaa jalat pöydälle? Se ei liene sama kuin toivoa olevansa vailla vastuita samaan tapaan kuin työpäivän päättymisestä riemuitseminen osoittaisi työn vihaamista (mikä on tietenkin kaikkien suomalaisten velvollisuus).
Paras päivä ikinä.
Mut onhan se niin, että me ihmiset valitetaan ja valitetaan (varsinkin minä) ja voin hyvin uskoa, että lapsista valituskin särähtää lapsettoman (ja etenkin ei omasta halustaan lapsettoman) korvaan ikävästi. Just se reaktio "mitä vittua sit hommaat niitä!!!1" ihan ok.
Oon tietosesti koittanu vähentää julkista valitusta, mut ihan joka pirun toinen päivä mielessäni kiroan jomman kumman vintiöistä tosi syvälle peiton uumeniin... Useimmiten se, mitä en kirjoita ylös katoaa sisältä aika vinhasti.
Oon tietosesti koittanu vähentää julkista valitusta, mut ihan joka pirun toinen päivä mielessäni kiroan jomman kumman vintiöistä tosi syvälle peiton uumeniin... Useimmiten se, mitä en kirjoita ylös katoaa sisältä aika vinhasti.
- irmelianneli
- Kitisijä
- Viestit: 3375
- Liittynyt: 14.08.2005 19:34
Hö, no enhän mä ny moralisoi, ei oo varaa. Sitäpaitsi mä puhun tietenkin vasta vajaa 10kk:n kokemuksella Mä en mitenkään voi tietää millasta on olla esim 3-vuotiaan äiti. Kauhulla odotan..
Mut täytyy myöntää ett kyllä mä joskus ihan vaan odotan että koska se herää päikkäreiltä.. koska se vaan on yleensä niin ihana. Ja mukavaa seuraa.
Mut täytyy myöntää ett kyllä mä joskus ihan vaan odotan että koska se herää päikkäreiltä.. koska se vaan on yleensä niin ihana. Ja mukavaa seuraa.
Niin mäkin! Ja näiden sun tyttöös vanhempien viikarien kanssa ehkä enemmän nyt kuin ennen (eli älä turhaan oottele kauhulla tulevia, suhtaudut todnäk uhmiin esim. mua paljon paremmin kun tunnut pikkuvauva-ikäisenkin kanssa pärjäävän henkisesti paremmin)! Se selittyy mulle sillä, että saan nykyään nukkua yöni ja energiaa on sopivasti. Miehen mielestä taas lapset on nyt vasta kumpikin siinä iässä, että niiden kanssa haluaa touhuta kaikkea kovasti. Iskän ja äiskän eroja, iskä enempi touhuu ja äiskälle on silleen aika sama vaikkei "vauvelit" muuta ku haliruttais ja pussais...irmelianneli kirjoitti:Mut täytyy myöntää ett kyllä mä joskus ihan vaan odotan että koska se herää päikkäreiltä.. koska se vaan on yleensä niin ihana. Ja mukavaa seuraa.
On ne ihania, nukkuvat just sopivasti.
^^Eikös se useimmiten niin ole? Kyllä me miehen kanssa käydään iltaisin käsi kädessä katselemassa tuhisevaa nyyttiä ja voivotellaan miten täydellinen pakkaus ollaan saatu aikaan (ja samalla toivon ettei vaan heräis ja nostais kolmatta maailmansotaa). Silti olen pääsääntöisesti tyytyväinen kun on mennyt illalla nukkumaan, se nimittäin tarkoittaa sitä että kaikki on mennyt ok, ja jos ei ole niin sekin vähemmän ok on ohi ja seuraava päivä on taas erilainen.
-
- Kitisijä
- Viestit: 9426
- Liittynyt: 22.09.2008 13:03
- irmelianneli
- Kitisijä
- Viestit: 3375
- Liittynyt: 14.08.2005 19:34
^^ No kiva kuulla
Ymmärrän tietty jos on ongelmia tms niin onhan se ihanaa ett se baby nukkuu, sanomattakin selvää Ei moisesta tarvi saivarrella. Mut jos pääsääntöisesti kaikista ihaninta aikaa elämässä on se kun lapset nukkuu niin voi surku hei Emmä voi itekään sanoo ett tää varsinaisesti mitään jatkuvaa huviajelua olis, vauvalla ½v alakroppa kipsattuna + lastoitettuna, ynnä muuta kivaa.. mut pärjäillään, ja lapsi on tärkein ja tulee ekana ♥
Ymmärrän tietty jos on ongelmia tms niin onhan se ihanaa ett se baby nukkuu, sanomattakin selvää Ei moisesta tarvi saivarrella. Mut jos pääsääntöisesti kaikista ihaninta aikaa elämässä on se kun lapset nukkuu niin voi surku hei Emmä voi itekään sanoo ett tää varsinaisesti mitään jatkuvaa huviajelua olis, vauvalla ½v alakroppa kipsattuna + lastoitettuna, ynnä muuta kivaa.. mut pärjäillään, ja lapsi on tärkein ja tulee ekana ♥
- irmelianneli
- Kitisijä
- Viestit: 3375
- Liittynyt: 14.08.2005 19:34
Voi ei, no ei se haittaa Mä en uskaltanut alkuun edes lähestyä saksien kanssa, mies oli ronskimpi ja jotenkin sit jäi sen hommaksi. En oo tainnut vieläkään leikata kunnolla sen kaikkia kynsiä ikinä.Ylermi Ylihankala kirjoitti:Leikkasin aamulla ekaa kertaa vauvan kynsiä. Tyttö oli kovin touhukas ja ohi meni sormeen. Verta tuli ihan kiitettävästi
Meilläkin mies hoitaa kynsienleikkuun; on sellasta apinarallia että! Poika kutisee jaloistaan niin vietävästi, että toisen on pidettävä jätkä käsin ja jaloin paikalla, että kynnet saadaan leikattua. Yleensä odotetaankin sen verran pitkään, että on pakko leikata, kun jäbä huutaa kun palosireeni. Mitkään leikit, lorut, tai harhautukset ei toimi: heti kun koskeekin käteen tai jalkaan että "nyt leikataan, nopsaa vaan", niin armoton taistelu. Tosin heti leikkauksen jälkeen on oma itsensä ja itku loppuu heti. Pitää vaan taistella näköjään, periaatteen vuoksiirmelianneli kirjoitti:Voi ei, no ei se haittaa Mä en uskaltanut alkuun edes lähestyä saksien kanssa, mies oli ronskimpi ja jotenkin sit jäi sen hommaksi. En oo tainnut vieläkään leikata kunnolla sen kaikkia kynsiä ikinä.Ylermi Ylihankala kirjoitti:Leikkasin aamulla ekaa kertaa vauvan kynsiä. Tyttö oli kovin touhukas ja ohi meni sormeen. Verta tuli ihan kiitettävästi
The great club outshines the individual, always and forever.
- Riemumieli
- Kitisijä
- Viestit: 5971
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Pienenä se olikin helppoa...Suvinen kirjoitti:Meillä ei ole ollut ongelmia kynsienleikkuun kanssa. Jo pariviikkoisena saksin ekan kerran vauvan kynsisaksilla. Hoidan homman aina tissisyötön päälle, kun tyttö on nukahtanut imetystyynylle niin on kaksi kättä käytössä. En edes tiennyt, että niillä saksilla saa minkäänmoista haavaa aikaan, hyvä kun pehmeisiin pikku kynsiin pystyvät
The great club outshines the individual, always and forever.
Melkein 4-vuotiaan kanssa se on taas helppoa - riittää kun sanoo, että liian pitkät kynnet ovat ruman näköisetElppis kirjoitti:Pienenä se olikin helppoa...Suvinen kirjoitti:Meillä ei ole ollut ongelmia kynsienleikkuun kanssa. Jo pariviikkoisena saksin ekan kerran vauvan kynsisaksilla. Hoidan homman aina tissisyötön päälle, kun tyttö on nukahtanut imetystyynylle niin on kaksi kättä käytössä. En edes tiennyt, että niillä saksilla saa minkäänmoista haavaa aikaan, hyvä kun pehmeisiin pikku kynsiin pystyvät
Toki on lapsikohtaista - meidän hienostelijan pitää saada vaihtaa paita tai housut heti jos vaatteille sattuu roiskahtamaan vaikkapa vesipisara.
No, itseäni saan kai tästäkin syyttää...