Kuulostat nyt hieman... inhorealistiselta.NuoriD kirjoitti:Esimerkiksi minä toimin Oy-muodossa. Perustamallani yrityksellä ei ole muuta ydinideaa, kuin tuottaa minulle pitkäjänteisesti käteen mahdollisimman paljon rahaa mahdollisimman pienellä työnteolla. Toki siinä sivussa valtio saa huomattavan määrän verotuloja ja potilaita tulee hoidetuksi, mutta ne ovat sivuseikkoja.
Päivän uutiskatsaus
-
Zeb
-
NuoriD
Jos tekee työnsä huonosti, niin se on pitkällä tähtäimellä huono juttu bisnekselle.Zeb kirjoitti:Kuulostat nyt hieman... inhorealistiselta.NuoriD kirjoitti:Esimerkiksi minä toimin Oy-muodossa. Perustamallani yrityksellä ei ole muuta ydinideaa, kuin tuottaa minulle pitkäjänteisesti käteen mahdollisimman paljon rahaa mahdollisimman pienellä työnteolla. Toki siinä sivussa valtio saa huomattavan määrän verotuloja ja potilaita tulee hoidetuksi, mutta ne ovat sivuseikkoja.
Alleviivaan edelleen sitä, että pitkällä tähtäimellä voiton maksimointi ei ole sama asia kuin voiton maksimointi lyhyellä tähtäimellä.
Viimeksi muokannut NuoriD, 04.09.2009 19:46. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Chap
Jos ajatellaan, että on olemassa tilanteita, joissa voisit saavuttaa isomman voiton antamalla huonompaa palvelua asiakkaalle, mutta tilanteeseen ei liity mitään oikeus-, maineenmenetys- tai muuta riskiä - onko sinulle täysin selvää, että jokaisessa tapauksessa valitset voiton maksimoinnin asiakkaan edun edelle? Vai onko niin, että sinulla kuitenkin on muitakin arvoja, jotka voivat olla voitonmaksimointia tärkeämpiä kuten lääkärivala?NuoriD kirjoitti:Esimerkiksi minä toimin Oy-muodossa. Perustamallani yrityksellä ei ole muuta ydinideaa, kuin tuottaa minulle pitkäjänteisesti käteen mahdollisimman paljon rahaa mahdollisimman pienellä työnteolla. Toki siinä sivussa valtio saa huomattavan määrän verotuloja ja potilaita tulee hoidetuksi, mutta ne ovat sivuseikkoja.
-
NuoriD
Käytännössä tuollaista tilannetta ei oikein voi olla. Ja vaikka olisikin, niin kyllä omatunto on ehkä loppuviimeksi jonkinlainen piiskuri. Ihan paskasti ei voi hommia hoitaa, pää ei kestäisi.Chap kirjoitti:Jos ajatellaan, että on olemassa tilanteita, joissa voisit saavuttaa isomman voiton antamalla huonompaa palvelua asiakkaalle, mutta tilanteeseen ei liity mitään oikeus-, maineenmenetys- tai muuta riskiä - onko sinulle täysin selvää, että jokaisessa tapauksessa valitset voiton maksimoinnin asiakkaan edun edelle? Vai onko niin, että sinulla kuitenkin on muitakin arvoja, jotka voivat olla voitonmaksimointia tärkeämpiä kuten lääkärivala?NuoriD kirjoitti:Esimerkiksi minä toimin Oy-muodossa. Perustamallani yrityksellä ei ole muuta ydinideaa, kuin tuottaa minulle pitkäjänteisesti käteen mahdollisimman paljon rahaa mahdollisimman pienellä työnteolla. Toki siinä sivussa valtio saa huomattavan määrän verotuloja ja potilaita tulee hoidetuksi, mutta ne ovat sivuseikkoja.
-
Chap
Niin se varmaan monella muullakin toimitusjohtajalla on.NuoriD kirjoitti:Ja vaikka olisikin, niin kyllä omatunto on ehkä loppuviimeksi jonkinlainen piiskuri.
Itse työskentelen suurehkossa suomalaisessa yrityksessä (tosin en ihan vielä toimarina), jonka yksi (ei toki se ainut) liiketoiminnan tavoitteista on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Koska nyt satun tuntemaan miten tällaiseen tavoitteeseen on päädytty, niin osakkeenomistajien voitonmaksimointi ei missään vaiheessa ollut minkäänlainen peruste tavoitteesta päätettäessä. Tavoite johdettiin ensisijaisesti yhtiön arvoista. Eihän tässä esimerkissä toki mitään kummaa sinänsä, näinhän monet firmat toimivat.
-
elco
Miksei voiton tavoitteluun voisi yhtä hyvin kuulua hiilidioksidipäästöjen vähentäminen?Chap kirjoitti: Itse työskentelen suurehkossa suomalaisessa yrityksessä (tosin en ihan vielä toimarina), jonka yksi (ei toki se ainut) liiketoiminnan tavoitteista on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Koska nyt satun tuntemaan miten tällaiseen tavoitteeseen on päädytty, niin osakkeenomistajien voitonmaksimointi ei missään vaiheessa ollut minkäänlainen peruste tavoitteesta päätettäessä.
Onhan tässä jo monta vuotta Jack Welchistä lähtien kaikki saarnanneet, että pitää olla vihreä, että voi pärjätä bisneksessä. Kun katsoo jotain IBM:ää ja sen markkinointiviestiä niin sen nimi pitäisi olla Iso Vihreä: on green ambassadoria ja vähäpäästöistä prosessoria ja mitä kaikkea vielä.
EDIT: siis jos ei raksuta niin yrityksen brändiä vahvistetaan kaikella tuollaisella trendihömpällä. Bisneksessä paremmin pärjääminen ei välttämättä aina tarkoita sitä, että nyt liukuhihna pukkaa 15% enemmän kamaa 15% tehokkaammin. Onhan toki niitäkin firmoja, joiden ydinbisnestä on nimenomaan joidenkin ihme tuulimyllyjen myynti.
-
Chap
Ilman muuta voi olla. Sanoin vain, että tässä tapauksessa päätös ei vaikuttanut perustuvan "voiton maksimointi" -ajatteluun vaan muunlaiseen päättelyyn. Seurauksethan voivat sitä huolimatta olla firmalle positiivisia, vaikka se tässä minun esimerkissäni ei johtanut esim. myyntiennusteen nostamiseen. Ja tokihan tällainen tavoite ei voi olla täysin ristiriidassa muiden liiketoimintatavoitteiden kanssa, esim. leikataan päästöjä 100 % heti.elco kirjoitti:Miksei voiton tavoitteluun voisi yhtä hyvin kuulua hiilidioksidipäästöjen vähentäminen?Chap kirjoitti: Itse työskentelen suurehkossa suomalaisessa yrityksessä (tosin en ihan vielä toimarina), jonka yksi (ei toki se ainut) liiketoiminnan tavoitteista on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Koska nyt satun tuntemaan miten tällaiseen tavoitteeseen on päädytty, niin osakkeenomistajien voitonmaksimointi ei missään vaiheessa ollut minkäänlainen peruste tavoitteesta päätettäessä.
Pidän kuitenkin täysin uskottavana, että jos hommaa olisi mietitty täysin "voiton maksimointi" -lasit päässä, niin oltaisiin päädytty esim. pienempiin tavoitteisiin kuin mitä nyt asetettiin tai siihen, että ei toistaiseksi aseteta mitään tavoitteita, onhan lama ja kaikkea.
-
NuoriD
Kyllä minä uskon Elcon tavoin, että ajatuksena loppuviimeksi on kiillottaa yrityksen julkisuuskuvaa ja sitä kautta lisätä osakkaiden voittoa.
Chap: "Tavoite johdettiin ensisijaisesti yhtiön arvoista".
Mitä varten ne arvot ovat olemassa? Tietysti siksi, että firma tuottaisi mahdollisimman hyvin voittoa.
Suuri yritys, joka nykypäivänä viestittäisi, että ei lainkaan välitä ympäristöarvoista, tekisi todella typerästi osakkeenomistajiensa kannalta.
Yrityksen arvot ovat pitkälti huuhaata, Enroninkin yksi perusarvo oli Rehellisyys (huutonaurua). Kuulemma Enron-logolla varustetut "Rehellisyys" kyltit ovat nykyään haluttuja.
Eräs suomalaisen pörssiyrityksen keskijohdossa toiminut henkilö kertoi, että ko. yrityksen viralliset arvot tuntuivat lähinnä vittuilulta työntekijöitä kohtaan.
Chap: "Tavoite johdettiin ensisijaisesti yhtiön arvoista".
Mitä varten ne arvot ovat olemassa? Tietysti siksi, että firma tuottaisi mahdollisimman hyvin voittoa.
Suuri yritys, joka nykypäivänä viestittäisi, että ei lainkaan välitä ympäristöarvoista, tekisi todella typerästi osakkeenomistajiensa kannalta.
Yrityksen arvot ovat pitkälti huuhaata, Enroninkin yksi perusarvo oli Rehellisyys (huutonaurua). Kuulemma Enron-logolla varustetut "Rehellisyys" kyltit ovat nykyään haluttuja.
Eräs suomalaisen pörssiyrityksen keskijohdossa toiminut henkilö kertoi, että ko. yrityksen viralliset arvot tuntuivat lähinnä vittuilulta työntekijöitä kohtaan.
-
Chap
No voi ollakin, mutta tuohan ei ole sama asia kuin voiton maksimointi. Jos voittoa maksimoitaisiin, pitäisi arvioida onko kys. investointi tuottavampi kuin mikään muu investointi, jonka yritys voisi tehdä. Esimerkissäni ei pelkästään jätetty tekemättä moista vertailua vaan päästövähennysinvestoinnille ei tehty minkäänlaista cost-benefit-arviointia siitäkin huolimatta, että yrityksessä on hyvin vakiintuneet käytännöt investointien arvioimiselle. Myöskään myyntiennusteeseen ei kajottu tämän seurauksena, eikä se johtanut varsinaisiin markkinointitoimenpiteisiin (toki asiasta löytyy tietoa firman kotisivuilta ja vuosikertomuksesta sivulla XYZ). Tämä viittaa siihen, että voiton tuottaminen puhumattakaan voiton maksimoinnista ei ollut mikään keskeinen peruste tavoitteista päätettäessä.NuoriD kirjoitti:Kyllä minä uskon Elcon tavoin, että ajatuksena loppuviimeksi on kiillottaa yrityksen julkisuuskuvaa ja sitä kautta lisätä osakkaiden voittoa.
Tähän on monia vastauksia. Tietyn managementkoulukunnan mukaan arvot ja kaikki muukin yrityksessä pitää olla olemassa vain siksi, että voidaan maksimoida voitto osakkeenomistajille. Tällainen näkemys on saanut kuitenkin paljon kritiikkiä esim. sellaisilta managmentguruilta kuten Peter Drucker ja Sumantra Ghoshal. Kritiikin ydin lienee siinä, että yrityksillä pitää ensisijaisesti olla sosiaalinen legitimiteetti ja yrityksen kannattavuus on vain toiminnan yksi reunaehto.NuoriD kirjoitti: Chap: "Tavoite johdettiin ensisijaisesti yhtiön arvoista".
Mitä varten ne arvot ovat olemassa? Tietysti siksi, että firma tuottaisi mahdollisimman hyvin voittoa.
-
NuoriD
Melko omituista. Toivoisin, että yrityksissä, joita minä omistan, ei tehtäisi päätöksiä tuolla tavalla.Chap kirjoitti:No voi ollakin, mutta tuohan ei ole sama asia kuin voiton maksimointi. Jos voittoa maksimoitaisiin, pitäisi arvioida onko kys. investointi tuottavampi kuin mikään muu investointi, jonka yritys voisi tehdä. Esimerkissäni ei pelkästään jätetty tekemättä moista vertailua vaan päästövähennysinvestoinnille ei tehty minkäänlaista cost-benefit-arviointia siitäkin huolimatta, että yrityksessä on hyvin vakiintuneet käytännöt investointien arvioimiselle.NuoriD kirjoitti:Kyllä minä uskon Elcon tavoin, että ajatuksena loppuviimeksi on kiillottaa yrityksen julkisuuskuvaa ja sitä kautta lisätä osakkaiden voittoa.
Tuo kuulostaa pitkällä tähtäimellä varsin vaaralliselta strategialta. Jos firmaa syytää rahaa johonkin kritiikittömästi, niin lopulta kilpailija, joka pyrkii laittamaan rahaa vain tuottaviin hankkeisiin, työntää firman pois omasta ekologisesta lokerostaan. Tavallaanhan tuo tietysti on johdonmukaista. Parhaiten CO2-päästöt laskevat, kun firma lopettaa toimintansa. Se ei kuitenkaan ole ainakaan osakkeenomistajien tahto ja hyvin todennäköisesti ei myöskään työntekijöiden tai valtionkaan.
Veikkaanpa, että jos jatkatte ko. tavalla riittävän kauan, niin osakkeenomistajat kyllä ottavat ohjat käsiinsä johdon vaihtamalla.
-
EveryWoman
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Aika monessa suuressakin yrityksessä taidetaan kuitenkin tehdä juuri noin. Ihmisten korkein yksittäinen arvo ei enää ole raha, ja se tiedetään kyllä yrityksissäkin. Rahalla mm. ei saa korjattua toimintakyvyttömäksi tuhottua ekosysteemiä, joten rahaa ei kannata tehdä ekosysteemin kustannuksella.NuoriD kirjoitti:Melko omituista. Toivoisin, että yrityksissä, joita minä omistan, ei tehtäisi päätöksiä tuolla tavalla.
Kritiikittömästä rahan syytämisestähän ei puhunut kukaan, vaan tarkasti harkitusta ympäristö- ja muiden ei-taloudellisten arvojen huomioon ottamisesta. Ihmiset (sekä omistajat että asiakkaat, molemmilla on vaikutusta) haluavat yritysten miettivän muitakin asioita kuin rahaa, joten näin toimivat yritykset pärjäävät kilpailutilanteessa paremmin.Tuo kuulostaa pitkällä tähtäimellä varsin vaaralliselta strategialta. Jos firmaa syytää rahaa johonkin kritiikittömästi, niin lopulta kilpailija, joka pyrkii laittamaan rahaa vain tuottaviin hankkeisiin, työntää firman pois omasta ekologisesta lokerostaan.
Vaikka näin ei olisikaan, niin sinun strategiasi se vasta vaaralliselta kuulostaakin. Sen seurauksena nimittäin maapallo tuhoutuu. Oletko itse tosiaankin sitä mieltä, että tämä on jotenkin miellyttävämpi tulevaisuudenkuva verrattuna siihen, että omistamasi firmat tekevät elämäsi aikana hieman vähemmän voittoa?
Edit: selvennys
Viimeksi muokannut EveryWoman, 07.09.2009 14:13. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Ylermi Ylihankala
- Kitisijä
- Viestit: 9426
- Liittynyt: 22.09.2008 13:03
-
Ylermi Ylihankala
- Kitisijä
- Viestit: 9426
- Liittynyt: 22.09.2008 13:03
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/ ... /09/948915
"Kaikki Kauhajoen uhrien vanhemmat syyttävät aseluvan tehnyttä poliisia virkavelvollisuuden rikkomisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta."
...ei tule koskaan menemään läpi.
"Kaikki Kauhajoen uhrien vanhemmat syyttävät aseluvan tehnyttä poliisia virkavelvollisuuden rikkomisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta."
...ei tule koskaan menemään läpi.
Yliuuttunut ja liian pieni hurmossetä.
Totuus esiin!Ylermi Ylihankala kirjoitti:http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/ ... /09/948915
"Kaikki Kauhajoen uhrien vanhemmat syyttävät aseluvan tehnyttä poliisia virkavelvollisuuden rikkomisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta."
...ei tule koskaan menemään läpi.
Mutta en käy enää Pitsalla!
Pyyhin Netikettiin..
Minä en ymmärrä paljoa noista aikuisten asioista, kuten talouselämästä. Ainakaan oikein sanoin en osaa puhua niistä. Mutta MuTuna:
Voisin kuvitella tilanteita, jossa viherpiiperö-empatiahippi-arvojen unohtaminen tekisi vakavaa haittaa myös yhtiön ja osakkeenomistajien taloudelle.
Yksi on imagokysymykset. Eettiset arvot ovat muuttuvia. Ne mitkä ovat nyt, saattavat muuttua paljon. Esimerkiksi parisataa vuotta sitten asiakkaita ei olisi häirinnyt, jos yritys käyttää halpaa orjatyövoimaa. Nyt sellaisen paljastuminen olisi skandaali.
Ihan käytännössä voisin kuvitella, varsinkin bioperäisistä tuotteista, että jos tuotanto pilaa ja kuihduttaa alueensa ekosysteemin, niin eiköhän se tuotantokin lopu siihen. Tästäkin on historiallisia esimerkkejä vuosituhanten varrelta, kokonaiset maailmanvaltakunnat ovat köyhtyneet ympäristön ylikuormituksen takia. Nykyinen ilmastonmuutos ihan pakosta tulee saattamaan talouselämänkin suuriin vaikeuksiin, jos katsotaan neljännesvuotta pitemmälle. Yritysjohdot huomannevat tuon jo aikaisemmin, kuin että oma toimistorakennus jää veden alle
Humanitäärisillä arvoilla on merkitystä tuotannontekijänä. Esimerkiksi jos yritys toimiessaan jossain kolmannen maailman maassa saa aikaan köyhtymistä tai eripuraa, siitä saattaa seurata aseellisia konflikteja ja kansannousuja. Ne haittaavat jo sinältään tuotantoa, ja lopulta joku uusi diktaattori saattaa kansallistaa yrityksen alueet ja laitokset.
Lapsellinen kun olen, ihmettelen myös periaatetta että tuote on yrityksille sivuasia ja bisnes eli voitto pääasia. Että tuote olisi vain vähäinen apukeino voiton tavoittelussa. Ihmisten tarpeesta saada tuotteita se bisnes on lähtenyt. Täytyy olla hyvä tuote jota myydä, että yritys pärjää. Aina enemmän niin, mitä kauempana silkasta raaka-aineesta tai ihan bulkkitavarasta kaupiteltava tuote on.
Joten oudoksun, miten selviö on, että yritysten hierarkiassa ylimmän johdon ei tarvitse tietää mitään itse tuotteista, olla niistä yhtään kiinnostunut. Ja yritysjohdosta seuraava on markkinointi-osasto, joka luo mielikuvia tuotteesta mainonnalla ym. Ja vasta sitten tuotteen suunnittelijat ja valmistajat joita johto ei ehkä paljoa kuuntele.
Jos yritysjohto on noin etääntynyt tuotteesta, ja miettii vain rahabisnestä, mutuna minusta vaarana on, että pallo on hukassa. Joku toisella kulttuurilla toimiva pienempi yritys saattaakin keskittyä itse tuotteiden kehitykseen ja tuoda markkinoille sen ylivertaisen killerituotteen. Niinhän on käynyt esim. nörtteilyssä, jossa autotallissa alkaneet itse tekniikasta kiinnostuneet pikkuporukat lopulta haastoivat megakorporaatiot.
Enhän tunne lääkäribisnestä, mutta:
Tuo Dave saattaa olla hyväkin lääkäri. Mutta jos Daven katse olisi aidosti lääkärinhommissa eikä rahan ansaitsemisessa, Dave saattaisi olla vielä parempi lääkäri. Siitä taas olisi taloudellistakin etua, koska Dave saisi mainetta ja enemmän asiakkaita. Joutuisi/pääsisi laajentamaan yritystään, ottamaan lisää henkilökuntaa. Jos Dave valikoisi heidät perusteella ovatko ennen kaikkea lääkärinhommien motivoimia, lopulta Davella voisi olla oma hyvämainen yksityissairaala ja big business.
Esimerkkejä tuon eron merkityksestä minulla ei ole kuin yksi, kun kerran avaruuslennoista olen kiinnostunut (näin usean sen alan kirjan tekijän näkökulman mukaan): NASA oli teettänyt edelliset avaruusaluksensa alihankintana McDonnell Douglasilla. Apollon komentoaluksen kilpailun voitti North American. Silmiinpistävänä nähtiin, että kun McDonnell Douglasin johtokin oli ollut innostunut itse avaruusaluksista, North American järjesti kontrahdin saatuaan bileet, joissa pomoilla oli paperihatut, jossa luki NASA, mutta S-kirjain oli korvattu dollarin merkillä Yrityskulttuuri kiinnitti myös Nasan huomiota, koska se vaikutti olevan jo siihen aikaan juppihenkistä bilekulttuuria, ruokatunneillakin juotiin kaljaa, ja työnteko oli vähän sivuasia.
Seurauksena näkivät, että Apollo-aluksiin tuli paljon virheitä, hutiloitua työtä, kömpelöjä ratkaisuja, löytyi jopa pelkällä erkkarilla eristettyä sähköpiuhaa. Ja lopulta Apollo 1:n tulipalo, jossa kuoli kolme astronauttia. Tutkimuksessa NA sai sitten, oikein tai väärin, kovasti noottia myös yrityskulttuuristaan.
Voisin kuvitella tilanteita, jossa viherpiiperö-empatiahippi-arvojen unohtaminen tekisi vakavaa haittaa myös yhtiön ja osakkeenomistajien taloudelle.
Yksi on imagokysymykset. Eettiset arvot ovat muuttuvia. Ne mitkä ovat nyt, saattavat muuttua paljon. Esimerkiksi parisataa vuotta sitten asiakkaita ei olisi häirinnyt, jos yritys käyttää halpaa orjatyövoimaa. Nyt sellaisen paljastuminen olisi skandaali.
Ihan käytännössä voisin kuvitella, varsinkin bioperäisistä tuotteista, että jos tuotanto pilaa ja kuihduttaa alueensa ekosysteemin, niin eiköhän se tuotantokin lopu siihen. Tästäkin on historiallisia esimerkkejä vuosituhanten varrelta, kokonaiset maailmanvaltakunnat ovat köyhtyneet ympäristön ylikuormituksen takia. Nykyinen ilmastonmuutos ihan pakosta tulee saattamaan talouselämänkin suuriin vaikeuksiin, jos katsotaan neljännesvuotta pitemmälle. Yritysjohdot huomannevat tuon jo aikaisemmin, kuin että oma toimistorakennus jää veden alle
Humanitäärisillä arvoilla on merkitystä tuotannontekijänä. Esimerkiksi jos yritys toimiessaan jossain kolmannen maailman maassa saa aikaan köyhtymistä tai eripuraa, siitä saattaa seurata aseellisia konflikteja ja kansannousuja. Ne haittaavat jo sinältään tuotantoa, ja lopulta joku uusi diktaattori saattaa kansallistaa yrityksen alueet ja laitokset.
Lapsellinen kun olen, ihmettelen myös periaatetta että tuote on yrityksille sivuasia ja bisnes eli voitto pääasia. Että tuote olisi vain vähäinen apukeino voiton tavoittelussa. Ihmisten tarpeesta saada tuotteita se bisnes on lähtenyt. Täytyy olla hyvä tuote jota myydä, että yritys pärjää. Aina enemmän niin, mitä kauempana silkasta raaka-aineesta tai ihan bulkkitavarasta kaupiteltava tuote on.
Joten oudoksun, miten selviö on, että yritysten hierarkiassa ylimmän johdon ei tarvitse tietää mitään itse tuotteista, olla niistä yhtään kiinnostunut. Ja yritysjohdosta seuraava on markkinointi-osasto, joka luo mielikuvia tuotteesta mainonnalla ym. Ja vasta sitten tuotteen suunnittelijat ja valmistajat joita johto ei ehkä paljoa kuuntele.
Jos yritysjohto on noin etääntynyt tuotteesta, ja miettii vain rahabisnestä, mutuna minusta vaarana on, että pallo on hukassa. Joku toisella kulttuurilla toimiva pienempi yritys saattaakin keskittyä itse tuotteiden kehitykseen ja tuoda markkinoille sen ylivertaisen killerituotteen. Niinhän on käynyt esim. nörtteilyssä, jossa autotallissa alkaneet itse tekniikasta kiinnostuneet pikkuporukat lopulta haastoivat megakorporaatiot.
Enhän tunne lääkäribisnestä, mutta:
Tuo Dave saattaa olla hyväkin lääkäri. Mutta jos Daven katse olisi aidosti lääkärinhommissa eikä rahan ansaitsemisessa, Dave saattaisi olla vielä parempi lääkäri. Siitä taas olisi taloudellistakin etua, koska Dave saisi mainetta ja enemmän asiakkaita. Joutuisi/pääsisi laajentamaan yritystään, ottamaan lisää henkilökuntaa. Jos Dave valikoisi heidät perusteella ovatko ennen kaikkea lääkärinhommien motivoimia, lopulta Davella voisi olla oma hyvämainen yksityissairaala ja big business.
Esimerkkejä tuon eron merkityksestä minulla ei ole kuin yksi, kun kerran avaruuslennoista olen kiinnostunut (näin usean sen alan kirjan tekijän näkökulman mukaan): NASA oli teettänyt edelliset avaruusaluksensa alihankintana McDonnell Douglasilla. Apollon komentoaluksen kilpailun voitti North American. Silmiinpistävänä nähtiin, että kun McDonnell Douglasin johtokin oli ollut innostunut itse avaruusaluksista, North American järjesti kontrahdin saatuaan bileet, joissa pomoilla oli paperihatut, jossa luki NASA, mutta S-kirjain oli korvattu dollarin merkillä
Yrityskulttuuri kiinnitti myös Nasan huomiota, koska se vaikutti olevan jo siihen aikaan juppihenkistä bilekulttuuria, ruokatunneillakin juotiin kaljaa, ja työnteko oli vähän sivuasia.Seurauksena näkivät, että Apollo-aluksiin tuli paljon virheitä, hutiloitua työtä, kömpelöjä ratkaisuja, löytyi jopa pelkällä erkkarilla eristettyä sähköpiuhaa. Ja lopulta Apollo 1:n tulipalo, jossa kuoli kolme astronauttia. Tutkimuksessa NA sai sitten, oikein tai väärin, kovasti noottia myös yrityskulttuuristaan.
Yksinäisen runkkarin on elo pitkä tie
Ilman naisen syliä se hautaan asti vie
Toiiiset oon luotuja nussiiimaan
Toiset o-ohoon tuomittu runkkaamaaan
Näin yksin yyyyksiin vaiiiiin....
Ilman naisen syliä se hautaan asti vie
Toiiiset oon luotuja nussiiimaan
Toiset o-ohoon tuomittu runkkaamaaan
Näin yksin yyyyksiin vaiiiiin....
-
Fcuk
-
Dumis
